Varkoi: Bjørnar Valstadin harjoittelu, osa 2/3

Björnar Valstad luennoi harjoittelustaan Camp Norwaylla viime marraskuussa. Kuva: Ivar Haugen/Norjan suunnistusliitto

Björnar Valstad luennoi harjoittelustaan Camp Norwaylla viime marraskuussa. Kuva: Ivar Haugen/Norjan suunnistusliitto

Urheilussakin perinne on luja ankkuri. Jotta traditio ja ketju ei katkeaisi, Norjan suunnistuksessa on muutaman viime vuoden aikana järjestetty Camp Norway-nimellä kulkevia viikonloppukokoontumisia.

Yksinkertaisena ideana on 3-4 kertaa vuodessa eri puolilla Norjaa kutsua koolle erityisesti 15+-ikäluokan lahjakkaita junioreita, heidän valmentajiaan ym. tukihenkilöitä. Pakettiin sisällytetään muutama huipputreeni, luentoja ym. asiaan liittyvää.

Suunnistuspiireissä varauksetonta arvostusta nauttiva Bjørnar Valstad siirtyi oman aktiiviuransa jälkeen luontevasti urheiluhallinnollisiin tehtäviin. Viimeinen pesti Norjan suunnistusliiton pääsihteerinä päättyi syksyllä.

Loka-marraskuun taitteessa Valstad kertoi Camp Norway-yleisölle pyynnöstä omasta harjoittelustaan. Voidaan sanoa, että ensimmäistä kertaa ilman virallista roolia hän pystyi puhumaan vapaana miehenä suunsa puhtaaksi ilman, että luennosta jää jälkijättöinen neuvomisen maku.

Valstad veteli alustuksensa tabula rasalta ilman paperia piirrellen muutaman kuvan fläppitaululle. On hieman hämmentävää, ettei luennosta jäänyt jälkipolville minkäänlaista diakoostetta puhumattakaan kuvallisesta tallenteesta.

Valstad aloitti luentonsa esittämällä yleisölle kysymyksen: ´mitä on suunnistus´? Saatuaan kuulijoilta toistakymmentä erilaista määritelmää Bjørnar jatkoi:

- Minulle suunnistus on ollut aina enemmän tai vähemmän sama asia kuin maastojuoksu.

Valstad on kotoisin Stjørdalin pikkukaupungista Trondheimin kupeesta. Käydessään kronologisesti läpi uransa vaiheita Bjørnar kertoi viettäneensä arviolta puolet lapsuudestaan teltassa. Tiiviinä säilynyt luontosuhde rakennettiin jo varhaislapsuudessa perheen kautta. Viimeinen aluevaltaus on ollut valokuvaus. Viime vuosina olemme saaneet nauttia Bjørnarin hienoista otoksista, joista valtaosa on tunturikuvia Österdalenin mökkimaisemista.

Rohkaisuna monelle juniorille Valstad ei todellakaan ollut yrityksistä huolimatta koskaan mikään tenavatähti. Juniori-ikäluokissa Bjørnar muistelee olleensa Norjan mestaruuskilpailuissa parhaimmillaankin vasta seitsemäs.

Tahti alkoi hitaasti, mutta varmasti muuttua miehen siirtyessä opiskelemaan Trondheimin teknilliseen korkeakouluun. Harjoitusmiljööksi vakiintui NTHI:n (nyk. NTNUI) maineikas edustusryhmä kirkkaimpana tähtenään uransa huipulla tuolloin ollut Håvard Tveite.

Treenikavereina oli Tveiten lisäksi Christian Vogelsangin ja Bjørnar Lynumin kaltaisia vauhtiveikkoja. Valstad muistaa talviaikojen perusharjoituksena olleen 3000 m halli-intervallit Leangenin jäähallissa. Rata Leangenissa kulkee katsomoiden takaa tarjoten kulmikkaita kaarteita.

Ensimmäisillä kerroilla Valstad muistelee juosseensa 3000 m aikaan 9.15 ollen yksi NTHI:n edustusjoukkueen hitaimmista. Tänä päivänä hän olisi samoilla ajoilla Norjan maajoukkueen parhaita.
Perustuntemus oli tuolloin kuitenkin aina se, että taidan olla liian hidas huippusuunnistajaksi. Vuosien määrätietoisella työllä hän hinasi kuitenkin ennätykseksi 8.32. Kun 16x1000 m kulki haarukkaan 2.52-2.55 hän totesi, että henkilökohtainen maksimikynnys tähän hommaan on tainnut löytyä.

Valstad ei ollenkaan hyväksy tämänhetkisiä puheita sveitsiläissuunnistajien fyysisestä ylivoimasta.

- Sveitsiläiset ovat tasollani- siis minun, joka tunsin itseni aina hitaaksi, tasollani. Mikään muu ei ole muuttunut kuin, että norjalaiset (ja monet muut) ovat taantuneet.

Opintojen jälkeen Valstad muutti etelään Oslon seudulle uuteen, mutta urallaan jo toisen kerran mainioon kehitysympäristöön, jossa erityisesti Björn Baklid ja Erik Østli pitivät huolta erinomaisesta atmosfääristä.

Sparrausvastusta päivittäisissä harjoituksissa antoivat mm. Thormod Berg, Holger Hott Johansen, Bjørnsgaardin veljekset, Allan Mogensen sekä ennen kaikkea ruotsalainen Johan Ivarsson.

Johan Ivarssonin mielestä Valstadin on erottanut muista uteliaisuus uusia harjoitusmenetelmiä kohtaan (vaikkapa suunnistusharjoittelun lisääminen nuoren Jörgen Rostrupin esimerkin pohjalta; erään kauden tavoitteena oli toteuttaa 10000 rastiväliä), kokeilunhalu ja tahto venyttää omia rajojaan. Ennen kaikkea hänellä on poikkeuksellinen kyky nähdä asioista positiiviset puolet ja kääntää hankalatkin asiat omaksi edukseen. Valstadin isä ja äiti ovat kertoneet, etteivät muista nähneensä edelleen alati positiivista poikaansa koskaan huonolla tuulella.

- Jos minun mielestäni maasto oli tiheää ja vihreää viidakkoa, Bjørnarin mielestä se oli haasteellista ja hauskaa, Ivarsson kuvaa.

Vaikeasta reitinvalinnasta Bjørnar saattoi vain tuumata, että tämän minä osaan.
Kun joku valitti matkapäivistä, Bjørnar kertoi ammentavansa motivaatiota erilaisista maastotyypeistä.
Muiden hermoillessa MM-finaalin aattona Valstad kertoo olevansa tyytyväinen, että valmistautumisjakso on viimein ohi ja hän pääsee vihdoinkin näyttämään mitä osaa.

Ivarssonin mielestä hänen tuntemistaan suunnistajista itseluottamuksen osalta samassa sarjassa on paininut vain Øyvin Thon.

--- Mainos - artikkeli jatkuu alla ---

Blogisti Hannu Varkoi

hannu_varkoiHannu Varkoi on suunnistusurheilun moniottelija niin toimittajan, valmentajan kuin useiden arvokilpailuiden kuuluttajan tai tv-selostajan rooleissa. Hannu muistetaan myös suunnistussivusto O´news Cosmoksen päätoimittaja Heikki Levosena.


Ad16605771St1Sz3466Sq110867070V0Id1