Koutaniemi: Sakkoja, sakkoja...

{jcomments on}EnonkisapojatKisakausi ohi ja uuden kauden harjoittelu alkanut. Oma harjoittelu on ollut vielä enemmän kuntoilijoiden suosimaa lenkkeilyä. Pari rullalenkkiä, voimistelua, jalkapalloa ja jalkalenkkejä on tullut tehtyä. Nyt on kuitenkin tarkoitus alkaa jauhamaa perustreeniä reippaasti. Tästä se rumba taas alkaa!

EnonkisapojatEnon KisapojatKisakausi ohi ja uuden kauden harjoittelu alkanut. Oma harjoittelu on ollut vielä enemmän kuntoilijoiden suosimaa lenkkeilyä. Pari rullalenkkiä, voimistelua, jalkapalloa ja jalkalenkkejä on tullut tehtyä. Nyt on kuitenkin tarkoitus alkaa jauhamaa perustreeniä reippaasti. Tästä se rumba taas alkaa!

Palataanpa ajassa hiukan taaksepäin viimekeväälle ja omaan "hektiseen viikkoon" jossa tuli hiihdettyä kilpaa 260km kahdeksaan päivää. Härkäviikon kruunasi Ampumahiihdon SM-viesti Rovaniemellä.

Päätimme Jylhän Martin ja Jauhojärven Samin kanssa osallistua viestikilpailuun. Laukkasen Mari innostui asiasta, kun hullu puurosta ja hoiti meille kaikille lisenssit. Seura oli luonnollisesti Marin edustama Enon kisapojat. Vahvoihin taustajoukkoihin kuului Sanna-Leena Perunka ja Niko Aapajärvi. Sannukka ehti pitää pojille parit treenit viikolla. Omat ammuntaharjoitukset jäivät yhteen kertaa Oloksella, koska käynnissä oli Lapponia hiihtoviikko. Jos ei mökin terassilta tyhjien tölkkien ampumista lasketa harjoitteluksi.

Kisapaikalle ehdin pari tuntia ennen starttia. Sitten alkoi valjaiden ja muiden asioiden säätäminen. Penkalle tultaessa piti olla suhteellisen selvää tapahtumien kulku, jotta suoritus onnistuisi ainakin turvallisesti. Kävin "kohdistamassa" aseen. Meikäläisen kohdalta tämä tarkoitti lähinnä sitä, että näytettiin miten päin siinä matolla ollaan, mihin päin ammutaan ja kuinka varapatruunat saa nopeasti piippuun. Suksitestejä ei tarvinnut tällä kertaa tehdä. Aamulla 80km hiihdetty suksi kelpasi aivan hyvin.

Musti aloitti viestin ja tuli kärjessä penkalle. Ampumanopeus ei kuitenkaan ollut aivan huippuluokkaa ja 1+1 sakoilla Sami tuli vaihtoon lopulta 10. Martti jatkoi kohtuullisen hyvällä ammunnalla 3+1 sakot ja sijoitus pysyi samana. Allekirjoittanut sai kaksi laikkaa alas makuulta. Hyvä suoritus, ainakin omasta mielestä. Pienenä selityksenä mainittakoon, että unohdin kiinnittää käsiremmin, joka kiinnittää aseen käsivarteen ja vakauttaa ampumista. Pystypaikalla en edes vaivautunut tähtäämään, vaan ammuin ensimmäiset viisi panosta sarjatulella tauluille tai penkkaan, ei hajua. Sitten kolme pakollista varapatruunaa yksitellen samalla taktiikalla. Sakkorinki tulikin suhteellisen tutuksi. Sekosin nimittäin laskuissa ja kiersin vahingossa ylimääräisen kierroksenkin. Omat tilastot siis 3+5(6). Maaliin tulimme sijalla 12. Mukana oli 15 joukkuetta.

Kisoista jäi erittäin hyvä fiilis ja polte kokeilemaan lajia uudestaan. Iloista oli myös nähdä kuinka moni oli tullut seuraamaan kisoja. Etenkin meidän joukkuetta. Olikin hieman noloa, kun Ylen porukkaa kiinnosti enemmän meidän suoritukset, kuin esimerkiksi voittajajoukkueen kommentit. Nähtäväksi jää miten ampumahiihto urani kanssa käy. Mikäli aikataulut antavat myötä, niin olen valmis ottamaan revanssin. Se on kuitenkin varmaa, että seuraavan kerran, kun olen viivalla ase selässä on takana reippaasti enemmän ampumaharjoittelua ja kyyti tulee olemaan kylmää!

Lämmintä kesää ja mukavia liikuntahetkiä toivottaa Mikko

Mikkobiathlon

martvilla

Blogisti Mikko Koutaniemi

Mikko KoutaniemiVuokatti Ski Team Kainuuta edustava hiihtäjä Mikko Koutaniemi oli mukana viime talvena B-maajoukkueessa, kiertäen muun muassa Scandinavia Cupia ja muutaman Maailman Cupin, mutta parhaat suoritukset nähtiin kotimaan laduilla. Matkojen suhteen kaikkiruokainen hiihtäjä menestyi viime talvena parhaiten pitkien matkojen kisoissa. Imatran SM-kilpailuista tuliaisena oli pronssimitali kuninkuusmatkalta 50km perinteiseltä.

inov 8 alapanoraama