quantum banneri 2

Juha Mieto – Lapin ihailija ja Ylläs-Levin sanansaattaja

Teemu Virtanen ja Juha Mieto. Kuva: Ylläs-Levi

Teemu Virtanen ja Juha Mieto. Kuva: Ylläs-Levi

(Julkaistu yhteistyössä Ylläs-Levin kanssa) Hiihtäjälegendan harjoitus- ja ravintovinkkejä huhtikuun hiihtomaratonille.

Juha Mieto on kaikille suomalaisille tuttu hahmo. Mies, jonka kookas olemus herättää kunnioitusta ja ihailua missä tahansa tämä hiihtolatujen konkari kulkeekaan. Pituutta miehellä on 197 cm ja kengän numero on 47. Mietaan parta, sukkelat sutjautukset ja vankka murre ovat hänen tavaramerkkinsä ja niille on yhä kysyntää ympäri Suomea. Jussi kiertää edustamassa ja juontamassa eri tapahtumissa ja kansa on aina kiinnostunut Kurikan jätin mielipiteistä.

Juha Mieto on kansallissankarimme, jonka sadasosan tappio vuoden 1980 Lake Placidin Olympia-kisojen 15 kilometrin hiihdossa Ruotsin ylpeydelle Thomas Wassbergille oli kirvelevä hetki sekä hiihtäjälle itselleen että koko hiihtourheilua rakastavalle kansalle. Mutta tuo historian pienin ero teki Miedosta legendan ja toi varmasti enemmän huomiota ja hyötyä vuosien saatossa kuin itse voitto olisi mahdollistanut.

Miedosta muistetaan toki muutakin kuin nuo tappion karvaat kyyneleet. Jussi hiihti Lahden 1978 MM-kisoissa saunaan asti 50 kilometrin hiihdon jälkeen ollen kisan viimeinen. Mieto oli armoton viestihiihtäjä varmistaen Suomelle useita arvokisamitaleja, joista parhaiten muistetaan tietysti 1976 vuoden Olympia-viestin voitto ja Oslon MM-kisojen viestipronssiin johtanut kurotus.

YllasLevi08042017ManzNFYlläs-Levin ladut kevättalvella 2017. Kuva: NordicFocus

Mieto saavutti urallaan yhdeksän arvokisamitalia, mutta henkilökohtainen voitto Olympialaisissa tai MM-kisoissa jäi saamatta. Mieto voitti Holmenkollenilla kuusi kertaa vuosien 1972 ja 1978 välillä, kaksi kertaa maailmancupin kokonaiskilpailun ja kerran Salpauselän kisat vuonna 1976. Näiden lisäksi hänellä on 19 Suomen mestaruutta ja vielä 39-vuotiaana hän saavutti pronssia SM-kisoissa 30 km hiihdossa vuonna 1989 ja oli jopa päästä Lahden MM-kisoihin.

Näiden arvokisamitalien ja muiden kansainvälisten ja kotimaan voittojensa lisäksi Juha Mieto on aina ollut suuri pitkän matkan hiihdon ystävä ja otti osaa myös legendaariseen Vasaloppetiin Ruotsissa saavuttaen parhaimmillaan sijan 6. Mieto tunnustaa, että olisi mielellään hiihtänyt useamminkin kerran 90 km kisan, mutta hiihtoliitto kielsi ja toppatakkimiehiä oli toteltava.

Lappi on myös aina ollut Jussille lähellä sydäntä. Aktiiviaikoinaan hän vietti paljon aikaa juuri Lapin luonnossa treenaten kovaa ja pitkään. Jerismaja oli yksi hänen lempipaikoistaan ja Lapin taika siivittikin suuren miehen suuriin tekoihin. Ylläs-Levin lähettilääksi ryhtyminen oli täten Miedolle mieluinen asia ja viime vuoden kisasta muodostui hänelle mahtava kokemus.

– Ne puitteet mitkä siellä oli, komea ilma ja kuva maailmalle oli parasta mainosta Lapille, Mieto toteaa kaihoisasti.

– Se fiilinki mikä siellä on keväisin on aivan mahtava. Se oli sadunhohtoinen kokemus sekä hiitäjille että katsojille. Nyt kun tämä hiihto saatiin Ylläkselle ja Leville, tämä auttaa varmasti pitkässä juoksussa Suomen hiihtoa. Näissä pitkän matkan hiihdoissa on aina ihan oma tunnelmansa, jota ei pääse kokemaan lyhyillä matkoilla.

MietoJuha08042017ManzNFJuha Mieto ampui Ylläs-Levin lähtölaukauksen viime vuonna. Kuva: NordicFocus

Mieto nähdään myös tänä talvena Ylläs-Levin edustustehtävissä hänen kantaessa 50 kilometrin matkan sanansaattajan viittaa. Pelkkä muodollinen paikallaolo ei Jussia innosta vaan hän aikoo itse osallistua kilpailuun. Tosin numerolappu rinnassa hiihtäminen ei enää ole räkä poskella hullun kiilto silmissä etenemistä vaan aitoa nautiskelua luonnon helmassa ja leppoisaa liikkumista hyvässä seurassa.

– Olen nyt paremmassa kunnossa kuin viime vuonna ja hyvillä mielin olen lähtenyt tähän vuoteen, Jussi toteaa innokkaasti.

– Nyt kun meillä on Kurikassakin lunta ja jos tässä pääsisi täällä vähän hiihtämäänkin, niin kyllä se 50 kilometriä hiihdetään. Ne maisemat ovat niin mahtavat Ylläkseltä Leville ja siinä matkan varrella on mukava sitten rupatella muiden hiihtäjien kanssa ja nauttia keväthangista.

Jussi oli aikoinaan kova harjoittelija, jolle maistui umpihankihiihto ja monen tunnin vaellukset kumisaappaat jalassa. Hänellä oli perusraakaa voimaa metsätöiden kautta, joka korvasi nykyisen salilla tehdyn voimaharjoittelun. Hän hiihti joka jouluaatto 70 kilometrin lenkin ennen kinkunsyöntiä. Paras treeniviikko Muonion lumileirillä oli 560 kilometriä hiihtoa, joka tekee 80 kilometriä päivässä. Hänen mielestään vanhan ajan harjoittelun periaatteet pätevät yhä ja nykypolvi voisi oppia niistä vielä tänäkin päivänä.

– Ei ne tänä päivänä tajuakaan kuinka paljon me treenattiin, Jussi laukaisee napakasti.

– Syksyllä me opeteltiin hiihtämään aivan rennosti hissunkissun nautiskellen. Se oli täydellistä aerobista harjoittelua ja se kehittää myös hapenottokykyä. Pitkää rauhallista lenkkiä tekemällä pääsee aina hyvin perille ja se sopii etenkin pitkän matkan hiihtoon. Jos jatkuvasti on urku auki, sitä on pian kuin sahapukki ladulla.

– Kesäharjoitteluni koostui yhdestä pitkästä 5-7 tunnin treenistä, lokakuun 15. päivä mentiin Lappiin lumille. Kaksi viikkoa ennen tätä jätettiin kestotreeni pois ja vedettiin pari kertaa viikossa imuja eli anaerobisia vetoja. Sitten kun mentiin hiihtämään, röörit oli auki ja oli aikaa opetella hiihtoa hiljakseen. Joskus toki kaverien kanssa pieniä vetoja otetiin ja pientä kisailua oli ilmassa. Olen sitä mieltä, että tänä päivänäkin tälläinen metodi toimisi erittäin hyvin.

 YllasLevi50kmReittiYllas-Levin 50 kilometrin reittikartta.

Jos harjoittelu on muuttunut ajan myötä, niin ovat tietysti välineet, radat ja ravintotietämys. Välinekehitystä Juha pitää hyvänä asiana ja uskoo, että nykyajan pikavoiteet ja skin-sukset ovat hiihdon pelastus. Ja kun puhe siirtyy ruoka-asioihin Jussin mielestä vanha kunnon kaurapuuro on kuitenkin yhä yksi parhaista aamupaloista.

– Minä söin aina kaurapuuroa joka päivä ja syön yhä. Se tekee mukavan kalvon vatsaan ja sen jälkeen on mukava syödä muuta ravintoa. Monipuolinen suomalainen ruoka riittää. Kilpailuaikana meillä oli erilaisia diettejä aina hiilihydraatti-tankkauksista proteiinipaastoihin. Tehtiin se tyhjennysharjoitus, sitten oltiin kolme päivää hiilaripaastolla ja syötiin proteiinipitoista ruokaa ja kaksi-kolme päivää ennen jätetiin proteiini vähille ja syötiin hiilareita eli bensaa suoniin. Se toimii tänäkin päivänä, mutta tälläisen tankkauksen kanssa täytyy olla varovainen ja löytää se oma tapansa tehdä viimeinen voitelu.

Ravinnosta ja harjoittelusta puhuttaessa on tietysti hyvä kysyä Juha Miedon vinkkejä Ylläs-Levin hiihtäjille.

– Kyllä kaksi päivää ennen kisoja voit jättää ruoan pikkuisen vähemmälle, Jussi neuvoo kuntohiihtäjiä, joiden mielessä siintää tuleva 50 kilometrin matka.

– Jos koko viikko on normaalisti syöty, energiaa löytyy kyllä. On sitten jouhevampi hiihtää kun ei ole liian täynnä. Toki hyvä aamupala kannattaa syödä ennen matkalle lähtöä. Ylenpalttinen syöminen tuo vaan pallomahan!

– Harjoittelusta voisin sanoa, että ihan tavallisille pulliaisille suosittelen kahta pitkää lenkkiä viikossa. Ja kerralla hiihdetään pitkään ja rauhallisesti. Kun on hyvä peruskunto, niin on se mahtava mennä sitten hiihtämään vaikka mitä sataisi taivaalta. Ja jos aurinko paistaa, niin sitten sitä on mahtava nautiskella joka ikisestä kurvista ja metristä matkan varrella.

Näillä vinkeillä on hyvä valmistautua kohti Ylläs-Leviä, jonka molemmat matkat (67 km & 50 km) järjestetään 14.4.2018 ja ilmoittautua voi tapahtuman sivuilla www.yllaslevi.com. Juha Miedon haastatteluvideoita voi katsoa Ylläs-Levin Facebook-sivuilla ja Kestävyysurheilu.fi Youtube-kanavalla.

-Teemu Virtanen


langrenn.com Sweden United-States-of-America Germany France italy

Premiumsport.fi

ulvang banneri