Varkoi: Urheilu kuntien markkinoijana

Vieremä tunnetaan tänä päivänä ennen kaikkea Niskasen hiihtävästä sisarusparista ja Sotshin olympiasankareista Kerttu ja Iivo Niskasesta. Kuva: Kestävyysurheilu.fi

Vieremä tunnetaan tänä päivänä ennen kaikkea Niskasen hiihtävästä sisarusparista ja Sotshin olympiasankareista Kerttu ja Iivo Niskasesta. Kuva: Kestävyysurheilu.fi

Mitä sinulle tulee ihan ensimmäisenä mieleen paikkakunnasta nimeltä Kurikka? Aivan oikein.

Voi olla, notta häviävän pienen vähemmistön kelloja soittaa ensin maamme kiistatta kaikkien aikojen ansioitunein yritysjohtaja, kurikkalaislähtöinen Jorma Ollila.

Mutta pomminvarmasti suuren enemmistön mieleen nousee ennemminkin 196 cm kuuraisella parralla varustettua leveää Etelä-Pohjanmaan murretta, periksi antamattomuutta, suomalaista sisua, konstailematonta suoranuottisuutta ja hurttia huumoria.

Kaikki edellä mainittu arvoja ja ominaisuuksia, joita Kurikan kunnanpamput varmasti katsovat suopeasti jos ne ihmisten mielissä Kurikkaan yleisemminkin liitetään.

Tässäkin kyseisessä esimerkissä mielikuvien tasolla urheilun tunnettuus ajaa kansainvälisen bisnesmenestystarinan edelle. Mietaan hartianleveyttä ei kukaan tohdi epäillä toisin kuin Ollilan.

Koskee tietysti enemmän pieniä paikkakuntia, mutta myös ainakin Myrskylästä, Simpeleeltä, Piippolasta, Ilmajoelta, Haapajärveltä, Orimattilasta, Pielavedeltä, Pyhäjärveltä, Vieremältä, Teuvalta, Pellosta, Tohmajärveltä löytyy/on löytynyt urheilija, joka voisi varsin puhtaalla omallatunnolla marssia kunnankamreerin toimistoon kädessään aika monta nollaa sisältävä lasku kunnan nimen esillä pitämisestä.

Totta kai sama koskee myös muita elämänaloja, mutta ilman tarvetta minkäänlaiseen vastakkainasetteluun esim. kulttuuritoiminta ei ole niin lokaalia ja keskittyy vielä useammin maakuntakeskuksiin ja isompiin laitoksiin.
Jenkeillä on kiva tapa, että kunnanrajalla on monesti kyltti, jossa lukee ´Welcome to the hometown of Walt Whitman´, mutta ei se Suomessa välttämättä heti mieleen tule, miltä paikkakunnalta Karita Mattila tai Pertti Sveholm ovat kotoisin.

Urheilussa taas edustetaan seuraa eli edelleen hyvin usein samalla välillisesti myös paikkakuntaa. Kunnissa valtakunnan näkyvyys kyllä tunnistetaan ja tunnustetaan, otetaan vastaan kiitollisena myhäillen, liian harvoin kiittäen tai peräti konkreettisesti muistaen. Tiukentuvan kuntatalouden aikana nämä momentit ovat varmasti ensimmäisiä mihin juustohöylä isketään.

Vaikka printtilehdet ovatkin keventäneet tulososastojaan saattaa jonkun urheilijan toimesta kunnan ja seuran nimi esiintyä pelkästään tulossivuilla kymmeniä kertoja vuodessa. Nimi ilmaiseksi lehdessä- mikähän noiden palstamillimetrien arvoksi voitaisiin määrittää?

Seuran nimien ohella myönteistä kuntaimagoa voidaan luoda myös järjestämällä tunnettuja, perinteikkäitä urheilutapahtumia. Pikkupaikkakunnista tämä on oivallettu vaikkapa Kuortaneella, Lapinlahdella, Pihtiputaalla tai Sulkavalla. Sonkajärven Eukonkannotkin voi laskea tähän joukkoon.

Näitä kisoja järjestämällä ei välttämättä taota taloudellista tulosta, mutta tiedän tapauksia, ettei viimeisen 30 vuoden aikana ole kyllä juuri miinustakaan tehty. Ja jos vaikka hieman joskus pakkaselle jäätäisiinkin niin voi kysyä millä toisella tavalla kunta voisi saada vaikkapa kymppitonnin panostuksella vastaavan valtakunnallisen ja parhaassa tapauksessa kansainvälisen näkyvyyden. Kisapäivänä, vuorokausi ennen ja jälkeen kilpailun, näkyvyys ja kuuluvuus läpi mediakentän TV:ssä, radiossa, printissä ja verkossa on kattavaa.

Vielä varsinkin vanhempi ikäpolvi katsoo TV:stä mielellään edelleen myös ns. perinteistä urheilua. Yleisurheilun suosio on Finnpanelin katsojalukujen perusteella hämmästyttävän vankka, samoin hiihdon SM-kisat ovat keskellä arkipäivääkin takuuvarmoja katsojamagneetteja.

Harvassa ovat kuitenkin esimerkiksi nuoret alalle tulevat urheilutoimittajat, jotka erikoistuvat vanhoihin perinnelajeihin vaikka nämä edelleen suuria ikäluokkia katsoa ja lukea kiinnostavatkin. Palloilupuolella ollaan lajiosaajien osalta huomattavasti paremmassa tilanteessa.

Vaikka TV-kuvan perusteella Ratinan katsomot olivat liki tyhjillään, oli Tampereen eliittikisat ko viikolla TV2:n toiseksi katsotuin ohjelma vaikkei varsinaisia supertähtiä paikalla ollutkaan. Katsojia oli silti liki tuplaten verrattuna esimerkiksi saman viikon HJK:n europeliin Rapid Wieniä vastaan.

Tämän vuoden Lapinlahden Savo Gamesien suoraa TV-lähetystä katsoi keskimäärin 358 000 ihmistä, huippulukeman ollessa 457 000 ja markkinaosuus käsittämätön 44% TV:n katsojista. Sosiaalisen median kautta tavoitettiin kisaviikolla hieman yli 15 000 ihmistä ja paikan päälle katsomoonkin löysi vielä noin 3700 huippuyleisurheilun ystävää! Lisäksi kisaa pystyi seuraamaan suorana myös radion välityksellä.

Lopuksi takaisin imagonrakennukseen. Urheiluseuran nimen pitää olla hyvä ja persoonallinen. Mielikuvituksettomat Hiihtoseurat, Pallokerhot ja Urheilijat eivät tässä vertailussa pärjää alkuunkaan. Teamien ja clubien osalta puhutaan osin jo hieman eri asiasta.

Kyllä minulle edelleen ensimmäisenä Pietarsaaresta tulee mieleen Jaro, Joutsenosta Kullervo (100-vuotisonnittelut!), Kangasniemestä Kalske (myöhästyneet 110-vuotisonnittelut!), Kokemäestä Kova-Väki, Pielavedestä Sampo, Vihtavuoresta Pamaus, Asikkalasta Raikas jne.

Tapparasta mielleyhtymäni on Karijoki, ei Tampere.
Oma lukunsa ovat huumorilla ryyditetyt seuran nimet kuten Lopen Uupuneet ja Vetelin Yritys.

Historian lehdillä elää myös monenlaista paikkakuntasidonnaista urheilijan lempinimeä: Äänekosken pikkujättiläinen, Tornion terrieri, Kemin keiju, Peräseinäjoen susi, Röytän Karhu, Rokuan raketti, Joroisten härkä tai vaikkapa oma suosikkini Tainionkosken sfinksi. Ossi Karttunen sai liikanimen kun eräässä haastattelussa ei vastannut yhteenkään kysymykseen vaan keskittyi pureskelemaan ruohonkortta.

- Hannu Varkoi

--- Mainos - artikkeli jatkuu alla ---

 

Blogisti Hannu Varkoi

hannu_varkoiHannu Varkoi on suunnistusurheilun moniottelija niin toimittajan, valmentajan kuin useiden arvokilpailuiden kuuluttajan tai tv-selostajan rooleissa. Hannu muistetaan myös suunnistussivusto O´news Cosmoksen päätoimittaja Heikki Levosena.