Vastaranta: EM-kisat ajettu

Nyt on kauden ensimmäinen suurempi tavoite takana. Tavoite ja unelmani oli voittaa, mutta ei 15. sija häpeä kuitenkaan ole.

Siihenkin sai ajaa täydellä kaasulla melkein maaliin asti, eikä olosuhteet ainakaan päivästä helpompaa tehneet. Rakeita ja kuraa.

Singenissä laitettiin miehet maraton rankingin mukaan lähtö järjestykseen. Maraton pisteitä saa Marathon World Serieksen kilpailuista, joita järjestetään mitä oudoimmissa paikoissa. Kisat eivät kärkipään kuskien suosiossa ole, enkä itsekään ollut ajanut yhtäkään sellaista. Olin lenkillä Marathon serieksen johtajan kanssa kisaa edeltävänä päivänä ja keskustelimme lähtöpaikoista. Hän ei edes muistanut olleensa marahton serieksen kisoissa eikä tiennyt johtavansa. Hyvä series siis.

No kisaan lähdin varmaan paikalta sata. Ensimmäiseen kilometrin mäkeen ajettiin parijonossa kapeaa ulkoiluväylää, joten kärki oli aika kaukana. Nousussa kuitenkin ohittelin hyvään tahtiin ja olinkin päällä ensimmäisenä. Vähän hapotti ja oksetti. Siitä muutaman minuutin päässä hinkkasimme loivaa kuraista peltonousua, jossa noin 15 kaveria sai pienen kaulan ja jäin sutimaan kuraan. Sain heidät kuitenkin kiinni radan isoimmassa nousussa 15km myöhemmin, mutta olin aika kovilla ja happoa tuli korvistakin. Roikuin sitten seitsemän miehen kärkiryhmässä ensimmäiset 45km. Sauseri rankaisi jokaiseen nyppylään ja ei näyttänyt vauhdin pitäminen tasaisellakaan olevan ongelma. Minä vedin aika maksimia ja reidet alkoi siitä ilmoitella. 35km maaliin oli pakko antaa itselle armoa ja mitali mahdollisuudet menivät siinä. Aina kun haaveet kaatuu, niin sitä seuraa sellainen synkkä vaihe. Ajattelee olevansa huono ja jalaton kuski. Meinaa heittää kesken itsesäälissänsä. Tunne on kuitenkin nykyään jo tuttu, sillä haaveet ei kaatuneet aivan ensimmäistä kertaa, joten olin varautunut nitkuttamaan vaikka väkisin maaliin. Vähän tuli vielä lisä ihanuutta, kun ampiainen meni paidan alle ja iski piikkinsä rintaan. Muutama pieni peesistä lipsahdus jäi harmittamaan ennen tasaisia osuuksia, mutta muuten ajoin niin kuin pystyin. Ajoin voitosta riskillä ja ensimmäisen kierroksen limiitissä toivoen vaan, että tulisi kevyempi vaihe. Sitä ei tullut. Maalissa oli sellainen ole, ettei kovempaa päässyt.

JukkaVastaranta120513Kurainen Jukka Vastaranta EM-kisojen jälkeen. Kuva: Medilaser-Specialized MTB-TeamOlin kuitenkin mielestäni hyvässä kunnossa ja sain valmistautua kisaan ilman pienintäkään ongelmaa. Harvemmin näin olen saanut tehdä. Muutamalla kaverilla oli vaan arvokisaturbo käytössä, jota minulta ei löydy. En voi oikeastaan olla kuitenkaan kuin tyytyväinen. Ei ollut mikään huippu päivä, jolla oltaisiin ajettu mitallista, mutta hyvä perustason suorituspäivä, kun mies on kunnossa. Super päivänä tuossa kisassa olisi voinut varmaan taistella jopa mitallista. Ei nyt kuitenkaan. Oli kuitenkin hyvä kokemus satsata tiettyyn kisaan ja seuraavaan tavoitteeseen satsatessa ollaan ehkä viisaampia. Yksi kova kisaviikonloppu lisää alle.

Jos mitali olisi tullut, olisin ottanut kokonaisen kevyen rennon viikon ja siihen vielä toisen aika leppoisan päälle. Nyt kuitenkin tuntuu siltä, että kunnon 3 päivän palauttelu riittää ja sitten ruvetaan rässäämään taas oikein kunnolla ja pienellä riskillä. Rautaa nousee ja kilometriä kertyy. Fastin ravinnetta naamariin ja salaattia pienellä määrällä kotiruokaa. Kyllä se siitä taas lähtee. Ohjelmassa tulee olemaan useita mäkikisoja ja muutama XCO:n pisteiden keräily kisa. Voimaa pitää siis olla, mutta voisi painokin vielä tippua alemmas. Kaumalasti painoa ei kyllä terveys enää kestä tiputtaa. Alkaa jo olemaan vähän ohut nahkainen olo.

Blogisti Jukka Vastaranta

JukkaEsittelykuva

Jukka Vastaranta on maantieajon nuorten MM-hopeamitalisti ja ajanut Rabobankin ammatilaistallissa Protour-tasolla. Viime vuosina Jukka on keskittynyt maastopyöräilyyn. Vuonna 2011 hän saavutti maratonmatkoilla EM-hopeaa ja MM-kilpailuissa 2014 viidennen sijan. Tällä hetkellä hän edustaa suomalaista Croc Sports tiimiä.

inov 8 alapanoraama