Vastaranta: Uusi trendi harjoittelussa

Nykyään esille putkahtaa melkein päivittäin uutta tietoa harjoittelusta kestävyysurheilijalle. Onko syy internetin, vai että ihmisen mielestä on tullut levoton ja se etsii koko ajan oikotietä onneen?

Joku hyvä amerikkalainen harjoittelusivusto antaa joka päivä uuden vinkin, jolla alkaa kulkea ja sitten aika menee uuden vinkin opiskeluun ja miettimiseen, olisikohan tämä hyvä vai ei. Kokeillaan kerran ja unohdetaan, mutta tuleehan onneksi uusia vinkkejä.

Vinkit on aika hyviäkin monesti. Sivuilla pohditaan, pitääkö mountain bikerin nostaa painoja? Pitääkö nostaa isoja vai pieniä painoja, 4 toistoa vai 30 toistoa? On venyttelyohjeita, foam roller temppuja, tennispalloilla hieromisia, kaiken ratkaisevia intervalleja, palauttavia ilmasaappaita, piikkimattoja, infrapusseja ja ihan mitä vaan. Aikaa säästäviä tehotreenejä sun muuta. Mountain bikerille myös annetaan tekniikkaharjoituksia, joilla varmasti maailman kärki tulee lähemmäksi.

Suuri osa vinkeistä koskee, kuinka välttää vammoja. Tehdään vammoja ehkäiseviä voimaharjoitteita, treenataan tukilihaksia ja foam rollataan pakaroita. Kaikki tämä on tärkeää ja hyvä tietää ja toteuttaa.

Urheilun harjoittelumaailmassa tällä hetkellä kuitenkin tuntuu, että kaikki uusi on vienyt tilan perusharjoittelulta. Tämän kaiken uuden palautumista edistävän ja loukkaantumisherkkyyttä vähentävän harjoittelun tarkoitus on antaa mahdollisuus tehdä sitä todellista kestävyysurheilijan perusharjoittelua enemmän, eikä ottaa siltä aikaa. Nykyään foam rolleri pakaran alla pyöritellessä moni ajattelee varmasti harjoittelevansa. Onhan sekin harjoitus, mutta sitä tarvitaan, kun ollaan harjoiteltu kunnolla ja halutaan harjoitella jatkossakin. Onhan se helppoa tehdä kaikki pikkuniksit ja jättää 20-30 tuntia satulassa istumista viikossa pois. Viiden tunnin maantielenkki on kiva korvata tekniikkatreenillä kivikossa. Tekniikkatreeni on tärkeä, mutta jos ei ole istunut 20-30 tuntia viikossa satulassa, se on ihan kiva, mutta ei sillä kisoja voiteta.

Voisikin sanoa, että sen jälkeen kun ajelee pyörällä tuon 20-30 tuntia viikossa ja siihen lisää 5 tuntia kaikkia uusia kikkailuja, voi alkaa pärjätä kisoissa. Nykyään ei pärjää viiden tunnin kikkailulla, mutta ei pelkällä 20-30 tuntia satulassa istumisellakaan. Tarvitsee tehdä molemmat ja silloin alkaa homma kehittää ja siitä tulee myös kestävää. Se vaatii myös hiukan aikaa, mutta eniten se vaati miestä. Pitojen tekeminen ja rollailu on aika rankkaa 6 tunnin lenkin jälkeen iltapuhteena. Mutta sen jaksaa, kun tietää, että huomenna saa taas ajaa.

Lyyti.com

Blogisti Jukka Vastaranta

JukkaEsittelykuva

Jukka Vastaranta on maantieajon nuorten MM-hopeamitalisti ja ajanut Rabobankin ammatilaistallissa Protour-tasolla. Viime vuosina Jukka on keskittynyt maastopyöräilyyn. Vuonna 2011 hän saavutti maratonmatkoilla EM-hopeaa ja MM-kilpailuissa 2014 viidennen sijan. Tällä hetkellä hän edustaa suomalaista Croc Sports tiimiä.

inov 8 alapanoraama