Varkoi: Viikinkidinojen comeback

Jokunen vuosi takaperin - joka tapauksessa välittömästi sen jälkeen kun MM-hiihdot 2011 oli myönnetty Oslon Holmenkollenille - Norjan hiihtoliitto järjesti kriisipalaverin. Palaverin tarpeen laukaisi pohjamudissa tarponut maastohiihto- erityisesti miesten puolella.

Jokunen vuosi takaperin - joka tapauksessa välittömästi sen jälkeen kun MM-hiihdot 2011 oli myönnetty Oslon Holmenkollenille - Norjan hiihtoliitto järjesti kriisipalaverin. Palaverin tarpeen laukaisi pohjamudissa tarponut maastohiihto- erityisesti miesten puolella.

On hyvä heti tarkentaa, että nyt puhutaan siis norjalaisesta mittakaavasta. Kaikille muille maailman hiihtomaille tuolloinenkin menestys olisi kelvannut mainiosti. Tavoitteena oli palata Kollenilla maailman ykkösmaaksi. Tulokset ovat tällä hetkellä jo tiedossamme.

Diagnoosi ja analyysi, taudinkuva ja lääkitys tilattiin vuonomaan kaikkien aikojen menestyneimmältä urheiluvalmentajalta Dag Kaasilta, jonka henkilökohtaiset valmennettavat (mm. Berit Aunli, Inger Helene Nybråten, Anne Jahren, Brit Pettersen sekä nykytähdistä Astrid Jacobsen) voittivat 80- ja 90-luvulla toistakymmentä olympia- ja MM-mitalia kirkkaimpana helmenä ehdottomasti kuitenkin Bente Skari (s. Martinsen).

Dag Kaas tulee todellisesta kestävyysurheiluperheestä, sillä vaimo Astrid on entinen maajoukkueurheilija ja Norjan suunnistusliiton pitkäaikainen pääsihteeri. Poika Carl suunnisti keskimatkan MM-kultaa 2010.

Esityksensä alkajaisiksi Kaas vertaili Norjan maajoukkuehiihtäjiä 80-luvulla, 90-luvulla ja nyt. Keskeinen tosiseikasto oli tiivistetty yhteenvedoksi yhdelle kalvolle:

• hiihtäjät ovat nyt 10 % painavampia
• hiihtäjät harjoittelevat nyt 10 % vähemmän
• hiihtäjät tekevät nyt enemmän voimaharjoituksia
• hiihtäjät juoksevat nyt huomattavasti vähemmän

Synteesi: oikoteitä ei ole edelleenkään olemassa!

Sama norjaksi: It's not the hours you put in your work that counts, it's the work you put in the hours.

Tämän kylmän, yksinkertaisen faktan liian moni on painanut sitkeästi villaisella, myöhemmin puuvillaisella ja tätä nykyä Goretexillä®.

Alkanut maastohiihtokausi on poikkeuksellinen, koska varsinaisia arvokisoja ei ole. Tour De Ski ja maailmancup nousevat huipuilla keskiöön. Lisäksi monet huippuhiihtäjät- etukeulassa Northug ja Rönning- ovat kertoneet kiinnostuksestaan Worldloppet-sarjan pääkilpailuja kohtaan.

Arvoisat ja myös vähemmän arvoisat lukijat muistanevat Dag Kaasin kultakauden mieshuipuista Vegard Ulvangin, joka tyytyy hiihtelemään Etelänavalle Roald Amundsenin sata vuotta sitten avaamaa latua pitkin. Sen sijaan Björn Dählie ja Thomas Alsgaard ovat ilmoittaneet ulkoiluttavansa numerolappua talven pitkissä hiihdoissa tosi tarkoituksella.

Näistä Dählien ties kuinka mones "comeback" on laskettava puhtaaksi pr-tempuksi. Dählie on liikemies, jonka ainoana tarkoituksena on vuolla lisää rahaa, vaikkei hän rahan tarpeessa enää varsinaisesti olekaan. Dählien kesäinen lehdistötilaisuus oli pelkkää pullopostia eilisen päivän saarelta, sillä tarvittaessa Norjasta löytyisi Vasaloppetiin tuhatkunta nykykuntoista Dählieä parempaa hiihtäjää. Dählie on hyvä hiihtäjä, kuten kaikki hyvin tiedämme, mutta tällä kertaa hän on mennyt uimaan väärään avantoon. Dähliellä on kyllä edelleen piparkakkumuotit, mutta taikina puuttuu jo.

Alsgaard on sen sijaan aivan eri tapaus, koska treenaaminen on ollut hänelle koko ajan elämäntapa. Alsgaardin edesottamuksia tulee olemaan todella mielenkiintoista seurata. Ikääkin tulee mittariin tammikuussa vasta neljäkymmentä.

Mihin pystyy Worldloppet-osakilpailuissa Petter Northug? Oma veikkaukseni on, että ilman haavereita hän voittaa kaikki osakilpailut joihin osallistuu. Monessa kohdin Northug liikkuu omassa divisioonassaan. Samasta paketista löytyy tarvittava tasatyöntö, kestävyys, pelisilmä, röyhkeys ja loppukiri. Sekä ennen muuta voitontahto. Northugille tuntuu olevan mahdollista kaikki se, minkä hän saa aivopestyä ja ohjelmoitua itselleen omien korviensa välissä sijaitsevalle kovalevylle.

Vaikka Northug on viime vuodet ollut maailman johtava hiihtäjä, ei hänestä ole ollut keihäänkärjeksi ja vetoavuksi Norjan muulle maajoukkueryhmälle. Tämä johtuu siitä, että hänen menettelytapansa ja harjoittelumetodinsa ovat niin erikoisia, että häntä on käytännössä mahdoton kopioida.

Kun Norjan maajoukkue palaa kotiin Keski-Euroopan lumileiriltä ja myöhästyy huonon lentosään takia jatkolennolta alkaa Eldar Rönning tuhlata energiaa kävellen rauhattomana edestakaisin kiroillen muutaman tunnin viivästystä. Marit Björgen ottaa samassa tilanteessa puhelimen käteensä ja soittaa Norjan hiihtoliittoon ilmoittaakseen kuinka olette taas kusseet tämänkin homman.

Samaan aikaan lentoterminaalin nurkasta löytyy mytty, jossa Petter Northug vetää toppatakkinsa alla päiväunet. Suunnitelma b:tä ei tarvitse koskaan ottaa käyttöön, koska hän oli joka tapauksessa budjetoinut matkustuspäivän nukkumiselle.

Lisäksi Northugin kohdalla ei voi väheksyä sitä faktaa, että hänen allaan liukuu maailman paras suksipari. Välineiden merkitys hiihdossa saattaa olla suurempi kuin missään muussa urheilulajissa ehkä moottoriurheilu pois lukien. Harri Kirvesniemi arvioi aikoinaan, että välineen kanssa pitää olla prosentin sisällä kärjestä, muuten olet vailla mahdollisuuksia. Kirvesniemi kertoikin tinkineensä ennemmin verryttelystä kuin välineiden testaamisesta ja hienosäädöstä starttihetkeen saakka.

Sami Jauhojärvi näyttää ottaneen tavakseen tölväistä aina tilaisuuden tullen Karhulla ja Peltosella hiihtäviä maanmiehiään. Mutta aavistaakohan ampumahiihtäjät mukaan luettuna Fischerin ravintoketjussa ehkä kahdentenakymmenentenä lojuva Mustikaan millaisella kalustolla maailman absoluuttinen kärki on liikenteessä. Tästä loppuun yksi tositarina viime talvelta.

Kollenin MM-kisojen viidelläkympillä Norjaa edusti eräänlaisena täydennysmiehenä nuori Sjur Röthe. Ja hienosti edustikin, sillä tuloksena oli upea neljäs sija karvan päässä mitalista.

Kisaa edeltävänä iltana Norjan voidemies teki Röthelle ehdotuksen. Käykö sinulle, että omaa vaivaa säästääkseni voitelen sinulle ensin vain erään toisen hiihtäjän yhden suksiparin, koska en viitsi tehdä turhaa työtä. Lupaan, että se on merkittävästi parempi kuin yksikään omistasi. Jos et jostain syystä ole tyytyväinen luistoon, hän valmistaa sinulle sen jälkeen muita vaihtoehtoja testiin.

Röthe tarttui tarjoukseen ja meni testaamaan kyseistä paria. Testiladulla Röthe oli pudota persuuksilleen voiko tällaisia kantoraketteja olla olemassakaan.

Kisan jälkeen neljännestä sijastaan ikionnellinen Röthe kysyi voidemieheltä: ai niin, kenen suksilla minä tänään muuten hiihdin. Vastaus oli lakoninen: Hyvä, ettet kysynyt ennen kisaa. Se oli itseäsi lähes kolmekymmentä kiloa kevyemmän Therese Johaugin tykkipari.

Blogisti Hannu Varkoi

hannu_varkoiHannu Varkoi on suunnistusurheilun moniottelija niin toimittajan, valmentajan kuin useiden arvokilpailuiden kuuluttajan tai tv-selostajan rooleissa. Hannu muistetaan myös suunnistussivusto O´news Cosmoksen päätoimittaja Heikki Levosena.


inov 8 alapanoraama