Kenya News: Keniassa toimivat managerit

Kenya News kertoo Keniassa toimivista ulkomaalaisista managereista.

tergat rosaDr. Rosa yhdessä entisen juoksijansa, Paul Tergatin, kanssa. Dr. Rosan manageriyritys järjestää Nike:n sponsoroimia kilpailuja löytääkseen juoksijalahjakkuuksia. Tässä Eldoretin suurin maastokisa.IAAF:n rekisteröimiä managereita (Athlete Representative) on maailmassa hiukan yli sata, joista tietääkseni Jukka Härkönen on ainut suomalainen. Näistä kyseisistä managereista kenialaisia juoksijoita edustaa noin kaksikymmentä. Kenialaisten urheilijoiden managereilta vaaditaan myös Kenian liiton hyväksymä managerointilupa, jonka hinta on vuosittain noin 1000 Yhdysvaltain dollaria.

Keskityn tässä blogikirjoituksessa Keniassa toimiviin managereihin, ja niihin perusasioihin lyhykäisyydessään mitä heidän ympärillä tapahtuu. Vain muutamalla heistä (muutamalla tarkoitan tässä yhteydessä kahta-kolmea) on hallussaan suurin osa kenialaisista huippujuoksijoista, ja nämä managerit ovat olleet alalla jo kymmeniä vuosia.

Suurimmilla managereilla on erikseen omat valmentajat, fysioterapeutit ja muuta henkilökuntaa heidän juoksijoitaan varten. Näillä managereilla on myös omia harjoituskeskuksia eripuolilla Kenian ylänköä, joissa heidän urheilijat voivat keskittyä pelkästään harjoitteluun.

Kilpailu saman manageritallin sisällä on kovaa, sillä suuresta huippukuntoisten juoksijoiden määrästä vain osa pääsee rahakilpailuihin mukaan. Manageritalliin tulijoita on myös yllin kyllin, mutta vain muutama poikkeusyksilö on tarpeeksi lahjakas pärjätäkseen manageritallin parhaimmille juoksijoille. Italialaisen Dr. Rosan talli on alansa nimekkäimpiä ja siihen kuuluu useita satoja juoksijoita.

Managerit eivät esiinny juurikaan julkisuudessa, ja ehkä sen takia tiettyjä huhuja aina ilmaantuu, että kilpailutetaanko juoksijoita liikaa ja käytetäänkö juoksijoita kohtuuttomasti manageriyritysten rahanhankintaan. Kokemuksieni mukaan näin ei ole, vaan juoksijana oleminen isossa manageritallissa on hyvä paikka, kunhan vain olet huippukuntoinen. Kilpailu on koko ajan todella kovaa, eikä riitä, että juokset muutaman hyvän kilpailun Euroopassa, vaan sinun on jatkuvasti näytettävä juoksukuntosi.

Mielestäni kenialaisten juoksijoiden ura on pidentynyt, eikä semmoisia "tähdenlentoja" nähdä siinä määrin, mitä tapahtui joskus kymmenen vuotta sitten. Osaltaan tähän on vaikuttanut se, että managerit järjestävät "äkkirikastuneille" juoksijoille palavereja entisten huippujuoksijoiden kanssa, jossa nämä entiset konkarit kertovat miten kannattaa sijoittaa voittorahoja niin, että juoksu-uran jälkeen ei putoa tyhjän päälle.

Managereiden päähomma on tietenkin saada tarpeeksi hyviä juoksijoita hyviin kisoihin. "Isoilla" managereilla on vuosien aikana kertynyt, ehkä liiankin hyvät kontaktit suurimpien kilpailuiden järjestäjiin, ja sen takia muiden managereiden huippukuntoiset juoksijat eivät pääse pakosti viivalle. Uusien manageritulokkaiden on äärimmäisen vaikea pystyä kilpailemaan menestyneiden managereiden rinnalla.

Managereilla pitää olla lisäksi myös suhteet kunnossa Kenian liiton kanssa. Kenian liitosta on pyydettävä lupa jokaiselle juoksijalle joka menee kilpailemaan ulkomaille. On ollut tapauksia joissa jonkun managerin luvat on väliaikaisesti hyllytetty, kun tietyn urheilijan hyväksymistä kilpailuun ei ole kierrätetty liiton kautta, tai manageri on lausunut muutaman kritisoivan lauseen liittoa kohtaan. Veikkaan, että esimerkiksi maailmanennätys maratoonari Patrick Makaun Olympialipun saamattomuus aiheutui vain siitä syystä, kun tietyillä managereilla oli paremmat suhteet liittoon. Makauhan ei kelvannut loukkaantuneen Mosopin korvaajaksikaan Olympiamaralle.

-Simo Wannas

{jcomments on}

Kenya News

tero ja simo
Simo Wannaksen ja Tero Knuutilan kuulumisia juoksijan paratiisista Keniasta.

inov 8 alapanoraama