Varkoi: Pyhä yksinkertaisuus- Bjørnar Valstadin harjoittelu, osa 3/3

Björnar Valstad lukemassa Jukolan viestin sanomaa NTHI:n voittajajoukkueen ankkurina 1995. Kuva: Teoksessa Jukolan viestit 1989-2008

Björnar Valstad lukemassa Jukolan viestin sanomaa NTHI:n voittajajoukkueen ankkurina 1995. Kuva: Teoksessa Jukolan viestit 1989-2008

Huippu-urheilussa parhaat erottaa hyvistä monesti neuvonantajansa. Takavuosien maailmanmestarin, Egil Johansenin, molemmat päävalmentajakaudet osuivat Bjørnar Valstadin maajoukkueuralle. Valstad mm. pitää edelleen hallussaan kuutta parasta aikaa Egilin lanseeraamassa maastotestissä, jota juostaan edelleen. Kaksi niistä on paukutettu kahden kierroksen jälkeisinä väliaikoina silloin kun mestari on halunnut hurjastella kolme kierrosta.

Johansenin lisäksi Valstad on maininnut nimeltä kolme muuta tukihenkilöä. 90-luvulla hän hakeutui harjoitteluun liittyvissä kysymyksissä säännölliseen kirjeenvaihtoon kolmen vanhan mestarin kanssa. Heidän nimensä olivat Magne Lystad, Anders Gärderud ja Emil Zatopek.

Kongsvingeriläinen Magne Lystad on "Metsän kuningas"-lempinimellä tunnettu historian ensimmäinen suunnistuksen Euroopan mestari.

Montrealin olympiavoittaja Gärderud hankkiutui samanlaiseen kirjeenvaihtoon Zatopekin kanssa jo omalla aktiiviurallaan.

Suunnistuksen rinnastaminen maastojuoksuun liittynee Valstadin kohdalla siihen, että hän on aina puhunut varsin vähän suunnistustekniikasta ja taitoharjoittelusta. Suunnistusteknisesti Bjørnar ei ole koskaan ollut mikään hieroja, ei toki paiskojakaan, mutta ehkäpä klassinen esimerkki pitkän matkan suunnistajasta. Pärjäsi kyllä lyhyemmilläkin matkoilla, mutta noin niin kuin teknisessä mielessä.

Eräällä maajoukkueleirillä suunnistajat olivat jälkikäteen analysoineet erästä vaativaa rastiväliä, jossa rastina oli puolen kilometrin päässä kumpare muuten laakeassa maastossa nuoressa kuusitaimikossa. Valstad puuttui viimein keskusteluun kertomalla luottaneensa vanhaan kunnon kuusenlatvatekniikkaan, koska muuta maastoa hieman korkeampi kohtahan erottuu puunlatvoista tänne saakka. Turha siinä oli muuta lukea kun luettavaa ei kerran ollut.

Valstad on myöskin halunnut taitoharjoituksiinsa aina mieluiten oikean kartan. Hän ei ole varsinaisesti harrastanut käyräkarttoja, käytäväsuunnistusta tai muuten manipuloituja karttoja vaan sen pitää olla mielellään real thing.

Uran viime vuosina, kun Bjørnar oli jo dominoivassa asemassa maajoukkueen hierarkiassa, rastilippujen maastoon viennistä vastannut Jørn Sundby on kertonut olleensa uupunut ja sairasloman tarpeessa jokaisen maajoukkueleirin jälkeen, koska oli niin raskasta viedä niin paljon rasteja niin kauas kuin Bjørnar olisi halunnut.

Suunnistusmaailma tuntee monia huipulla suunnistaneita aviopareja. Saavutuksiltaan "Valstaff" eli Bjørnar Valstad- Hanne Staff taitaa olla sittenkin ykkönen. Pariskunta on vuosien varrella avoimesti kertonut harjoittelustaan. Jotain Valstadin insinöörimäisestä harjoitusfilosofiasta kertoo sekin, etteivät he verryttelyjä lukuun ottamatta juurikaan tehneet yhteisharjoituksia.

Pidemmät lenkit Valstad pyrki juoksemaan 4-plank eli ei 3.55 min/km eikä 4.10 min/km vaan mieluummin prikulleen 4 minuutin kilometrivauhtia.

Hänellä oli tapana pitää kilpailukauden jälkeen kunnon loma. Marraskuun alussa uuden harjoituskauden alkaessa hänellä saattoi olla vaikeuksia pitää yllä neljän minuutin vauhtia, mutta tällöinkin hän tinki mieluummin lenkin pituuden 45-60 minuuttiin kuin jousti km-vauhdista.

Joskus ruuvista vain loppuvat kierteet kesken, ei voi enää kiertää enempää. Bjørnar Valstadin uralle mahtui keskimääräistä enemmän vammoja ja vaivoja minkä vuoksi useana vuonna harjoituksen kokonaismäärä saattoi jäädä jopa 500-600 tuntiin.

Polvivammojen lisäksi hän taisteli mm. mononukleoosin kanssa.

Vuoden 2003 MM-kilpailut juostiin Sveitsin alppimaisemissa. Norjan joukkueenjohto katsoi viisaimmaksi katsastaa joukkuetta paikan päällä tyyppitantereella. Katsastukset menivät kuitenkin harvinaisen mönkään. Keskimatkalla eräällä rastilla odotti maanomistaja haulikon kanssa ilmoittaen, että leimaa vain, mutta siinä tapauksessa hän painaa liipaisinta.

Pitkän matkan katsastusta edeltävänä iltana valmennusjohtoon kuulunut Anders Gärderud pyysi urheilijoiden toimittavan hänelle henkilökohtaiset juomapullonsa vietäväksi juomarastille. Vaikkei hän ollutkaan ainoa, Björn Eriksen on tähän päivään mennessä ainoa, jolla on ollut munaa tunnustaa osallistuneensa kepposeen. Juomat oli nimittäin yön aikana vaihdettu, Oystein Kristiansenin juomapullosta löytyi porkkana, Valstadin pullossa oli jogurttia jne. Tämä ei välttämättä häirinnyt Bjørnaria siinä määrin kuin muita sillä hän kärsi urallaan sitkeästä nesteen imeytymisongelmasta, joka mm. enemmän tai vähemmän pilasi MM-kotikisat Grimstadissa, koska hän ei voinut juoda nestettä kilpailun aikana.

Luentonsa päätteeksi Valstad painotti junnuvuosien tärkeimmän asian olevan opetella tietyt rutiinit. Jos ne ovat edes suurin piirtein oikeita ja kun niitä toistetaan riittävän pitkään- kuten Bjørnarin tapauksessa parinkymmenen vuoden ajan- vuodesta ja viikosta toiseen – sessioita ja harjoitteita tulee väkisin niin paljon, että tilipäivä koittaa jossain vaiheessa kyllä.

Kuten norjalaiset käytännössä aina myös Valstad painotti talviharjoittelussa maastohiihdon tärkeyttä, koska sillä tilkitään määrä kuntoon ja pidetään mieli virkeänä.

Bjørnar Valstadin loppulitviikki oli se, että hän voisi puhua harjoittelunsa nyansseista vaikka viikon putkeen, mutta siinä tapauksessa hän sortuisi puhumaan muunneltua totuutta.

Bjørnar Valstadin mielestä Bjørnar Valstadista tuli Bjørnar Valstad 90-prosenttisesti yhdestä syystä. 16-vuotiaasta 37-vuotiaaksi hänen harjoittelussaan oli viikosta toiseen, vuodesta vuoteen, siirtymäkautta lukuun ottamatta JOKA viikko aina samat viisi kulmakiviharjoitusta:

1) kova harjoitus tasaisessa erittäin nopeakulkuisessa maastossa; kangas, polku/tie, halli, rata (vauhti/nopeus)
2) kova harjoitus jyrkkäpiirteisessä maastossa; lajiominaisuudet, lajivoima, (maasto)juoksutekniikka
3) "cruising-speed" (~VK1-alue/vauhtileikittely)
4) & 5) kaksi pitkää/erittäin pitkää lenkkiä (aerobia)

--- Mainos - artikkeli jatkuu alla ---

Blogisti Hannu Varkoi

hannu_varkoiHannu Varkoi on suunnistusurheilun moniottelija niin toimittajan, valmentajan kuin useiden arvokilpailuiden kuuluttajan tai tv-selostajan rooleissa. Hannu muistetaan myös suunnistussivusto O´news Cosmoksen päätoimittaja Heikki Levosena.


Ad16605771St1Sz3466Sq110867070V0Id1