SWIX F4 Premium 550x90

Mykoplasmainfektiot

Mykoplasma on kiusannut monia kestävyysurheilijoita parin viime vuoden aikana. Sisätautilääkäri Seppo Ojanen kirjasi tietoja vähän tutkitusta infektionaiheuttajasta.

Mykoplasma on kiusannut monia kestävyysurheilijoita parin viime vuoden aikana. Sisätautilääkäri Seppo Ojanen kirjasi tietoja vähän tutkitusta infektionaiheuttajasta.

Mykoplamainfektiot

• Mykoplasma (MP) on pienikokoinen soluseinätön bakteeri, jonka läpimitta on vain noin 125-250 nm. Ihmisillä tunnetaan noin kymmenkunta lajia, joista tärkein on ns. Mycoplasma pneumoniae. MP:lla ei ole soluseinää vaan ns. solukalvo, joten ne voivat muuttaa muotoaan amebamaisesti.

Patogeneesi

• Bakteeri tarttuu hengitystie-eritteiden välityksellä.

• MP:t tarttuvat hengitysteiden pintasoluihin värekarvojen välityksellä ja estävät värekarvojen toimintaa. Yleensä MP:t eivät tunkeudu solujen sisään, vaan pysyttelevät solujen pinnalla.

Epidemiologia

• Tautia esiintyy laajoina epidemioina muutamien vuosien välein, mutta myös endeemisenä kaikkina vuosina ja vuodenaikoina.

• Laajempia epidemioita on esiintynyt yleensä noin viiden vuoden välein, mutta pienempiä epidemioita on todettu vuosittain.

• Useamman kuukauden pituisia epidemioita voi esiintyä esimerkiksi armeijassa tai koulussa.

• Kaikkina seurantavuosina tapauksia on ollut jonkin verran joka kuukausi.

• Hiljaisina vuosina selkeää kuukausivaihtelua ei ole ollut havaittavissa.

• Epidemiat ovat aina alkaneet syksyn tullen, viimeistään loka–marraskuussa, jatkuneet vuodenvaihteen yli ja laantuneet keväällä.

• Kesäkuukausina tapaukset ovat olleet harvinaisia.

• Vuonna 2009 MP-tapauksia oli 1248 (23/100 000), eniten loka–joulukuussa.

• Leviäminen tapahtuu voimakkaan pisaratartunnan avulla ja edellyttää läheistä kosketusta.

• Perheissä, päiväkotiryhmissä ja koululuokissa leviää usein koko ryhmään, mutta hitaasti.

• Eniten infektioita esiintyy lapsilla ja nuorilla aikuisilla.

Kliiniset oireet

• MP aiheuttaa yleisimmin lievän, itsestään paranevan ylähengitystieinfektion (nuha, yskä, kurkkukipu, päänsärky).

• Tauti alkaa yskällä, kuumeella ja lihassäryllä, mutta ei yleensä kovin äkillisesti.

• Itämisaika on 1–4 viikkoa.

• MP aiheuttaa myös hitaasti alkavia keuhkokuumeita, joihin voi liittyä pitkittynyt yskä. Taudista toipuminen voi joskus viedä pitkään.

• Saattaa vaikeuttaa astmaa tai aiheuttaa astman kaltaisia oireita

• Kurkkukipu ja nielutulehdus ovat tavallisia oireita, korvakipua ja -tulehdusta voi esiintyä

• MP aiheuttaa n. 15 – 20 % avoterveydenhuollossa hoidettavista keuhkokuumeista.

• Sairastuneista vajaalle kolmelle prosentille kehittyy keuhkokuume.

• MP-infektioon voi liittyä hengitysteiden ulkopuolisia taudinkuvia:

o iho- ja limakalvo-oireet (ihottumareaktiot, 2-17 %)

o keskushermosto-oireet (aivokalvojen ja hermojen tulehdus, 01-7 %)

o silmäoireet, maha-suolikanavan oireet, lihas- ja niveloireet, anemia

o sydänperäiset oireet (2-9 %)

Diagnoosi

• MP -bakteeria voi epäillä hengitystieinfektion aiheuttajaksi erityisesti, jos

o on menossa epideeminen vuosi

o lähiympäristössä on todettuja MP-infektioita

o potilas on lapsi tai nuori aikuinen.

• Kliinisen kuvan ja tavallisten laboratoriokokeiden avulla (S-CRP, leukosyytit) MP-keuhkokuumetta ei voi erottaa muusta bakteeri- tai virustulehduksesta.

• MP-infektion laboratoriodiagnoosi perustuu joko spesifiseen serologiaan ja/tai nukleiinihapon osoitukseen, koska viljely on hankalaa ja hidasta.

• Tuore infektio voidaan diagnosoida osoittamalla IgM-luokan vasta-aineita.seeruminäytteessä (etenkin pikkulapsilla; yleensä positiivinen noin viikon kuluttua oireiden alusta) tai merkitsevä IgG-luokan vasta-aineiden nousu 2–3 viikon välein otetuissa pariseerumeissa.

• IgM-luokan vasta-aineet voivat säilyä positiivisina jopa kuukausien ajan infektion jälkeen.

• Uusintainfektioissa (usein aikuisilla, vanhuksilla) IgM-vaste voi puuttua.

• Nukleiinihapon osoitusmenetelmä (PCR) on nopeutensa takia käyttökelpoinen MP:n osoittamiseksi hengitystieinfektioissa oireilun aikaisessa vaiheessa. Tutkimus on joko positiivinen tai negatiivinen. Tutkimusta ei ole kaikkialta saatavissa. Sen herkkyys ja spesifisyys ovat yli 90 %

• On syytä muistaa, että MP saattaa olla nielussa oireettomillakin epidemian aikana (kantajuus) ja toisaalta se voi säilyä hengitysteissä infektion jälkeen jopa kuukausia, joten parhaiten diagnoosiin päästään yhdistämällä PCR- tutkimus pariseeruminäytteeseen

Miten tautia ehkäistään?

• Kuten kaikkia hengitystieinfektioita voidaan MP-tartuntoja vähentää huolellisella käsihygienialla ja yskimällä oikein.

Hoito

• Antibiooteista makrolidit, tetrasykliinit ja fluorokinolonit tehoavat MP:hen.

• Tehokas lääkehoito lyhentää infektion oireiden kestoa, vaikka se ei välttämättä hävitä MP:tä nielusta.

Ennuste

• MP-infektio paranee yleensä hyvin, jopa ilman lääkehoitoa.

• Keuhkokuumeen jälkeen yleiskunto voi kuitenkin olla heikentynyt pitkään ja yskä saattaa kestää useita viikkoja.

• Joskus harvoin voi keuhkofunktio olla heikentynyt useita kuukausia.

• On esitetty, että liian urheilijoilla liian vähäinen proteiinien (aminohappojen) saanti yhdistettynä fyysiseen harjoitteluun ja infektioon yleisesti voi johtaa pitkäaikaiseen väsymysoireyhtymään.

Lähteet:

Pentti Huovinen, Klaus Hedman, Terho Heikkinen, Asko Järvinen, Seppo Meri, Martti Vaara (toim.) 1.-2. painos 2011 Mikrobiologia. Duodecim.

Terveysportti. Lääkärin käsikirja.

UpToDate-tietokanta

THL, raportti tartuntataudit Suomessa 1995-2000

Kingsbury et al.: Contrasting plasma free amino acid patterns in elite athletes: association with fatigue and infection. Br J Sports Med 1998;32:25-33.

- Seppo Ojanen
sisätautien ylilääkäri
Päijät-Hämeen keskussairaala


SWIX F4 Premium 550x350


langrenn.com Sweden United-States-of-America Germany France italy

Premiumsport.fi

inov 8 alapanoraama