Triac Carbon Skate 550x90

Teemu Pasanen analysoi maastohiihtomaajoukkueen onnistumisia ja kehittämiskohteita: yksilöt menestyivät olympialaisissa

Krista Pärmäkoski oli yksi maastohiihtokauden 2017/2018 suomalaisonnistujista. Kuva: NordicFocus

Krista Pärmäkoski oli yksi maastohiihtokauden 2017/2018 suomalaisonnistujista. Kuva: NordicFocus

Maastohiihtomaajoukkueen valmentaja Teemu Pasanen analysoi viime viikonlopun hiihdon valmentajakerhon kevätseminaarissa erityisesti maajoukkueen normaalimatkojen ryhmän onnistumista.

Summa summarum: osassa tavoitteeksi otetuissa kehittämiskohteissa onnistuttiin, osassa jäi parannettavaa. Olympialaisissa yksittäiset urheilijat onnistuivat, mutta joukkueena ei onnistuttu.

Kesäharjoittelu onnistui, naisten tekniikkavalmennus kehittyi

Pasasen mukaan ennen kauden alkua teesit olivat, yksilöllisten kehityskohteiden kartoittaminen ja leirivalintojen kautta optimaalisen valmentautumisen luominen, kyky hiihtää kovaa: loppukiriominaisuudet ja kovavauhtisen hiihdon ominaisuudet, ryhmäharjoittelu leirillä sekä tekniikan kehittäminen

Pasasen mukaan onnistuneina asioina voidaan nostaa Iivo Niskasen ja Krista Pärmäkosken olympiamenestys, miesten olympiaviestissä venyminen, naisten tekniikkavalmennuksen kehittyminen sekä maajoukkueen onnistunut kesäharjoittelukausi.

Nopean hiihtovauhdin kehittyminen ei näkynyt tuloksissa

No entä ne epäonnistuneet asiat? Analyysi paljasti, että ryhmäharjoittelussa yhdessä harjoitteleva ryhmä jäi liian pieneksi erityisesti miesten puolella.

- Leirille oli suunniteltu muutamia yhteisharjoituksia, mutta lopulta paikalla oli vain pari miestä tekemässä niitä. Porukka oli jakautunut eri leiripaikkojen kesken ja ryhmää pienentää vielä sekin, että aina joku on kipeänä, eikä voi harjoitella. Naisissa tämä onnistui hieman paremmin, mutta siinäkin oli kehitettävää, Pasanen arvioi.

HeikkinenLehtonenOlympiaviesti18022018ModicaNFSuomen miehet venyivät olympiaviestissä neljänsiksi. Kuvassa Matti Heikkinen (vas.) lähettää Lari Lehtosen ankkuriosuudelle. Kuva: NordicFocus

Tavoitteeksi otetun nopean hiihdon kehittäminen ei näkynyt talvella tuloksisissa. Pasasen mukaan voi miettiä, tehtiinkö sitä sittenkään tarpeeksi.

- Naisten kohdalla voi myös miettiä sitä, oliko nopeaa hiihtovauhtia ylipäätänsä mahdollista kehittää sellaisella maajoukkueen ikärakenteella. Kehitys näkyi KIHU:n testituloksissa syksyllä, muttei kisoissa, Pasanen kertoi.

Onnistuneesta kesäharjoittelusta huolimatta maajoukkueessa on edelleen kehitettävää palautumisen ja kuormituksen välisessä suhteessa. Osa urheilijoista oli liian kuormittuneita. Oli syy kuormituksessa tai ei, vaivasivat urheilijoita myös pienet sairastelut ja loukkaantumiset syksyllä ja alkutalvesta.

Myöhäiset olympianäytöt vaikeuttivat valmistautumista

Olympiavalintoihin oli suunniteltu kaksiportainen valintamalli, jossa ensimmäiset urheilijat valittiin joukkueisiin joulukuussa ja loput tammikuussa. Ensimmäinen osa onnistui hienosti, mutta osalla urheilijoista näyttöjen antaminen jäi aivan viime tippaan.

- Tämä aiheutti järjestelyjä, kun pohdittiin, missä näyttöjä voisi antaa ja kisat ennen olympialaisia alkoivat käydä vähiin. Se häiritsi muutamien urheilijoiden osalta itse olympialaisiin valmistautumista.

Olympialaisista parhaimpina henkilökohtaisina tuloksina oli Iivo Niskasen olympiavoitto, Krista Pärmäkosken yksi hopea ja kaksi pronssia, Ristomatti Hakolan ja Kerttu Niskasen kuudennet sijat sekä Matti Heikkisen kymmenes sija. Viesteissä Suomi oli sekä naisten että miesten neljäs, pariviestissä tuli sijat 6 ja 9. Pasasen mukaan yksilöt onnistuivat kisoissa, mutta laajamittaista joukkueena onnistumista ei tullut.

NiskanenKerttu07032018ModicaNFKerttu Niskanen oli maailmancupin kokonaiskilpailussa kymmenes. Kuva: NordicFocus

Maailmancupin kokonaiskilpailussa Pärmäkoski oli neljäs ja Kerttu Niskanen kymmenes. Miehissä 30 parhaan joukkoon kokonaiscupissa ylsi kaksi miestä (Iivo Niskanen 15. ja Hakola 19.). Lahden MM-kisavuonna suomalaismiehiä ylsi ennätysmäärä maailmancupin pisteille. Tänä vuonna hieman vähemmän, mutta trendi on joka tapauksessa ollut pidemmällä aikavälillä nouseva.

Suomalaisnaisia maailmancupin normaalimatkojen pisteillä oli yhdeksän, kun aiempina vuosina vakio on ollut seitsemän eli pari uutta nimeä on saatu pisteille. Naisissa sprinttipisteille ylsi seitsemän urheilijaa, saman verran kuin aiempinakin vuosina.

- Naisten sprinttiin meillä on ollut panostusta, mutta näyttää siltä, että siinä ei ole onnistuttu, Pasanen analysoi.

-Juho-Veikko Hytönen

langrenn.com Sweden United-States-of-America Germany France italy

Premiumsport.fi

inov 8 alapanoraama