Varkoi: Kolme reseptiä

Jukolan viesti juostaan viikonloppuna Virolahdella Harjun oppimiskeskuksen lähimetsissä. Voiko miesten kilpailua voittaa kukaan muu kuin Kalevan Rasti Oy tai Halden Skiklubb Ab? Mielestäni kyllä ei.

Jukolan viesti juostaan viikonloppuna Virolahdella Harjun oppimiskeskuksen lähimetsissä. Voiko miesten kilpailua voittaa kukaan muu kuin Kalevan Rasti Oy tai Halden Skiklubb Ab? Mielestäni kyllä ei.

Sen sijaan naisten puolella ei Ulricehamns OK:n paraatimarssien jälkeen ole viime vuosina nähty äärimmilleen viritettyä kilpavarustelua ja huippusuunnistajien keskittämistä muutamiin seuroihin. Niinpä Venlojen viesti on tänäkin vuonna se hankalammin ennustettava ja ainakin vedonlyönnin vinkkelistä jopa mielenkiintoisempi kilpailu. Etukäteen ajatellen ainakin kymmenellä joukkueella on mahdollisuudet Hiidenkivelle kaiken losahtaessa kohdalleen. Mikä hienointa, tähän porukkaan lukeutuu useita suomalaisjoukkueita. Yksin Tampereelta jo kaksi.

Mutta takaisin miesten viestiin. Millä eväillä KR ja/tai HSK voisi olla lyötävissä? Ainahan voi sattua hylsyn tai loukkaantumisen kaltaisia tilastotappioita, mitä kukaan ei tietenkään toivo, mutta tuskin sentään näitäkään molemmille samalla kertaa. Samoin on turha odottaa, että Kalevan Rastin tasoinen joukkue toistaisi samanlaisen kollektiivisekoilun johon yli puolet joukkueesta sortui Salo-Jukolassa 2006.

Viisainta lieneekin ottaa kurkistus historiaan. Kuinka temppu on tehty aikaisemmin?

Miesten puolella nimittäin jo ainakin pitkälti toista vuosikymmentä on oltu tilanteessa, että kilpailussa on vain 1-3 joukkuetta, jotka muuta kuin puheen tasolla oikeasti lähtevät voittamaan kilpailua. Suunnistuksen kaltaisessa lajissa toki jo todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen lainalaisuudet pakottavat siihen, että kerran pari vuosikymmenessä yllätyksiäkin syntyy. Löytyykö näille yhteistä nimittäjää? Historian kummuista nousee ainakin kolme erilaista voittoreseptiä.

RESEPTI 1 à la Delta vm. 2008

Deltalla oli Tampere-Jukolassa laadukas joukkue, mutta voitto oli sittenkin yllätys. Tänä vuonna Deltalla on kasassa jopa parempi joukkue, mutta ei sekään siitä vielä voittajasuosikkia tee. Deltan joukkuesuoritus Teiskon Kaanaassa oli kuitenkin malliesimerkki siitä kuinka pässinliha pannulla paistetaan. Toisesta osuudesta lähtien herkeämättä tuntuma kärkeen ja ankkuriosuudelle pitää pystyä heittämään yksi maailman parhaista suunnistajista.

Deltalla se oli ja tulee nytkin olemaan Valentin Novikov, joka ei vielä näillä sulilla ole esitellyt ihmeitä, mutta miehen kyvyt kyllä tunnetaan. Täysin poikkeuksellinen Novikov on pienten etumatkojen suojaajana.

Jos aiot voittaa Delta-reseptillä, löytyy kyllä jopa kymmeniä joukkueita, jotka kaiken naksahtaessa raiteilleen heti aloitusosuuden ensimmäisestä hajonnasta lähtien pystyvät klaaraamaan kunnialla osuudet 1-6.

Vaikein on kuitenkin vasta edessä. Sinetti puuttuu eli vielä tarvitaan mies, joka nuijii ankkuriosuudella Thierry Gueorgioun tai Olav Lundanesin eli pahimmassa tapauksessa molemmat.

Käsi sydämelle, kuinka monen kakkoskastin joukkueen rivistöstä löytyy ankkuri, joka pystyy siihen? Korkeintaan ehkä jälleen Deltan Novikov? Entä jo kohtuullisin suurin varauksin Södertälje-Nykvarnin Müller, Bäkkelagetin Waaler Kaas tai Rajamäen Rykmentin Merz? Tuskinpa hekään.

Huomattavasti todennäköisempää onkin se, etteivät nämä joukkueet ole enää edes mukana siinä vaiheessa kun pallo aamuviideltä viedään pilkulle.

Kaikkein kuvaavinta tehtävän vaativuudelle onkin se, että voidaan jopa piirtää erittäin suuri kysymysmerkki onko edes nykykuntoinen Daniel Hubmann riittävän kova mies kääntämään viesti Kristiansandille mies miestä-vastaan taistelussa Gueorgiouta ja/tai Lundanesia vastaan.

RESEPTI 2 à la Vehkalahden Veikot vm. 1983 & 2006

Tämänvuotinen järjestäjäseura on valloittanut Jukolan kahdesti, varsinkin ensimmäisellä kerralla hieman puskista. Huomaa, että molemmat voitot otettiin käytännössä täysin identtisellä sapluunalla.

Viimeistään pitkän yön jälkeen pitää olla kärkiletkassa. Molemmissa voittoviesteissä VeVe karkasi minuuttien karkumatkalle aamuyön lyhyillä osuuksilla. Mitään nopeimpia osuusaikoja ei tarvinnut koskaan sorvata vaan hurmokselliset nappilaakit vedettiin paikkoihin jolloin suosikkijoukkueet alkoivat porukalla leipoa muutaman minuutin hermopummeja. Ankkuriksi vaadittiin sitten "enää" riittävän kylmähermoiset miehet, jotka pystyivät turvaamaan muutaman minuutin kaulan.

Tämän reseptin heikko kohta vain on se, että vaatimustaso karkaamiseen osuuksilla 4-6 on noussut dramaattisesti. Nelososuus saattaakin olla paras iskun paikka irrota kahdelta suurelta edes hetkeksi. KR:llä ja Haldenilla on laittaa valkenevaan aamuun kovia ja ennen kaikkea kokeneita luita tyyppiluokkaa Hertner, Wingstedt, Adamski, Haldin. Heikoimmillaankin puhutaan Martomaan kaliiperin miehistä. Kevyesti kaikkien aikojen Jukola-legendojen joukkoon laskettava Simo oli muuten ainakin vielä viikko sitten sitä mieltä, että eläkepäivät odottavat Salpa-Jukolan jälkeen joten tj-tunnelmissa vedetään.

Vaajakosken Terällä on asettaa viivalle tänä vuonna kaikkien aikojen kovin septettinsä- 80-luvun kultakausi mukaan lukien. Olen mielelläni väärässä, mutten siltikään pysty lukemaan edes Terää voittajasuosikiksi siinäkään tapauksessa, että Jani Lakanen olisi jatkanut maksimaalista satsausta vielä tälle kaudelle.

Silti Terän nimilista on nyt niin vakuuttava, ettei tällä porukalla pidä enää havitella mahdollisimman pientä loppuaikaa ja sitä kautta varmistella kolmatta sijaa. Läheltä piti-sijoja on Terälläkin jo kotitarpeiksi asti joten itse hakisin jättipottia tällä kertaa rohkealla ja aggressiivisella kaikki tai ei mitään-juoksujärjestyksellä. Käytännössä tämä tarkoittaa Anders Nordbergin hyökkäämistä jo pitkällä yöllä. Ankkurina Anders menee hiukan hukkaan, sillä jopa Nordbergin tasoista kaveria odottaisi todennäköisesti ainoastaan altavastaajan rooli Thierryn ja Olavin grillauksessa.

Pidän vehkalahtelaista metodia kuitenkin Terän ainoana mahdollisuutena voittoon. Vaajakoskelaisilla on heittää Nordbergin jälkeenkin mitat täyttäviä miehiä aamuyön taisteluun. Tällä taktiikalla saataisiin melkoisella varmuudella käskijän paikka aamuun ja aloitteet omiin käsiin. Nähtäväksi jäisi onko Ikonen riittävän kova kasvo pitämään mahdollista parin minuutin etumatkaa siinä vaiheessa kun ankkuriosuuden hermopaineessa aletaan todella viiltämään.

Kokonaisuutena Terällä on jopa Haldenia nimekkämpi joukkue, mutta Lundanes tekee Haldenista kuitenkin varteenotettavamman voittajan ja KR:n ykköshaastajan.

Aamuyön suuri värittäjä Terästä on varmasti luvassa, mutta riittävätkö rintakarvat perille asti. Vahva ehdokas joka tapauksessa vähintään mitalisijoille.

RESEPTI 3 à la Bäkkelaget Sportklubb 2002 & Lyn 1979

Kahden suuren kaatamiseen todennäköisimpänä reseptinä pidän kuitenkin vaihtoehtoa kolme, jolloin ratkaisu jäisi massakiriin. Tämä edellyttää yleensä keskimääräistä kesympää maastoa jolloin porukka pysyy helpommin kasassa. Ravijoen maasto täyttää Jukola-klassin helposti, muttei ole supervaativa joten jätetään tällekin vaihtoehdolle pieni mahdollisuus.

Tämän reseptin kerrointa laskee kuitenkin se, että massakirinkin tapauksessa potin on yleensä korjannut kärkiryhmän kovin suunnistaja (mm. Håvard Tveite 1989 & 1990, Björnar Valstad 1999 ja Janne Salmi 2001). Paikan saatuaankin kakkosketjun miehet ovat harvoin osuneet tarjottuun vastapalloon- pikemminkin päinvastoin.

Hiisi-Jukolassa Valstadin haparoidessa viimeistä rastia ja tarjotessa voiton avaimia jo ohikiitävän hetken kultatarjottimella muille osuvampaa olikin voittotaistelussa mukana olleen Simo Martomaan legendaarinen ensirepliikki Jarmo Puttoselle muutama sekunti loppukahinan jälkeen: "mitä helvettiä siinä oikein tapahtui?"

Massakiriyllätykselle uskoa valaa ainakin Bäkkelagetin (Bernt Björnsgaard) Asikkalassa 2002 ja Lynin (Viggo Åberg R.I.P) Lapualla 1979 tarjoilemat esimerkit. Viimeisten välien kyttäilyssä tarvitaan oikealla hetkellä ripaus tuuriakin ja loppusuoralle vielä itseluottamusta uhkuva mailerin askeleella varustettu hevonen. Täytyy kuitenkin nöyrästi nostaa kädet pystyyn ja tunnustaa, etten osaa nimetä ketään, joka täyttäisi tuntomerkit.

Tässä mielestäni kolme konstia kaataa Twin Towers. Muutaman päivän kuluttua nähdään onko joku jossain onnistunut keksimään lisää ruutia.

× × × × × × × ×

Kun yöksi auki unohtunut puhelin hälyttää klo 02.48 tietää, että siinäkin on kolme vaihtoehtoa. Joko a) tulee huonoja uutisia, b) puhelu tulee synnytyslaitokselta tai toiselta puolelta maapalloa tai sittenkin todennäköisimmin c) soittajan äänessä kuultaa tuore mallas.

Viime yönä soittajamme ei sammaltanut pahasti, mutta päädyin kuitenkin vaihtoehtoon c, koska pieneen yösoittoon pikantin säväyksen antoi taustalta vaimeasti kuulunut naisääni ´millä mausteilla?´ johon soittaja vastasi ´kaikki paitsi ei valkosipuli´. Asiaakin oli, ei siinä mitään. Soittaja halusi kuulla viime hetken vinkit Jukola-kunnon viimeistelyyn. Kehaisin soittajan olevan jo oikeilla jäljillä siirryttyään vuorokausirytmissään Jukola-aikaan jo vuorokausia ennen h-hetkeä.

Koska 1502 Jukolan veljessarjasta siis noin 1500 tavoittelee muuta kuin voittoa kokosin alle hieman kirjallisuutta soittajan pyynnöstä näiden joukkueiden viime päivien hienosäätöön. Käytettäväksi ennen kilpailua, kilpailun aikana ja kilpailun jälkeen. Bäst före 18.-19.6.2011.

Aapeli: Siunattu hulluus

Alighieri Dante: Divina commedia

Brontë Emily: Humiseva Harju

Christie Agatha: Idän pikajunan (KR) arvoitus

Coelho Paulo: Voittaja on yksin

Dostojevski Fjodor: Idiootti

Goethe Johann Wolfgang: Nuoren Wertherin kärsimykset

Hemingway Ernest: Joen yli puiden siimekseen

Higgins Clark Mary: Missä olet nyt?

Hotakainen Kari: Huolimattomat

Huovinen Veikko: Vapaita suhteita

Jylhä Yrjö: Kiirastuli

Kafka Franz: Mies, joka katosi

Kauranen Anja: Sonja O kävi täällä

Kianto Ilmari: Punainen viiva

Kivi Aleksis: Seitsemän veljestä

Leino Eino: Ma metsän polkua kuljen

Linna Väinö: Täällä Pohjantähden alla, osuudet I, II ja III

Lundan Reko: Aina joku eksyy

Mankell Henning: Rauhaton mies

Meri Veijo: Huonot tiet, hyvät hevoset

Paavolainen Olavi: Synkkä yksinpuhelu

Persson Leif G.W.: Putoaa vapaasti kuin unessa

Salama Hannu: Se tavallinen tarina

Shakespeare William: Kesäyön unelma

Steinbeck John: Hyvien ihmisten juhla

Tartt Donna: Jumalat juhlivat öisin

Tuuri Antti: Kylmän kyytimies

Westö Kjell: Älä käy yöhön yksin

Nautinnollista Jukolan juhlaa ihan jokaiselle Venlalle ja Jussille tasapuolisesti!

--- Mainos - artikkeli jatkuu alla ---

Blogisti Hannu Varkoi

hannu_varkoiHannu Varkoi on suunnistusurheilun moniottelija niin toimittajan, valmentajan kuin useiden arvokilpailuiden kuuluttajan tai tv-selostajan rooleissa. Hannu muistetaan myös suunnistussivusto O´news Cosmoksen päätoimittaja Heikki Levosena.