SWIX Triac3 550x90px

Lihaskuntoharjoittelusta apua varusmiespalvelun suorittamisessa

Myös kahvakuulaharjoittelu käy hyvästä lihaskuntoharjoittelusta. Kuva: Tuure Pitkänen

Myös kahvakuulaharjoittelu käy hyvästä lihaskuntoharjoittelusta. Kuva: Tuure Pitkänen

Varusmiesten tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen aiheuttamia palveluksesta poissaoloja voidaan merkittävästi vähentää lihaskuntoharjoittelulla ja neuvonnalla, ilmenee Henri Taanilan tuoreesta väitöskirjasta.

70 prosenttia varusmiehistä hakeutuu varuskunnan terveysasemalle tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen takia asepalveluksen kuuden ensimmäisen kuukauden aikana. UKK-instituutin tekemän tutkimuksen mukaan syynä hoitoon hakeutumiseen ovat enimmäkseen rasitusvammat alaraajoissa, alaselkäkipu ja nivelten nyrjähdykset. Kahdella kolmasosalla hoitoa hakeneista varusmiehistä oli enemmän kuin yksi tuki- ja liikuntaelimistön vaiva.

Tutkimuksen yhteydessä varusmiehille toteutetun lihaskunto- ja neuvontaohjelman avulla äkillisiä nilkkavammoja voitiin vähentää lähes yhteen kolmasosaan ja alaselkäkivusta aiheutuvat palveluksesta poissaolopäivät vähenivät alle puoleen.

Varusmiespalveluksen aikana ilmaantuvia tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja ennakoi huono kestävyyskunto yhdistettynä huonoon lihaskuntoon. Myös vyötärölihavuus, suuri painoindeksi, aiemmat tuki- ja liikuntaelimistön vaivat sekä huono koulumenestys ennustavat tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja varusmiesaikana. Yleisimmät syyt palveluksen keskeytymiseen ovat tuki- ja liikuntaelimistön vaivat ja toisaalta mielenterveyden ongelmat. Tutkimusjakson aikana joka kymmenes varusmies keskeytti palveluksen terveydellisten syiden takia kahden ensimmäisen palvelusviikon jälkeen.

UKK-instituutti tutki varusmiesten tuki- ja liikuntaelinvaivojen yleisyyttä ja riskitekijöitä Porin Prikaatissa Säkylässä yhteistyössä Pääesikunnan, Sotilaslääketieteen keskuksen ja Porin Prikaatin kanssa. Tutkimuksessa seurattiin vuosina 2006—2008 neljää saapumiserää, joihin kuului yhteensä 2 057 varusmiestä. Tutkimukseen valittiin komppaniat, joihin ei ollut erityisiä pääsyvaatimuksia tai ennakkohakua, joten tutkimusjoukko on edustava otos suomalaisista nuorista miehistä.

Lihaskuntoharjoittelun ja neuvonnan vaikutuksia vammamääriin ja palveluksesta poissaoloihin tutkittaessa kaksi komppaniaa satunnaistettiin harjoitteluryhmään. Toiset kaksi komppaniaa muodostivat kontrolliryhmän, jossa varusmiehet noudattivat normaalia palvelusohjelmaa. Harjoitusryhmän varusmiehet osallistuivat tasapainoa, kehonhallintaa, liiketaitoa, lihaskuntoa ja liikkuvuutta kehittävään harjoitusohjelmaan, jossa keskityttiin erityisesti alaselälle turvallisen asennon hallintaan. Neuvonnassa opastettiin, miten alaselän asennonhallinta onnistuu varusmiespalveluksen arkirutiineissa ja vapaa-ajalla.

Harjoittelukomppanioissa äkillisten nilkkavammojen riski laski 66 % ja alaselkäkivusta aiheutuvien poissaolopäivien määrä väheni 58 % verrattuna kontrolliryhmään. Vastaavanlaista lihaskuntoharjoittelua ja neuvontaa voidaankin suositella integroitavaksi osaksi viikoittaista varusmiespalvelusohjelmaa.

Lääketieteen lisensiaatti Henri Taanilan väitöskirja Musculoskeletal disorders in male Finnish conscripts: Importance of physical fitness as a risk factor, and effectiveness of neuromuscular exercise and counseling in the prevention of acute injuries, and low back pain and disability (Tuki- ja liikuntaelimistön vaivat suomalaisilla varusmiehillä: fyysisen kunnon merkitys riskitekijänä ja lihaskuntoharjoittelun sekä neuvonnan vaikuttavuus äkillisten vammojen ja alaselkäkivun ehkäisyssä) tarkastetaan Tampereen yliopistossa 22.3.2013. Vastaväittäjänä on liikuntalääketieteen professori Urho Kujala Jyväskylän yliopistosta.

Seuraavassa tuleva lääketieteen tohtori Henri Taanila kommentoi tuoretta väitöskirjaansa.

- Kun aiemmin vaihtelevasti liikkuneet ja yleisesti ottaen terveytensä kannalta liian vähän liikkuneet nuoret miehet laitetaan armeijan 8-viikon peruskuntokaudelle, jossa liikuntaa tulee keskimäärin 17 tuntia per viikko tuki- ja liikuntaelinvaivoja ilmaantuu luonnollisesti liikuntaan tottumattomassa kropassa.

- Mutta huomionarvoista tuloksissa on se, että kun tähän liikuntamäärään vielä lisätään 3x 30-45min /vko neuromuskulaarista lihaskuntoharjoittelua ja yksi oppitunti selän terveydestä; molemmat räätälöitynä varusmiespalveluksen haasteisiin, saadaan äkillisiä alaraajavammoja ja palveluksesta poissaolopäiviä vähennettyä. Tämä on rohkaiseva viesti, joka tulee viedä kentälle varusmiespalvelukseen ja tulevien tutkimustulosten niin osoittaessa myös työterveyshuoltoon ja työpaikkojen TYKY-toimintaan, tuore lääketieteen lisensiaatti Henri Taanila kertoo viitaten samalla myös UKK-instituutissa parhaillaan käynnissä olevaan NURSE-tutkimukseen, jossa tutkitaan vastaavan ohjelman vaikutuksia vammoihin ja työkykyyn vanhainkodin hoitajien keskuudessa.

http://www.ukkinstituutti.fi/tutkimus/tutkimushakemisto/77/naishoitajien_selkakipujen_ehkaisytutkimus

- Toisaalta jo nykyiset tutkimustulokset puoltavat selkeästi vastaavan ohjelman käyttöönottoa erityisesti nopeita suunnanmuutoksia vaativissa palloilulajeissa alkuverryttelynä äkillisten polvi- ja nilkkavammojen ehkäisemiseksi (http://www.ukkinstituutti.fi/tutkimus/tutkimushakemisto/19/salibandyvammojen_ehkaisytutkimus)- Vastaava ohjelma ikätasoon sopeutettuna voisi toimia myös esimerkiksi koululiikuntatuntien alkuverryttelynä opettaen samalla kehonhallintaa ja lisäten jokaisen oppilaan aktiivista liikunta-aikaa liikuntatunneilla, kun ei tarvitse vaihdossa odotella omaa pelivuoroaan, Taanila jatkaa.

- Itse olen viime aikoina pohtinut, mitkä ovat neuromuskulaarisen harjoittelun mahdollisuudet ehkäistä kestävyysurheilussa ilmaantuvia, useimmiten rasitusperäisiä vammoja. Omassa tutkimuksessamme ehkäisevä vaikutus havaittiin siis äkillisissä nilkkavammoissa ja poissaolopäivien määrässä alaselkäkivun vuoksi, mutta harjoittelulla ei ollut vaikutusta rasitusvammojen määrään. Aiempaakaan tutkimusnäyttöä tästä ei ole juurikaan, sillä tutkimukset on toteutettu pääosin jalkapallon, käsipallon ja koripallon harrastajien keskuudessa (Väitöskirja, Taulukko 3, s. 46). Toisaalta yhdessä aiemmassa tutkimuksessa Iso-Britannian alokkaiden keskuudessa havaittiin 75 %:n lasku rasitusperäisen polvikivun ilmaantumisessa alaraajojen lihaskunto- ja venytysharjoitusten myötä. Tutkimustulos on lupaava, vaikka tutkimusasetelma ei ollutkaan täysin sokkoutettu.

- Kestävyysharjoittelussa harjoitusohjelman progressiivisuudella sekä rasituksen ja palautumisen optimaalisella suhteella on luultavasti enemmän vaikuttavuutta vammamääriin kuin neuromuskulaarisella harjoittelulla. Mutta viimeistään nuoruusikään mennessä juoksutekniikka tulisi tarkastaa, jos huipulle mielii ja harjoitusmäärät lisääntyvät. Lisäksi murrosikään liittyvien kasvuspurttien yhteydessä juoksutekniikka voi muuttua huonompaan suuntaan kehon mittasuhteiden muuttuessa ja tällöin neuromuskulaarinen harjoittelu lienee paikallaan aina kyseiseen lajiin sovellettuna. Erityinen ryhmä ovat myös kasvuikäiset tytöt ja nuoret naiset, jotka altistuvat vammoille osittain sukupuolihormonien vaikutuksen myötä, kun estrogeeni löystyttää nivelsiteitä ja alaraajojen lihaksisto ei muodostu yhtä vahvaksi kuin pojilla. Heille nelipäisen reisilihaksen ja takareiden eksentristen harjoitteiden tekeminen sekä yhden jalan tasapainoilu esim. tasapainolaudalla nilkan, säären ja jalkaterän lihasten toiminnan parantamiseksi voi olla usein paikallaan, Taanila otaksuu.

>> Henri Taanilan väitöskirja

SWIX Triac 3 550x300px 2


langrenn.com Sweden United-States-of-America Germany France italy

Hiihtotekniikka kuntoon!

Premiumsport.fi

JÄMI147

inov 8 alapanoraama