Kotiharju: Niin muuttuu maailma

Ennen vanhaan oli itsestään selvää, että Lasse Virenillä on 4 olympiakultaa ja Björn Borgilla 5 Wimbledonin mestaruutta. Mutta kenellä on eniten
Ranskan ympäriajon voittoja ja montako niitä hänellä on, onkin jo kinkkisempi kysymys.

Ennen vanhaan oli itsestään selvää, että Lasse Virenillä on 4 olympiakultaa ja Björn Borgilla 5 Wimbledonin mestaruutta. Mutta kenellä on eniten
Ranskan ympäriajon voittoja ja montako niitä hänellä on, onkin jo kinkkisempi kysymys. Nykyään pannaan mitali kaulaan ja virtsanäyte
pakkaseen. Vuosien päästä Trivial Pursuitin oikeat vastaukset menevät sitten uusiksi.

Väkisinkin huippu-urheilun mielekkyys kyseenalaistuu, kun esim. yrittää selvittää, moniko Tour de Francen 2000-luvun voittajista on tullut
kilpailussa nopeimmalla ajalla maaliin. Dopingkäryjen vuoksi arvokisamitaleita ropisee urheilijoille pyytämättä ja yllättäen vuosien saatossa, mutta mitalikahvit maistuvat varmasti väljähtyneiltä puoli vuosikymmentä kisojen jälkeen.

Kaikesta huolimatta pyöräily on hieno laji. Lomalla innostuin pyöräilemään kesämökiltä kotiin 150 km navakkaan vastatuuleen sadekuurojen siivittämänä, eikä sen jälkeen tarvinnut illalla unen tuloa kauaa odotella. Mutta vielä hienompaa pyöräily tuntuu olevan penkkiurheiluna. Olympialaisten naisten maantiepyöräily oli todellinen trilleri. Jatkuvasti sai jännittää, keneltä lipeää sateen liukastamalla tiellä etupyörä alta tai mikä irtiotto kestää
loppuun saakka. Harmi, että Suomen edustaja oli juuttuneena kolariruuhkaan vähän ennen ratkaisevaa irtiottoa. Siinä määrin vahva Pian esitys oli, että hän olisi uskoakseni pystynyt roikkumaan mitaliporukassa mukana, jos vain olisi ollut vakiopaikallaan kärkijoukon etuosassa, kun ratkaiseva irtiotto tapahtui.

Tuntuu se suunnistuskin muuttuvan. Trondheimin 2010 MM-kisojen maastoihin ja ratoihin olin hieman pettynyt. Olisin toivonut, että Pohjoismaissa
arvokisoihin etsitään ne kaikkein parhaimmat maastot. Onneksi keskieurooppalaisen Ranskan 2011 MM-kisat olivatkin taas epäkeskieurooppalaiset taitosuunnistuksen juhlat.

Vuoden 2012 EM-kisoilta Ruotsissa odotin vaativaa pohjoismaista suunnistusta, mutta petyin. Olen näissä kirjoituksissani profiloitunut
sprittikriittiseksi. Sprintti on tietysti oma lajinsa, eikä se sen vuoksi juurikaan metsäsuunnistajia haittaa. Mutta nyt alkaa tuntua, että sprintti ei enää pysy omassa kisassaan.

Ruotsin EM-kisojen miesten pitkän matkan radan loppuun oli teiden, peltojen, vesistöjen ja siltojen rikkomaan maastoon väännetty täyspitkä
sprinttirata http://www.tulospalvelu.fi/gps/20120518EOCLongMF/ . Ennen vanhaan arvokisoissa viimeinenkin rasti oli metsässä suppiloviitoituksen
haarukassa, mutta nykyään näköjään viimeiset 10 väliä ja 15 minuuttia juoksutetaan vesistöjen rantoja, teitä, sähkölinjoja, rautateitä ja peltoja
pitkin. No eipä tuolla lopun peltosprinttiosuudella juuri muuta vaikutusta ollut, kuin että Novikovin kakkossija himmeni EM-pronssiksi, mutta kyllä
"normaalimatkan" pyörittäminen kartan mustasinikeltaisella alueella vanhan suunnistusjäärän silmään pisti.

Normaalimatkan jälkeen ajattelin, että varmasti viesti on sitten jo kunnon suunnistusta. Kun kuulin, että viesti juostaan Falunissa, niin mietiskelin,
että kaipa siellä Falunin liepeillä on kunnon metsämaastojakin, ettei heh heh ihan siihen hiihtokeskukseen tarvitse huippujen mennä suunnistelemaan
ja mitaleita ratkomaan.

No siinä hiihtokeskuksessahan se suunnistuksen arvokisaviesti käytiin. Kun vertasin aikuisten EM-viestin karttaa
http://www.tulospalvelu.fi/gps/20120520EOCRelW3/ muiden kisojen karttoihin, niin parhaat vastaavuudet löytyivät erään toisen kilpailusarjan radoista. Sen nimi on Nuorten Jukola http://routegadget.jukola.com/cgi-bin/reitti.cgi?act=map&id=30&kieli= .

Nyt moni sanoo, että on typerää arvostella ratoja pelkän kartan perusteella. No onhan se tietysti mahdollista, että esim. naisten viestin 1. rasti ei ollutkaan asutuskeskuksen korankusetuspolkuviidakossa, eikä 2. rasti ollut aukon reunassa polulla, eikä 3. rasti ollut tien penkassa, mutta jos arvokisakartta paikkansa pitää, niin totta se kuitenkin oli. Ehkä kyseinen maasto ei juuri parempia ratoja mahdollistanut, mutta tiedän, että Ruotsista olisi kunnon maastojakin löytynyt.

Kun Lahden suunnistajat ja Asikkalan Raikas järjestivät Jukolan vuonna 1987, oli yhtenä maastovaihtoehtona Lahden Salpausselän hiihtokeskus. Eräs
pitkän linjan suunnistusmies esitelmöi tuolloin vakavissaan, kuinka hienoa olisi ollut järjestää Jukolan viesti kaupungin sykkeessä. Onneksi Kaukametsäläiset taitavat olla meikäläistäkin vanhempia jääriä ja kisa käytiin Hälvälän suppamaastossa.

Viime aikoina on ollut puhetta siitä, että Suomen suunnistusviikot eivät vedä kunnolla väkeä. Rastiviikkoon pitäisi mielestäni yhdistää joku toinen täky. Suunnistusviikon järjestäminen kesäkuun puolella olisi varmasti viimeinen niitti osanottajamäärille. Mutta jos Muhamet ei mene vuoren luo, niin vuori voisi tulla Muhametin luo.

Entäpä jos Jukolan viesti siirrettäisiin valaistusoloiltaan nykyistä ajankohtaa vastaavaan Juhannuksen jälkeiseen viikonloppuun ja rastiviikko alkaisi sen jälkeisenä maanantai-iltapäivänä keskimatkan kisalla. Jukolan vuoksi Gueourgiout ja Novikovit olisivat Suomessa ja heidän olisi helppo jäädä rastiviikolle treenaamaan arvokisoja varten. Eli todennäköisesti monet rastiviikolle tulevat ulkomaalaiset osallistuisivat Jukolaan ja Jukolaan tulevat osallistuisivat rastiviikolle. Peräkkäin järjestettyinä Jukola ja Suomen rastiviikko muodostaisivat todennäköisesti sellainen suunnistuksen kansainvälisen megatapahtuman, että sitä katsottaisiin muutaman vuoden päästä O-Ringenilläkin huuli pyöreänä

Blogisti Ari Kotiharju

ari_kotiharjuMies jolla on juoksijan kädet, melojan jalat ja golfarin hapenottokyky. On ehtinyt katsoa suorassa lähetyksessä jo Väätäisen tuuletukset, Virenin kaatumisen ja Miedon sadasosan tappion. On kokeillut nuorempana suunnistusharrastuksen ohessa kerran maratonia. Aikaa kului lauantain tulosruudun (ilman mainoksia) verran alle kolme tuntia, joten pysyi suunnistuksen parissa ja alkoi treenata. Heivasi kauden 2004 jälkeen, mutta on taas viime vuosina ulkoillut ja kisaillut suunnistuksessa ikämiessarjoissa aina terveyden salliessa. On kokeillut Finlandiaa musiikkina, juomana ja hiihtona.


inov 8 alapanoraama