SWIX Triac 3 550x90px

Ampumahiihtäjä liikkuu kovaa suksilla, toimii ripeästi penkalla ja toistaa teknisesti puhdasta laukausta

Kaisa Mäkäräinen makuuammunnassa. Kuva: Tumashov/NordicFocus

Kaisa Mäkäräinen makuuammunnassa. Kuva: Tumashov/NordicFocus

Onnistuneeseen ammuntaan vaikuttaa itseluottamuksen lisäksi myös hermoston vire.

Kestävyyslajien miniseminaarissa Jyväskylän KIHUlla esiteltiin maanantaina neljä lajia. Ampumahiihdon valmennuksesta ja harjoittelusta kertoi Ampumahiihtoliiton kehityspäällikkö Jouni Kinnunen.

Kokeneita urheilijoita huipulla

Etenkin Kaisa Mäkäräisen ja Mari Laukkasen menestyksen myötä Suomessakin suosituksi tv-lajiksi tullessa ampumahiihdossa tuloksen kannalta ratkaisevimpia tekijöitä ovat hiihtovauhti, ammuntatarkkuus ja nopeus ampumapaikalla. Huipulla suksen on liikuttava vauhdilla, mutta myös taulun on pudottava. Maailman parhaiden onnistumisprosentti ampumapaikalla on yli 90.

- Joka toiselta ampumapaikalta on ammuttava nolla ja joka toiselta on saatava vähintään neljä taulua alas, Kinnunen kertoi.

Eikä pelkkä nopea hiihtovauhti stadionin takana olevassa metsässä riitä, vaan stadionillakin on toimittava ripeästi.

- Nopea ammunta ei tee autuaaksi, jos ammuntapaikalle siirtyy hitaasti ja sieltä poistuu hitaasti, Kinnunen huomautti.

Ampumahiihto on ulkoilmaurheilua. Kinnusen mukaan huipputasolla keskenään lähes yhtä kovaa hiihtäviä ja yhtä taitavia ampujia erottelee se, kuka osaa hallita vaihtelevat sääolosuhteet, erityisesti tuulen. Yksittäisiä kisoja enemmän tämä näkyy juuri kokonaiscupin tuloksissa.

Tie huipulle on pitkä, mutta huipulla kokemus auttaa. Ampumahiihdon maailman kärkinimet ovat iältään keskimäärin 27-35-vuotiaana.

- Miesten kymmenen kärjen keski-ikä on 30 vuotta ilman Ole Einar Björndalenia, mutta hän nostaa keski-ikää vuodella, Kinnunen huomautti.

Bjoerndalen02122015cm34Ole Einar Björndalen on kokenut ampumahiihtäjä. Kuva: NordicFocus

Hermoston tila vaikuttaa ammuntaan

Maajoukkuetason ampumahiihtäjä harjoittelee vuositasolla keskimäärin 750-800 tuntia. Suurin osa harjoittelusta tehdään luonnollisesti kesän harjoituskaudella.
Kilpailukaudella fyysisiä harjoituksia on vähän, etenkin jos urheilija etenee maailmancupin pikakilpailusta 60 parhaan joukkoon ja viikonlopun seuraaviin startteihin. Tosin monella nuorella urheilijalla on realismia, että startit jäävät pikakilpailuun, jolloin tilanne muuttuu. Ammuntaharjoittelu painottuu kilpailukaudella kuivaharjoitteluun.

Ampumahiihtäjän ammuntaharjoitteluun ja sen onnistumiseen vaikuttaa fyysinen vire. Harjoittelun kautta kuormittunut hermosto vaikeuttaa taulun pudottamista. Kinnunen huomasi itse urheilusatsauksen lopetettuaan, mutta kansallisella tasolla jatkaessaan, että ammuntaharjoitukset onnistuivat käytännössä katsoen aina, sillä hermosto ei ollut enää kuormittunut harjoittelusta.

- Usein ampumahiihtäjät lopettavat ammuntaharjoituksen, mikäli se ei suju. Huonosta harjoittelusta ei ole hyötyä, Kinnunen kertoi.

Ammunnassa tärkeintä on saada aikaan yksi teknisesti onnistunut laukaus. Kilpailuissa tätä laukausta toistetaan viisi kertaa peräkkäin jokaisella ampumapaikalla. Harjoituskaudella tätä yhtä onnistunutta laukausta haetaan usein paperitauluun ampuen ja pisteitä laskien, eikä kilpailujen tapaan tauluja pudotellen.

KinnunenJouniKIHUTouhoAmpumahiihtoliiton kehityspäällikkö Jouni Kinnunen esitteli lajin KIHUlla maanantaina. Kuva: Touho Häkkinen

Ampumahiihtäjän vuotuinen laukausmäärä on 25 000. Tähän lasketaan mukaan myös 7000 kuivaharjoituslaukausta tai pitoharjoittelua, jossa asetta pidetään ampuma-asennossa, mutta sillä ei ammuta.

- Pitoharjoittelulla ja kuivaharjoittelulla ampumaharjoittelussa on suuri merkitys. Erityisesti jos harjoitteluolosuhteet eivät anna mahdollisuuksia kovaan ammuntaan.

13-vuotiaiksi asti ampumahiihdossa ammutaan vain makuulta ja tuen avulla.

Henkistä valmennusta painotettu

Ammuntaharjoittelu on kilpailuihin valmistavalla kaudella lajinomaista. Usein ammuntaharjoittelu yhdistetään tehoharjoituksiin järjestämällä ampumapaikka esimerkiksi kovan rullahiihtolenkin varrelle. Ammunnan onnistumiseen vaikuttaa tehtyjen harjoitustuntien lisäksi myös urheilijan henkinen kyky. Kilpailukautta lähestyessä on tärkeää, että urheilijalla on itseluottamus ammunnan suhteen.

- On vaarana, että urheilijan ammunta menee väkinäiseksi, vaikka sen pitäisi tulla rennosti ja selkäytimestä.

TauluAmpumahiihto140314NFKuva: NordicFocus

Tästäkin syystä henkisellä valmennuksella on paikkansa ampumahiihdossa.

- Tämä on seikka, jossa meillä on vielä parannettavaa. A-maajoukkueessa henkistä valmennusta on nyt painotettu, mutta mielestäni nuoremmissakin valmennusryhmissä pitäisi ryhtyä tuomaan esille sitä, että henkinen valmennus on lajissamme tärkeää.

Kinnunen kertoi myös tarkemmin fyysisestä harjoittelusta esitellen ampumahiihtäjien esimerkkiharjoitusviikkoja. Puhetta oli myös ampumahiihtäjän ihanteellisesta harjoitusympäristöstä.

-Juho-Veikko Hytönen

Katso Jouni Kinnusen esitys ampumahiihdosta alta:

Esitysten materiaali on ladattavissa tästä.

 

 

Kestävyyslajien yhteistyöhankkeissa suomalaiset kestävyyslajit esittelevät lajiaan ja valmennustaan. Miniseminaareista kaksi on takana Kisakallion Urheiluopistolla ja KIHUlla. Viimeinen käydään Pajulahden Urheiluopistolla maanantaina 16.10. Esitykset on seurattavissa suorana striiminä Kestävyysurheilu.fi-sivuston kautta.

Yhteistyöhanketta johtaa KIHU ja hankkeen ohjausryhmä koostuu KIHUn, Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön, kestävyyden erityistehtävän saaneen Pajulahden valmennuskeskuksen ja Kisakallion valmennuskeskuksen edustajista.


langrenn.com Sweden United-States-of-America Germany France

Hiihtotekniikka kuntoon!

Premiumsport.fi

JÄMI147

inov 8 alapanoraama