Vastaranta: MM-kisat

Tuskaa! Kuva: Koni Frey

Tuskaa! Kuva: Koni Frey

Nyt on kauden suuret arvokilpailut kurvailtu. MM-kisojen 14. sija on varsin hyvä ja teki minut ihan ok onnelliseksi.

Onnen kukkuloilla ei kuitenkaan voi olla sillä olen MM-kisoissa ollut myös sijalla 8 eli paremminkin on mennyt. Aina tarvitsee hakea kehitystä, joten vaikea sitä on riemusta hyppiä, jos ei sitä tule. Sijoitus oli kuitenkin hyvä ja ehkä jopa parempi, mitä odotin noinkin mäkiseltä radalta, joten elämää voi jatkaa varsin rauhallisin mielin ja tyytyväisenä kohti tulevia koitoksia.

Olen ollut koko kauden aika rauhallisella mielellä ja se alkaa heijastumaan jo hiukan ajotyyliinkin positiivisesti. Viimeisen XCO-kisan voittoni, Sella Rondan 7. sijan ja tämän MM-kisa suorituksen sain uudella rauhallisen miehen taktiikalla. Olen ollut todellinen höntyilijä ja iskenyt ensimmäisessä nousussa melki poikkeuksetta. Nyt kuitenkin olen säästellyt minkä, ehdin ja jättänyt todella vauhdikkaat iskut pois. Taktiikka on ollut, että jos en ole ennenkään Sauseria voittanut niin antaa Sauserin mennä menojaan ja keskitytään poimimaan myöhemmin kaverit, jotka luulivat Sauserin perässä pysyvänsä, mutta löysivät lopulta itsensä hämärän rajamailta. Joskus pitää höntyillä, mutta ei +4400m korkeuseroa sisältävällä radalla.

Ajoin koko kisan nousujohteisesti. Alan ehkä pääsemään vanhojen kokeneiden kuskien kaartiin sillä ajoin koko kisan Mirco Celestinon kanssa joka on jo 39 vuotias. Napsimme miestä joka nousussa ensimmäisen nousun jälkeen ja olimme aika vahvoilla lyhyillä siirtymillä mäestä toiseen, jossa vedimme vuorovedolla kaikki pelissä.

Vauhdin jako oli varsin onnistunut sillä viimeisessä nousussa tuli ainakin 5 selkää vastaan ja silmissä alkoi tummumaan vasta kilometri viimeisen mäen päälle. Siinä vaiheessa tuli ensimmäisen kerran huoli, ettei oikein motoriikka enää toimi ja seuraavasta mutkasta mennään metsään. Jalat kyllä pyörivät vielä ongelmitta.

Aikamoista tuskien taistelua kisa tasaisellakin vauhdilla oli. 4.5h taistelua väsymystä vastaan mikä kasvoi pikku hiljaa. Henkisesti aika rankkaa toimintaa ja kaksi viikonloppua putkeen kolmatta odotellessa saa olla aika tiukkana itselleen, jotta puristus saadaan pidettyä yllä.

Nyt ollaan Dolomiiteilla joilla lauantaina ajetaan taas 120km täysiä vuorilla maailman kärjen kanssa. Radalla on vajaa 4000m korkeuseroa, mutta se ei parin tälläisen maratonin jälkeen enää kamalasti hetkauta. Tämä on jopa vauhdikas maratoni ja täällä saa luultavasti ajaa hiukan porukallakin. Itselläni tämä on jo neljäs kerta täällä ja pidän kisasta. Kaikki pelissä taas mennään sillä tiukkana on pysytty ja pää on taas kunnossa reisien lisäksi vaikka niiden pettämistä välillä pelkääkin.

Tämän maratonin jälkeen laitetaan nokka kohti olympialaisia ja aletaan ajamaan XCO-kisoja + maraton arvokisat seuraavat 3 vuotta. Tämän kisan jälkeen kisa ilman UCI-piteitä ei ole minulle kisa. Kaikki energiat on laitettava maapaikan saalistukseen. Energia on kuitenkin niin rajallista.

Lyyti.com

Blogisti Jukka Vastaranta

Jukka Vastaranta
Jukka Vastaranta on maantieajon nuorten MM-hopeamitalisti ja ajanut Rabobankin ammatilaistallissa Protour-tasolla. Viime vuosina Jukka on keskittynyt maastopyöräilyyn. Viime vuonna hän saavutti maratonmatkoilla EM-hopeaa ja MM-kilpailuissa kahdeksannen sijan.

inov 8 alapanoraama