Triac Carbon Skate 550x90

Mehiläisen juoksijailta

Mehiläisen juoksijaillassa käytiin läpi yleisimpiä juoksijan rasitusvammoja sekä niitä ehkäiseviä toimia.

Täyden palvelun lääkäritalo Mehiläinen järjesti juoksijaillan Tampereella Työväenmuseo Werstaassa torstaina 15. maaliskuuta. Reilut 100 vuotta vanha yksityinen terveyspalveluyritys on toiminut Tampereella vuodesta 2004 ja sen palveluihin lukeutuu urheilijoita sekä liikunnan harrastajia tutkiva ja hoitava liikuntaklinikka Finlaysonin alueella.

Liikkumattomuus on eräiden tutkimusten perusteella viidenneksi yleisin kroonisiin sairauksiin johtava riskitekijä suomalaisten keskuudessa. Sen vuoksi on erittäin tärkeää saada houkuteltua ihmiset liikkumaan yhä enemmän, varsinkin ne tähän saakka liikkumattomat yksilöt.

Lisääntynyt liikunta kohentaa suorituskykyä, vahvistaa lihaksia sekä parantaa kehon hallintaa ja liikkuvuutta. Joskus käy kuitenkin niin, että liikuntaharrastuksen myötä kehittyy rasitusvamma tai käy tapaturma. Tällöin on syytä hakeutua lääkäriin tutkittavaksi ja hoidettavaksi. Juoksijalla suurin rasitus kohdistuu luonnollisesti alaraajoihin. Mehiläisen juoksijaillassa käytiin läpi yleisimpiä juoksijan rasitusvammoja sekä niitä ehkäiseviä toimia.

Juoksijan polvivammat

Ortopedi Timo Järvelä kertoi juoksijan yleisimmistä polviongelmista. Polvivamman syntymekanismi on yleensä ylirasitus tai vääntövamma. Yleisimpiä juoksijan kohtaamia polvivammoja ovat juoksijan polvi, hyppääjän polvi, erilaiset nivelkierukan ja ristisiteiden repeämät, Osgood-Schlatterin tauti ja plica synovialis.

Polvivammojen paras kuntouttamiskeino on yleensä lepo kipua tuottavasta harjoittelusta. Juoksijan ei aina tarvitse lopettaa harjoittelua täysin, vaan yleensä löytyy jokin muu korvaava tapa harjoitella, kuten vesijuoksu, crosstrainer tai pyöräily, vain muutamia mainitakseen. Lihaskuntoharjoittelun merkitystä polven kuntoutuksessa ei voi aliarvioida. Etu- ja takareisien lihasten vahvistaminen parantaa polven tukevuutta ja vahvistaa polven ympäristön nivelsiteitä sekä jänteitä.

Erilaisten polvikipujen alkaessa haitata harrastusta Järvelä suositteli nopeaa kääntymistä lääkärin puoleen. Mitä varhaisemmassa vaiheessa vammaan päästä kiinni, sitä parempi on paranemisennuste ja nopeampi kuntoutuminen takaisin rakkaan harrastuksen pariin.

Valitettavan yleinen luonteenpiirre juoksijoiden keskuudessa on odottaa vamman paranemista itsekseen. Jotkut sinnikkäimmät yrittävät vaikka väkisin juosta vammansa "läpi", mutta useimmiten se vain pahentaa jo olemassa olevaa vauriota. Kipua siis siedetään pitkiäkin aikoja ennen kuin hakeudutaan lääkärin pakeille.

Yleisökysymykseen juoksijan polven paranemisnopeudesta Järvelä kertoi seuraavaa:

- Mikäli hoitoon tullaan varhaisessa vaiheessa, juoksijan polvesta voi päästä eroon 2-3 viikossa. Paranemiskeino on juoksijalle ikävä lepo, mutta lepo juoksusta ei tarkoita, etteikö voisi tehdä korvaavia harjoitteita. Mikäli juoksijan polvea on kärsinyt jo viikkoja, voi paranemisennuste olla heikompi. Kuntoutuminen saattaa joissain tapauksissa kestää jopa yli vuoden.

Polvi on sarananivel ja altis erilaisille vääntövammoille, kuten nivelkierukan ja ristisiteiden eriasteisille repeämille. Nivelkierukan repeämä saattaa syntyä jopa melko huomaamatta. Nuorilla siihen liittyy yleensä tapaturma ja ikääntyneillä usein kudosten rappeuma. Potilas huomaa nivelkierukan repeämän polven kipuilusta, turvotuksesta  ja jopa lukkiutumisesta.

Järvelän esityksessä käytiin läpi erilaisia nivelkierukan repeämien korjausleikkauksia. Useimmiten osittain revennyt kieleke poistetaan, mutta mikäli vaurio on laaja, voidaan koko kierukka joutua poistamaan. Joissakin tapauksissa laaja nivelkierukan repeämä, esimerkiksi kassinkahvarepeämä, yritetään korjata parsimalla revennyt kierukka kasaan. 

Osittaisen repeämän korjausleikkaus poistamalla revennyt kieleke on usein ohitse 15 minuutissa ja potilas kotiutetaan saman päivän aikana. Tällaisesta operaatiosta kuntoutuu juoksukuntoon 2-3 viikossa. Kertoipa Järvelä eräästä tutusta triathlonista myös seuraavanlaisen tarinan:

- Triathlonkaverini oli hiihtänyt sunnuntaina Pogostan hiihdon ja saapui maanantaina operoitavaksi. Leikkaus oli ajoitettu siten, että se haittaisi hänen harjoitteluaan mahdollisimman vähän ja lyhytaikaisesti. Revennyt nivelkierukan kieleke poistettiin ja potilas kotiutettiin. Myöhemmin kaveri kertoi juosseensa jo samana iltana kympin lenkin, vaikka sellaista en tietenkään ollut suositellut.

Terveyden kautta iloa harrastukseen

Fysiatri, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Laura Jaakkola-Kievari luennoi juoksijan rasitusvammoista. Jaakkola-Kievari lähestyi aihetta juoksijan terveyden kannalta. Juoksulla on monia positiivisia terveysvaikutuksia. Helppona lajina juoksua voi harrastaa vailla aiempaa kokemusta lajista. Juoksua voi harrastaa lähestulkoon missä vain! Juoksu on erinomainen laji kunnon kohottamiseen, painonhallintaan sekä vaikkapa stressin purkuun.

Juoksua, kuten muitakin urheilulajeja harrastavan, tulisi aika ajoin käydä terveystarkastuksessa, missä käydään kokonaisvaltaisesti läpi muun muassa urheilijan terveydentilaa, uni- ja ravitsemustottumuksia sekä elämäntilannetta. Jaakkola-Kievari on osallistunut lukuisiin arvokisoihin Suomen maajoukkueen lääkärinä ja tuntee muun muassa olympiaurheilijoiden terveystarkastusrutiinit. Hän muistuttaakin, että edustusurheilijoiden lisäksi lapset ja nuoret kuuluvat säännöllisten terveystarkastusten piiriin. Aikuisilla liikunnanharrastajilla nämä palvelut tuppaavat jäävän omatoimisena valitettavasti käyttämättä.

Vaikka juoksun positiiviset terveysvaikutukset ovatkin kiistattomat voi terveydessä tai elämänhallinnassa olla muita puutteita, jotka voivat harrastuksesta lisääntyneen rasituksen myötä pahentua merkittävästi. Mikäli kokonaisrasitus kasvaa liian suureksi, voi pahimmassa tapauksessa seurauksena olla kehon ylirasitustila. Säännöllisin terveystarkastuksin ylirasitustila voidaan havaita, välttää sekä siihen ehditään puuttua riittävän ajoissa.

Jaakkola-Kievari kävi läpi laajasti yleisimpiä juoksijan rasitusvammoja. Hän tähdensi juoksijan omaa vastuuta ja asennetta rasitusvammojen ehkäisyssä. Lajia pitää harrastaa turvallisesti, mihin liittyy myös se, että käytetään oikeanlaisia ja sopivia välineitä. Vältetään rasitusvammoja seuraamalla harjoittelun kuormitusta, lepoa unohtamatta. Hän neuvoi juoksijoita opettelemaan kuuntelemaan ja tuntemaan kehoaan. Mitä tutumpi se oma kroppa on, sitä varhaisemmassa vaiheessa poikkeavat oireet tunnistaa ja niihin on nopeampi puuttua.

Muista venytellä

Fysioterapeutti Kimmo Korkola käsitteli aihetta juoksijan lihashuolto ja tässä aiheessa fokus kohdentui venyttelyyn. Korhola esitteli tyypillisimpiä juoksijan venyttelyliikkeitä. Tärkeimpiä juoksijan venyteltäviä kohteita kehossa ovat akillesjänteet, pohkeen etu- ja takaosan lihakset sekä pakara- ja takareiden lihasryhmät.

Lihaksistostaan huolta pitävä urheilija suorittaa ennen harjoitusta niin kutsutun valmistavan venyttelyn, joka koostuu lyhyistä noin 5-10 sekunnin venyttelyistä. Harjoituksen jälkeen urheilijan rutiineihin kuuluu hieman pidemmät, noin puolesta minuutista eteenpäin, venyttelyt. Eri koulukunnat suosittelevat venyttelyihin eri pituuksia ja suorittamisen ajankohtia, mutta Korholan mielestä tärkeintä on yleensäkin venytellä!

langrenn.com Sweden United-States-of-America Germany France italy

Premiumsport.fi

inov 8 alapanoraama