oakley panoraama

Ammattivalmentajien määrä nousussa Suomessa – urheiluseurat työllistävät valtaosan

Hiihtomaajoukkueen päävalmentaja Reijo Jylhä (vas.) spekuloi väliaikoja yhdessä Pekka Vähäsöyringin kanssa Keuruun SM-hiihdoissa helmikuussa. Kuva: Touho Häkkinen

Hiihtomaajoukkueen päävalmentaja Reijo Jylhä (vas.) spekuloi väliaikoja yhdessä Pekka Vähäsöyringin kanssa Keuruun SM-hiihdoissa helmikuussa. Kuva: Touho Häkkinen

Suomessa oli vuonna 2016 yhteensä 1682 ammattivalmentajaa, mikä on 30 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012.

Suurin osa ammattivalmentajista on miehiä (78 %) ja suurin työnantaja on edelleen urheiluseurat, joissa toimii 70 prosenttia päätoimisista valmentajista. Luvut selviävät Valmentaminen ammattina Suomessa 2016 -selvityksen raportista, joka on jatkoa vuoden 2002 ja 2012 vastaaville selvityksille.

Hankkeessa selvitettiin ammattivalmentajien määrää, työnantajia sekä työsuhteiden laadullisia tekijöitä vuonna 2016. Kyselyt suunnattiin lajiliitoille, urheiluakatemioille ja valmentajille. Kyselyihin ja puhelinhaastatteluihin vastasi yhteensä 54 lajiliittoa ja 20 urheiluakatemiaa. Valmentajakysely lähetettiin kaikille Suomen Ammattivalmentajat SAVAL:n ja Suomen Valmentajat ry:n jäsenille, yhteensä 3327 valmentajalle. Lopullinen analysoitavien vastausten määrä oli 465. Hankkeen toteuttivat yhteistyössä KIHU, Suomen Ammattivalmentajat SAVAL sekä Suomen Valmentajat ry.

Valmentajakyselyyn vastanneista ammattivalmentajista 69 % oli miehiä ja 31 % naisia. Vastaavat luvut lajiliittojen arvion perusteella olivat miehet 78 % ja naiset 22 %. Keskimäärin ammattivalmentajat ovat 41,5 -vuotiaita. Valmentajista 41 % toimi yksilölajeissa, 47 % joukkuelajeissa ja 12 % molemmissa. Urheiluseurojen jälkeen merkittävimpiä työnantajia olivat lajiliitot. Urheiluakatemiat, -opistot ja -oppilaitokset taas toimivat yleensä sivutyönantajan roolissa.

Ammattivalmentajien työllistäjinä viiden kärki oli edelleen jalkapallo, jääkiekko, tennis, taitoluistelu ja uinti. Merkittävin muutos oli neljässä vuodessa tapahtunut suurista lajeista tenniksessä, jossa ammattivalmentajien määrä oli tuplaantunut vuodesta 2012 ollen nyt 200. Lisäksi 20 suurimman ammattivalmentajia työllistävän lajin joukkoon nousivat nyt fitnessurheilu, thainyrkkeily ja ampumaurheilu.

Valmentajien koulutuksessa ei ollut tapahtunut suuria muutoksia 2010-luvulla. Valmentajan ammattitutkinto (VAT) ja erikoisammattitutkinto (VEAT) säilyttivät suosionsa valmentajien suosituimpina koulutusmuotoina. Valmentajien bruttotulot olivat keskimäärin 2500-3000 euroa kuussa.

Ammattivalmentajien osuus on kuitenkin vain murto-osa Suomessa toimivien yhteensä noin 80 000 vapaaehtoista- ja ammattivalmentajien määrästä. Siten vapaaehtoispohjalta toimivien valmentajien panos suomalaisen liikunnan ja urheilun kentällä on edelleen vähintään yhtä arvokas kuin ammattivalmentajienkin.

Lue myös: "Maastohiihdon ammattivalmentajamäärät laskussa Suomessa, triathlonissa nousussa, pyöräilyssä ei yhtään täysipäiväistä valmentajaa"

Valmentaminen ammattina Suomessa 2016 -selvitys

Premiumsport.fi

JÄMI147

Ad16605771St1Sz3466Sq110867070V0Id1