Triac Carbon Skate 550x90

Reijo Jylhä luennoi Oloksella - Näissä asioissa hiihtomaajoukkueen organisaatiota ja toimintaa on kehitetty viime vuosina

Kuvituskuva. Kuva: NordicFocus

Kuvituskuva. Kuva: NordicFocus

Reijo Jylhä kertoi Lapponia-hiihdon viimeisenä välipäivänä torstaina Oloksella, missä hiihtomaajoukkue menee hänen neljän vuoden mittaisen päävalmentajakauden päätteeksi.

Esityksessä keskityttiin siihen, mitä asioita on edistytty ja missä on vielä kehitettävää. Hän painotti sitä, että mikään asia ei edisty yksin ja että maastohiihtomaajoukkue on ennakkoluulottomasti ollut ottamassa käyttöön niitä asiantuntijapalveluita ja työkaluja, mitä muun muassa Olympiakomitea on käyttöön tarjonnut.

Digiaika näkyy yhteydenpidossa ja tiedon jakamisessa

Digiaikana kommunikointi on tullut yhä nopeammaksi ja paikasta riippumattomaksi. Hiihtomaajoukkue on ammentanut Jarmo Riskin yritysmaailmassa omaksumia tuloksekkaan työnteon oppeja, joista yksi mainitsemisen arvoinen asia on tiivis ja tehokas Skype-palaverointi.

Joka toinen viikko hiihtomaajoukkueen valmentajat ja muut ympärillä toimivat avainhenkilöt käyvät kahden tunnin ajan läpi ajankohtaisia asioita urheilijoiden tilanteesta, huollon tehtävistä sekä muista oleellisista asioista. Tarkoituksena on seurata sitä, onko tehty niitä asioita, mitä on sovittu.

Palaverin aikana esillä on myös asialista niistä tärkeistä seikoista, joita tavoitteena on kehittää: jos asiat on tehty tai ongelmat ratkaistu, merkittään ne dokumenttiin vihreällä. Asiat, joissa ei edistytty tai jotka ovat kesken, näkyvät punaisella.

- Kaikki näkevät listalta heti missä on onnistuttu ja missä ei, ja minkä asioiden eteen pitää tehdä töitä, Jylhä valaisi.

Palavereiden välissä asioita käytiin myös läpi eri ihmisten välillä ja palavereihin osallistuvat tahot olivat myös valmistautuneet kahden tunnin sessioon.

- Semmoista ei koskaan aiemmin ollut. Eikä ollut työkalujakaan tehdä tuon tyyppisiä asioita. Alkuun se tuntui työläältä, mutta tehokkuus tulee siitä, kun sitä toistetaan, hän kertoi palavereista.

Skypen lisäksi valmennuksessa käytetään paljon ns. pilvipalveluita, joissa kaikki mahdollinen materiaali on asianosaisten saatavilla missä päin maailmaa tahansa. Jylhän mukaan pilveen on dokumentoitu manuaali, josta näkee mitä asioita on tehty, miten niitä on tehty, missä onnistuttu ja missä epäonnistuttu. Pilvestä löytyy ohjelmia, yhteystietoja, testituloksia ja videomateriaalia vaikkapa urheilijan hiihtotekniikasta.

Oma manuaali tehtiin myös Lahden MM-hiihtoihin ja sitä sovellettiin laajempana Pyeongchangissa. Tämä oli Jylhän mukaan yksi monista tekijöistä, miksi kaksissa viimeisissä arvokisoissa on onnistuttu. Manuaali omaksuttiin Uimaliiton lajinsa EM-kisoihin tekemästä mallista. Oppaasta löytyi ohjeita ja selvästi kirjoitetut vastuunjaot eri tilanteisiin.

- Arvokisoissa kaikki tietävät, mikä on kenenkin vastuulla. Ei tarvitse aina kysyä päävalmentajalta, että kuka tietää tästä ja tästä asiasta, ja sitten päävalmentaja ohjaa oikean ihmisen luokse.

JylhaReijoTouhoKuva: Touho Häkkinen

Käsitteet määritelty tarkkaan

Heti pestinsä alkuun Reijo Jylhä halusi, että kaikki valmentajat tietävät, mistä tarkalleen ottaen puhutaan, kun puhutaan määräintervallista, vauhtikestävyydestä tai maksimivoimasta. Hän kertoi ensin pitäneensä hiihtokoulua valmentajille ja sitten urheilijoille.

Lähes kaikki kestävyysurheilua harrastavat tai seuraavat tietävät nämä käsitteet ammattivalmentajista puhumattakaan, mutta silti jokainen ymmärtää asiat eri tavalla. Jylhä valaisi asiaa kehottamalla yleisöä kuvittelemaan pullan.

- Kaikki osaavat kuvitella pullan, mutta eroja syntyy siinä, onko pullassa kanelia vai sokeria mausteena. Minulle oli tärkeää, että kaikki valmentajat ymmärsivät käsitteet samalla tavalla.

Lihashuolto ja fysioterapia vammojen hoidosta harjoittelua tukevaksi

Hiihtomaajoukkueessa käytetään paljon apuna ammattilaisia, jotka auttavat urheilijaa muun muassa seuraavissa asioissa: lihashuolto, terveys, ravitsemus, uni, psykologia ja kisoihin valmistautuminen.

Lihashuollon ja fysioterapian fokus on siirretty yhä enemmän valmennukseen, voimaharjoitteluun ja tekniikkaharjoitteluun, eikä jo syntyneiden vammojen hoitoon. Maajoukkueessa on urheilijoita, jotka kärsivät univaikeuksia. Unen laatua on mitattu erilaisilla sänkyyn kiinnitettävillä seurantalaitteilla ja lisäksi on konsultoitu unitohtoria optimaalisen yöunen saavuttamiseksi.

- Unen mittaaminenkin on pidempi prosessi, eikä sitä voi aloittaa kuormittavalla kaudella. Ensin urheilijan pitää saada pidemmän palautuksen aikana mitattua perustaso, jonka pohjalta voidaan seurata sitä, mihin tilanne kehittyy.

Psykologi Hannaleena Ronkainen on auttanut maajoukkuetta ryhmänä ja lisäksi hyvin moni menestynyt urheilija tehnyt vielä henkilökohtaista yhteistyötä psykologin kanssa. Moni on ihmetellyt kisapapin roolia maallistuneessa nyky-yhteiskunnassa, mutta Suomen joukkueen kisapappi Leena Huovinen on toiminut etenkin huoltoryhmän työnohjaajana, mikä on ollut tärkeää intensiivisten arvokisaviikkojen aikana.

Sairasteluista opittu

Maajoukkueen terveystilanne on säilynyt pääosin hyvänä vuoden 2015 katastrofaalisen Tour de Skin jälkeen. Tuolloin lähes koko joukkue sairastui, mutta enää tällaista ei ole näkynyt. Terveydenhuoltoon perustettiin pooli, jota koordinoi Maarit Valtonen, josta tuli myöhemmin myös Olympiakomitean vastuulääkäri. Sairastumisten välttämiseksi mahdollisimman vähän jätetään tuurin varaan.

- Käsiä pestään 20 sekuntia saippualla. Pelkkä käsidesi ei ole riittävän tehokas. Infektion saaneet eristetään ja sairastuneet urheilijat syövät eri pöydässä leireillä ja kilpailumatkoilla, sillä hengitysteiden kautta tarttuvassa taudissa turvaväli on kaksi metriä, hän luetteli.

Lentokentät ovat haastavia paikkoja. Jylhän mukaan kättely pitäisi jättää kokonaan pois tai ainakin pitäisi käyttää käsineitä. Esimerkiksi Pyeongchangissa urheilijat käyttivät kertakäyttökäsineitä ottaessaan ruokaa kisaruokalan seisovasta pöydästä.

Olympialaisten alla moni taustajoukoista kärsi influenssasta ja Jylhän mukaan yksi kehityskohde on se, että kaikki ottaisivat rokotteen. Sairastamisestakin on opittu jatkuvasti.

- Tänä vuonna on ollut liikkeellä erittäin ärhäkkäitä flunssia, jotka jäivät kytemään. Urheilijoiden nenän ja kurkun limakalvoilta on otettu näytteitä ja katsottu mitä viruksia siellä on. On tutkittu, kenellä on viruksia ja minkälaisia, ja onko se näkynyt harjoittelussa.

- Olemme huomanneet, että on olemassa viruksia, jotka eivät koskaan tule sairaudeksi, mutta jotka vaikuttavat suorituskykyyn.

Mykoplasmadiagnoosit ovat aiheuttaneet päänvaivaa. Osa tapauksista on ehkä viruksia, jotka piilevät limakalvoilla.

RuokaALSuomalaisten majoituspaikkoihin annetaan ohjeita ruokailujen suhteen. Kuva: Aapo Laiho

Ravintoasiat kuntoon kisoissa, arvokisaratoja hiihdetään matolla

Urheilijoiden ravitsemuksessa on kiinnitetty huomiota erityisesti siihen, että kiertueilla ja kisamatkoilla saadaan riittävästi energiaa. Tässä apuna on ollut maajoukkueen huollossa mukana oleva Kati Venäläinen, joka on koulutukseltaan ravitsemusterapeutti. Lisäksi Olympiakomitean avulla on teetetty englanninkieliset ravinto-ohjeet hotelleille, jossa maajoukkue asuu.

Kisoihin valmistautumista on helpotettu sillä, että tulevien arvokisojen ratoja on saatu tietokoneen kautta kotimaan matoille, jossa urheilijat ovat voineet hiihtää niitä läpi jo hyvissä ajoin ennen kisapaikalle saapumista.

NiskanenParmakoskiPasanenTourdeSki2017Kerttu Niskanen ja Krista Pärmäkoski tutustuivat latuihin Oberstdorfissa Tour de Skillä 2017. Arvokisalatuihin valmistauduttiin myös matoilla. Kuva: NordicFocus

Leirillä ryhmäharjoittelua

Suomi ei häviä lainkaan muille huippumaille, jos verrataan leirivuorokausien määrää ja siellä olevia harjoitusolosuhteita, mikäli päävalmentajaa on uskominen. Leirien suunnittelu ja toteutus on kytketty vahvasti henkilökohtaisten valmentajien sitouttamiseen. Päävalmentaja on suunnitellut leirien teemat, paikat, ajankohdat ja ohjelmat hyväksyttäen ne ensin henkilökohtaisilla valmentajilla.

Leirien harjoitukset rakentuvat kehittäviin harjoituksiin ja niiden ympärillä oleviin huoltaviin harjoituksiin. Yksikään maajoukkueurheilija ei harjoittele leirillä omin päin.

- Jos urheilijalla on joku hyvä, esimerkiksi terveydellinen syy, niin hän poikkeaa ohjelmasta sillä syyllä. Mutta leiriohjelmassa ei ole omia harjoituksia.

Seuraavan leirin ohjelma laaditaan edellisen leirin lopussa. Sitten se lähtee lausuntokierrokselle valmentajille, ja mahdollisten justeerausten jälkeen vasta urheilijoille. Tämä kierto on tehokas, sillä seuraavan leirin ohjelma on yleensä urheilijan tiedossa jo muutaman päivän kuluttua edellisen leirin loppumisesta.

Perheet tuovat pois urheilijan kuplasta

Leireille ovat saaneet osallistua myös urheilijoiden perheet. Usein lasten mukana paikalle tulevat myös urheilijoiden vanhemmat, jotka hoitavat lapsia. Perheiden läsnäololla on merkittävä vaikutus kaikkiin urheilijoihin. Jylhä käytti esimerkkinä Aino-Kaisa Saarisen Amanda-tytärtä, jolla kuulemma riitti hoitajia maajoukkueessa.

- Amandan läsnäolo tuo tavallisen elämän ryhmän sisälle. Se on todella tärkeää. Me täällä urheilussa elämme kuitenkin kuplassa. Se on suuri haaste myös urheilijan lopettaessa uransa, Jylhä valaisi.

Muun muassa yllä mainittuja asioita on viety eteenpäin viimeisen neljän vuoden aikana. Jylhän mukaan mikään ei ole syntynyt hetkessä ja edellä esitetyt asiat on otettu käyttöön askel kerrallaan.

Mutta vielä jäi parannettavaa. Mitä kaikkea? Siitä luvassa lisää Kestävyysurheilu.fi:n sivuilla myöhemmin.

- Juho-Veikko Hytönen


langrenn.com Sweden United-States-of-America Germany France italy

Premiumsport.fi

inov 8 alapanoraama