Maastohiihto palaa kotiin

 holmenkollen1_introVanhojen perinteikkäiden suomalaisten menestyslajien vauhdittoman pituuden ja vauhdittoman korkeuden jatkoksi on viimeisen 10 vuoden aikana saatu ikävä kyllä uusi suomalaislaji - vauhditon hiihto.

 

Kuvat: Thor Gotaas: Først i løypa. Historien om langrenn i Norge. Dreyer 2010.

holmenkollen1Holmenkollbakken 1907. Huomaa hevoset parkkipaikalla

Vanhojen perinteikkäiden suomalaisten menestyslajien vauhdittoman pituuden ja vauhdittoman korkeuden jatkoksi on viimeisen 10 vuoden aikana saatu ikävä kyllä uusi suomalaislaji - vauhditon hiihto.

Tässä asiayhteydessä vuosikymmen ei muuten ole epämääräinen roiskaisu sinnepäin vaan nyt puhutaan lähes päivien tarkkuudella...

Kun olympiavoittaja ja maailmanmestari Anders Aukland täytti aikoinaan 30 vuotta, hänen veljensä, Vasaloppet- ja Marcialonga-voittaja Jörgen sekä Sveitsin maajoukkueen ja Dario Colognan valmentaja Fredrik, miettivät kuumeisesti mikä olisi kyllin arvokas syntymäpäivälahja päivänsankarille. Huolellisen pohdinnan jälkeen taktiikka valmistui. Iltahämärissä Jörgen suuntasi juoksulenkkinsä jo vuosia sitten käytöstä poistetulle vanhalle Holmenkollenin kisojen 50 km:n reitille ja varasti tolpasta ajan patinoiman viidenkympin latuopasteen. Tämäkin nyt jo vanhentunut rikos kertoo siitä mikä paikka tarunhohtoisella Holmenkollenilla on norjalaisten hiihtoihmisten sydämissä.

Norjassa korkein hiihtäjälle myönnettävä tunnustuspalkinto on Holmenkollen-mitali, jonka saamiseksi tulee pärjätä arvokilpailuissa sekä etenkin Kollenilla. Suomalaisista mitalin ovat aikajärjestyksessä saaneet Heikki Hasu, Veikko Hakulinen, Eero Kolehmainen, Veikko Kankkonen, Eero Mäntyranta, Arto Tiainen, Marjatta Kajosmaa, Rauno Miettinen, Juha Mieto, Hilkka Riihivuori, Helena Takalo, Matti Nykänen, Marja-Liisa Kirvesniemi sekä viimeisimpänä vuonna 1998 palkittu Harri Kirvesniemi. Lähimpänä tämän upean ketjun seuraavaksi lenkiksi voisivat olla Aino-Kaisa Saarinen ja Hannu Manninen. Saletisti ei kuitenkaan natsaa, mutta seuraava yritys kadonneen ajan etsintään alkaa kohtsillään siellä kaikkein pyhimmässä- Oslon Holmenkollenilla.

Oslo isännöi nyt historiansa neljänsiä MM-kisoja. Kollen on ollut kohtuuantelias myös suomalaisille.

Vielä vuonna 1930 mitaleilla pääsi vain kolme maata: Norja, Ruotsi ja Suomi. Suomen oli vielä tyytyminen Tauno Lappalaisen ja Adiel Paanasen pronsseihin.

holmenkollen2

Vuoden 1952 olympialaisissa Holmenkollenilla koettiin jo yksi suomalaisen urheilun ikimuistoisimmasta hetkistä. Veikko Hakulisen viidenkympin voittoaika 3.33.33 kuuluu jokaisen urheilutietokilpailun peruskattaukseen. Hämytsaaren isäntä Eero Kolehmainen säesti hopealla lähes viisi minuuttia jääneenä. Viesti voitettiin ylivoimaisesti ilman Haku-Veikkoakin. Naisten kympillä Suomi otti harvinaisen kolmoisvoiton.

Himmeämpiä mitaleja toivat myös Tapio Mäkelä, Paavo Lonkila ja yhdistetyn Heikki Hasu, joka mahtui myös viestin kultamitalijoukkueeseen.

MM-kisat 1966 oli isäntämaan juhlaa. Björn Wirkola voitti molemmat mäkikisat. Latuja hallitsi ehkä kaikkien aikojen yksien kisojen tähdenlento. Gjermund Eggen oli voittanut jo norjalaisten olympiakatsastuksen vuonna 1964, mutta jäi silti ulos kisakoneesta. 1966 kaikki oli vihdoin kohdallaan- kolme kultaa 15 kilometriltä, viideltäkympiltä ja viestistä. Tämän jälkeen Eggen katosi maailman huipulta yhtä nopeasti kuin oli sinne tullutkin. Eggenin epäonnistuessa kolmellakympillä Eero Mäntyranta ja Pispalan vanha vipeltäjä Kalevi Laurila ottivat kaksoisvoiton Suomeen. Pronssia otti muuten Länsi-Saksan tervaskanto Walter Demel, jonka jälkeen mannereurooppalaisia maastohiihtäjiä ei enää pidetty kummajaisina. Viideltäkympiltä Arto Tiainen ja Mäntyranta ottivat kaksi mitalia ja viestistä irtosi hopeaa. Paavo Lukkariniemi hyppäsi normaalimäestä pronssia.

holmenkollen3

Vuoden 1982 kisoissa Suomi oli viimeiseen kisapäivään saakka ilman kultamitalia. Hirmuiset paineet niskassaan tuore nuorten maailmanmestari Matti Nykänen otti kuitenkin hernerokkasumun keskeltä omansa.

Hiihtoladulla Harri Kirvesniemi saattoi olla jopa elämänsä kunnossa. Huhut viimeistelyharjoituksista kertoivat hirmuvireestä, mutta sitten ruokamyrkytys kuumeiluineen oli pilata koko kisat. 15 kilometrillä Harrin ufo-aloitus toi kärkipaikan vielä väliajoissa, mutta toipilas ei jaksanut aivan maaliin saakka. Pronssille kuitenkin vain yhdeksän sekuntia Oddvar Brålle taipuneena. Hilkka Riihivuori otti mitalin jokaiselta henkilökohtaiselta matkalta, mutta kultamitali jäi edelleen puuttumaan. Jari Puikkonen jäi normaalimäessä niukasti hopealle ja mitali saatiin myös sekä mäen että yhdistetyn joukkuekilpailusta.

Ylen selostusryhmä väitteli viikonlopun lähetyksessä siitä ottiko 60 vuotta juuri täyttänyt Pertti Teurajärvi Kollenin MM-viestistä hopeaa vai pronssia. Ollakseen Jarmo Punkkinen Jarmo Punkkinen empi yllättävän kauan ennen kuin muisti, ettei Teura ollut enää edes joukkueessa.

No, suorassa lähetyksessä sattuu ja tapahtuu, mutta kompurointi oli hieman häkellyttävää sillä onhan -82 kisojen miesten viesti ehkä kaikkien aikojen klassikko. Mikkelsplassin kaatuminen vauhdikkaassa laskussa johtoasemasta, Brån sauvan katkeaminen loppuratkaisussa, ainutkertaisesti sekä kulta että pronssi jakoon...

holmenkollen4

Nykytekniikalla Neuvostoliitto olisi varmaankin löydetty muutaman sentin erolla voittajaksi, mutta voitto jaettiin kun isäntämaan Brån nähtiin kurottavan jalkansa maaliviivalle yhtä aikaa Zavjalovin kanssa. Suomen viesti oli jo melkein pilalla Kari Härkösen epäonnisen aloituksen jälkeen, mutta Aki Karvonen ja Kirvesniemi nostivat Suomen mitalitaistoon. Huonosti luistavista suksista huolimatta Mietaa ehti kaikkien aikojen pisimmällä loppuvenytyksellä DDR:n nuoren Frank Schröderin rinnalle ja jaetulle pronssille.

Nykäsen voittohyppyri on nyt räjäytetty ja Holmenkollenin uudeksi maamerkiksi on noussut uusi suurmäki. Naishyppääjä Anette Sagenin piti hypätä uuden mäen virallinen avajaishyppy, mutta Björn Einar Romören kävi päivää aiemmin korkkaamassa uuden mäen omin luvin. Skandaali perinteikkäässä talviurheilumaassa oli valmis ja kilpailukieltoa pyhäinhäväistyksestä napsahti kaksi maailmancupin osakilpailua. Polemiikki asian ympärillä jatkuu yhä.

Viikinkipartaa ovat pärisyttäneet myös Holmenkollenin uudet hiihtoladut. Pyhällä maalla eli Frognerseterenin mäkisemmissä takamaastoissa ei käydä enää juuri ollenkaan. Virallinen selitys on parempi yleisön palvelu; epävirallinen, ettei TV-kaapelia tarvitse vetää niin kauaksi. Todellinen syy lienee kuitenkin sama miksei Salpausselällä käydä enää Tapanilan peräsupikoissa. Siirtyminen stadionilta kunnon maastoihin pakottaisi parin kilometrin siirtymiin varsin loivapiirteisissä maastoissa.

holmenkollen5

Kun Blues Brothers saapuu keikalle Joen kantribunkkeriin he tiedustelevat paikan omistajalta millaista musiikkia täällä on aiemmin soitettu. Vastaus kuuluu: molempia, sekä countrya että westerniä.

Norja ja Suomi ovat aina olleet maastohiihdon Jake ja Elwood. Kaiken tulee aina olla kuten se on aina ollut. Me ja norjalaiset vastustimme yhtenä rintamana luistelutekniikkaa, muovisuksia, V-tyyliä, sprinttiä, yhteislähtöä, pursuittia, urheilijoille maksettavia palkkioita jne jne. Norjan ja Suomen väliin jäävällä jättömaakaistaleella asuu pehmeistä vätyksistä koostuva kansa, jolle kaikki käy ja he suhtautuvat uudistuksiin myötämielisesti. Juuri tästä syystä Hevoskuurillekin Ruotsista kirjettä vaihtaa nimenomaan Uzbe.

Klassinen urheilutietokilpailukysymys on kuka mieshiihtäjä voitti viimeisen MM-kullan puusuksilla. Yhden pisteen vihjeenä itsestäänselvyys, että pakkohan sen on olla suomalainen tai norjalainen. Hän oli Falunin 15 km:llä vielä alkupään pakkaskelissä matkaan päässyt Magne Myrmo, koska keli ehti jo liiaksi lämmitä Mietaan Järvisille ( http://www.aftenposten.no/nyheter/sport/skivm/article4032713.ece ). Kun Mietaa Falunin kolmellakympillä tekee ehkä kaikkien aikojen hiihtosuorituksen on yksinomaan luontevaa, että Thomas Magnusson (SWE) tuo vielä lähtöpaikalle sekä puusukset että lasikuitusukset päätyen viime sekunneilla Kneissleihin.

Nyt hiihtosuunnistajillekin tuttu irlantilaisseikkailija Rory Morrish starttaa MM-kisoihin pitkän tauon jälkeen jälleen puusuksilla (https://langrenn.siden.as/index.php?id=4868705&showtipform=1&cat=1743 ). Saa nähdä kuinka Roryn käy, tähän asti kovimmat meriitit ovat irronneet banketeista.

Kun Asko Autio voitti 1983 Kollenin viisikymppiä hiihdettiin kisa vielä kahtena 25 km:n lenkkinä. Nyt vanhojen upeiden perinteiden viimeinenkin linnake murtuu kun kuninkuusmatka hierotaan 8,3 km:n lenkkinä yhteislähdöllä eikä Frognerseterenillä käydä kuin kurvaamassa mediakylän edessä. Naisten kymppi hiihdetään kympin lenkkinä. Kaikki muut matkat kieputellaan stadionin lähimaastoissa. Pääsin testaamaan uusia latupohjia kesäkelissä. Ladut ovat häkellyttävän leveät joten Northugin leveämmänkin kuokan ohi mahtuu kyllä tarvittaessa. Vaihtelevuutta riittää kyllä kiitettävästi, mutta nousut ovat lyhyitä joten karkuunhiihto saattaa olla liki mahdotonta.

holmenkollen6

Kansainvälisen hiihtoliiton maastohiihtojaoston puheenjohtaja Vegard Ulvang (sekä vaimonsa Grete Ingeborg Nykkelmo) muistetaan aktiiviuraltaan hiihtäjänä, joka viimeiseen mieheen vastusti henkeen ja vereen jokaista uudistusta. Tämä johtui kolmesta syystä: 1) Vegard Ulvang oli huippuhiihtäjäksi poikkeuksellisen kestävä, 2) Vegard Ulvang oli huippuhiihtäjäksi poikkeuksellisen hidas, 3) Vegard Ulvang oli huippuhiihtäjäksi poikkeuksellisen älykäs.

Kun Ulvang viimeisen kilpailunsa maalissa irrotti numerolappua hän käytti liian krouveja otteita. Samalla kääntyi myös takki.

Vegard "from hero to zero" Ulvang on kuin entinen mies, joka ensin ampui isänsä ja äitinsä ja anoi sitten armahdusta, koska on orpo. Vegard, jos A yskii niin kohta koko B köhii. Urheilijoiden mielipiteitä kyllä kuunnellaan nyökytellen, mutta itse toimenpiteet ovat järjestään päinvastaisia. Suunnistus hakkaa päätään samaan seinään noin vuosikymmenen viiveellä.

Nyt Norjassa puuhataan yksityisin voimin Holmenkollenille maailman parhaiden hiihtäjien kutsukilpailua, jossa 50 km hiihdetään yhtenä lenkkinä ja tietenkin väliaikalähtönä. Palkintosumma on 1000000 Norjan kruunua. Sponsoreita on kuulemma jonoksi asti...

Blogisti Hannu Varkoi

hannu_varkoiHannu Varkoi on suunnistusurheilun moniottelija niin toimittajan, valmentajan kuin useiden arvokilpailuiden kuuluttajan tai tv-selostajan rooleissa. Hannu muistetaan myös suunnistussivusto O´news Cosmoksen päätoimittaja Heikki Levosena.


inov 8 alapanoraama