SWIX Triac 3 550x90px

Maastopyöräily nosti Kusti Kittilän hiihtäjänä uudelle tasolle

Kusti Kittilä Holmenkollenin 50 kilometrin kilpailussa. Kuva: Thibaut/NordicFocus

Kusti Kittilä Holmenkollenin 50 kilometrin kilpailussa. Kuva: Thibaut/NordicFocus

Kusti Kittilä on nyt kahden lajin pisimmän matkan hallitseva Suomen mestari.

Kusti Kittilä polki viikonvaihteessa Nivalassa maastopyöräilyn SM-kilpailujen maratonmatkalla kultaan. 

Kestävyysurheilu.fi kyseli Kittilältä viikonlopun SM-kullasta sekä siitä, miten maastopyöräily on tuonut uutta potkua miehen hiihtouralle.

Vuorovedolla karkuun ja ratkaisu maastossa

Kittilä karkasi 75 kilometrin kilpailun ensimmäisellä 30 kilometrillä yhdessä OTC (Oulu Triathlon & Cycling) -seuraa edustavan seurakaverinsa Juha Kangaskokon kanssa. Kaksikko eteni vuorovedoin saadakseen eroa HyPy/Team Evocin kaksikkoon Simo Sohkaseen ja Antti Kuittoon.

- Teimme vuorovetoa alussa pudottaaksemme Team Evocin miehet. Sitten vasta kun ero heihin oli riittävän pitkä, aloimme pohtia sitä, miten tässä saamme toisiimme eroa, Kittilä kertaa kilpailua.

Keskinäinen paremmuus ratkaistiin 60 kilometrin poljennan jälkeen. Kittilä lasketteli loivan ja kivikkoisen alamäen hieman Kangaskokkoa nopeammin ja ero syntyi. Kittilä piti loppumatkan ajan 7-20 sekunnin etumatkan maaliin asti ja voitti maratonmatkojen SM-kultaa 36-vuotissyntymäpäivänään. Eroa Kangaskokkoon oli maalissa kahdeksan sekuntia.

- Minun oli pakko tehdä ratkaisu maastossa. Juha (Kangaskokko) hallitsee myös maantieajon ja uskon, että hän olisi ollut parempi loppukirissä, Kittilä kertasi.

Mies on nyt kahden lajin hallitseva kuninkuusmatkojen Suomen mestari, kun huhtikuussa Ylitorniolla Kittilä sivakoi maastohiihdon 50 kilometrin mestariksi Lari Lehtosen ja Sami Jauhojärven edellä.

Lisäksi Kittilä debytoi MM-kisoissa hiihtämällä Lahdessa 50 kilometrillä. Viikkoa myöhemmin hän saavutti maailmancupin pisteitä ensimmäistä kertaa yhdeksään vuoteen hiihtämällä Holmenkollenin 50 kilometrillä sijalle 25.

Maastopyöräily avasi silmiä

Pitkään kansallisella tasolla ja maajoukkueen tuntumassa, mutta pääosin hieman sen takana hiihtänyt Kittilä on onnistunut viime vuosina nostamaan tasoaan hiihtäjänä juuri maastopyöräilyn kautta.

- Hiihdossa olin ajautunut harjoitukselliseen umpisolmuun ja maastopyöräily oli se, joka sen umpisolmun avasi.

Kittilae05032017ThibautNFKusti Kittilä Lahden MM-kisojen 50 kilometrin kilpailussa. Kuva: NordicFocus

Joskus uuden lajin salojen oppiminen tuo uutta myös vanhaan lajiin.

- Vuonna 2012 kilpailin ensimmäiset kilpailut maastopyöräilijänä. Olin aluksi niin huono pyörän päällä, että jouduin tosissaan miettimään omia heikkouksiani. Se avasi silmiä ja paljasti heikkouksia maastohiihdonkin puolella, Kittilä kertoo.

Tässä vaiheessa kaikkia kiinnostaa, mitä ne heikkoudet sitten olivat?

- Jalkojen lihaskestävyys oli riittämätön pitkän matkan suoritukseen. Hiihdossa tätä heikkoutta pystyi kompensoimaan muilla tekijöillä, mutta pyörän päällä sen huomasi konkreettisesti, kun ylämäissä ei yksinkertaisesti päässyt mihinkään. Se vaati eri lajin, että asian huomasi, Kittilä kertoo.

Maastopyöräilijänä Kittilä kehittyi ajamalla maastopyörää, mutta voimaominaisuuksien siirtymisen talvilajiin hän ymmärsi vasta lumella.

- Vasta ensimmäisten hiihtokilometrien jälkeen huomasin, että tässähän pääsee suksillakin kiipeämään ylämäkeä ihan eri tavalla kuin ennen, hän muistelee.

Kun jalkojen voimaominaisuudet olivat kehittyneet, Kittilä pystyi rasittamaan hengitys- ja verenkiertoelimistöään entistä tehokkaammin.

- Se oli positiivinen kierre, kun kykeni tekemään yhä laadukkaampia harjoituksia.

Positiivisen kierteen johdosta sijoitukset hiihtokilpailuissakin alkoivat parantua.

KittilaKustiJami842013OnevisionKusti Kittilä Aki Tuovisen haastattelussa Jämi84 -maastopyöräilyssä vuonna 2013

Maastopyörällä metsäpoluilla

Viime hiihtokauden jälkeen Kittilä hyppäsi pyörän päälle huhtikuun lopussa. Syyskuun puoliväliin mennessä kilometrejä pyörän päällä on kertynyt 4000. Hän polkee 4-5 kertaa viikossa maastopyörällä ja käytännössä aina metsäpoluilla, eikä juuri koskaan maantiellä.

- Kilometrejä kertyy sen vuoksi ehkä vähän vähemmän kuin monilla muilla ajallisesti yhtä paljon polkevilla, Kittilä huomauttaa.

Omat heikkoudet maastopyöräilyssä Kittilä näkee maksimaalisen tehontuoton puolella sekä lyhyemmällä että pidemmällä matkalla.

- En ole kirimies ja siksi ratkaisin SM-maratoninkin maaston puolella. Lisäksi vauhti ei riitä tasaisilla tiepätkillä läpi kauden ajaviin maastopyöräilijöihin verrattuna. Ajaminen ei tökkää tekniseen puoleen, mutta tietenkin parempi ajosilmä parantaisi tuloksia vieläkin, hän miettii.

Jossain vaiheessa maastopyöräily oli jopa niin tärkeä laji, ettei hiihtäjä suunnitellut kesäharjoitteluaan talvi mielessä. Kilpailuja oli paljon kalenterissa.

- On tässä kisattu merkittävästi, muttei enää yhtä paljon. Vuosina 2014 ja 2015 kilpailin kesällä täysipainoisesti enkä murehtinut talvea. Nykyään maastopyöräily on harrastus ja se on nivoutettu hiihtäjän kesäharjoittelua tukevaksi, ei häiritseväksi lajiksi, hän kertoo.

-Juho-Veikko Hytönen

Mitä ajatuksia Kusti Kittilällä on tulevasta kaudesta? Lue se tästä!

SWIX Triac 3 550x300px


langrenn.com Sweden United-States-of-America Germany France

Hiihtotekniikka kuntoon!

Premiumsport.fi

JÄMI147

inov 8 alapanoraama