Vuoden urheilija valitaan torstaina – juhliiko Niskanen tai Markkanen?

Iivo Niskanen voitti Lahden MM-kilpailuissa 15 kilometrin maailmanmestaruuden ja on vahva ehdokas Vuoden Urheilijaksi. Kuva: Modica/NordicFocus

Iivo Niskanen voitti Lahden MM-kilpailuissa 15 kilometrin maailmanmestaruuden ja on vahva ehdokas Vuoden Urheilijaksi. Kuva: Modica/NordicFocus

Iivo Niskanen, Henri Kontinen, Lauri Markkanen vai joku muu?

 

Vuoden urheilijan nimi on vielä pimennossa, mutta yksi asia lienee varmaa. Kun voittaja julkistetaan torstaina Urheilugaalassa, valinta herättää keskustelua puolesta ja vastaan.

Liikuntatieteellisen Seuran erikoistutkija Jouko Kokkonen ymmärtää, miksi valinta puhututtaa niin paljon.

– Monilla suomalaisilla on intohimoinen suhde urheiluun ja yhteen tai pariin lajiin. He katsovat valintaa siitä vinkkelistä. Keskustelu kertoo myös siitä, että urheiluyleisöstä löytyy asiantuntemusta.

Kotimaisessa Vuoden urheilija -valinnassa ovat eri vuosikymmeninä menestyneet hyvin hiihtäjät, mäkihyppääjät ja yleisurheilijoista etenkin keihäänheittäjät.

Painotukset peilaavat menestyksen lisäksi sitä, mitä lajeja suuri yleisö ja valinnan tekevät urheilutoimittajat arvostavat korkealle.

Kokkosen mukaan hiihdosta, keihäänheitosta ja mäkihypystä on saatettu nousta hieman hentoisemmilla ansioilla Vuoden urheilijaksi kuin joistain muista lajeista.

– Valitsijatkin ovat usein olleet vihkiytyneitä näihin lajeihin ja saattaneet pelata vähän varman päälle.

TahtiLeoPekkaPasiSalminenUG2Leo-Pekka Tähti valittiin Vuoden Urheilijaksi vuosi sitten. Kuva: Pasi Salminen/Urheilugaala

Joukkueurheilijat pimennossa

Valintahistoriasta löytyy vuosia, jotka heijastavat urheiluelämän muutoksia.

Keke Rosberg pokkasi 1982 ensimmäisenä moottoriurheilijana palkinnon, vaikka osa urheilutoimittajista pudotti hänet listoiltaan. He eivät pitäneet moottoriurheilua oikeana urheiluna, joten asenteet ovat muuttuneet.

Yksilöurheilijat ovat jyränneet valinnoissa, sillä Jari Litmanen (1995) ja Sami Hyypiä (2001) ovat ainoat kärkisijan vieneet joukkuelajitähdet.

Voittajalistoista voi tulkita, että yksilölajien urheilijat ovat olleet Suomessa arvoasteikon huipulla.

– Siihen on ollut perusteetkin, sillä joukkuelajien menestys on pitkälti 20–30 viime vuoden juttu, Kokkonen muistuttaa.

Hänen mielestään käänne on kuitenkin tapahtunut, ja muutos heijastuu valintakeskustelussa.

– Painotus on siirtynyt joukkueurheilun puolelle. Sieltä voi toki olla vaikeaa nousta Vuoden urheilijaksi, sillä pitäisi olla niin ehdotonta maailman huippua.

Naisurheilijoiden arvostus noussut

Naiset pokkasivat Vuoden urheilijan tittelin joka kerta 2008–2012. Erillisestä naisurheilijapalkinnosta luovuttiin alle kymmenen vuotta sitten.

– Kymmenen viime vuoden aikana valinta on muuttunut moniarvoisemmaksi. Naisten urheilemisen arvostus on noussut.

LepistoLotta2VelofocusLotta Lepistö saanee paljon ääniä tälläkin kertaa. Kuva: VeloFocus

Tällä kertaa naisia tuskin nousee aivan kärkeen, vaikka esimerkiksi ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen, lumilautailija Enni Rukajärvi, maastohiihtäjä Krista Pärmäkoski, pyöräilijä Lotta Lepistö ja uimari Jenna Laukkanen saanevat paljon ääniä.

Todennäköisin voittaja on Lahden MM-kultahiihtäjä Niskanen. Arvioissa korkealle tunkevat myös tennistaituri Kontinen, koripalloilija Markkanen ja F1-kuljettaja Valtteri Bottas.

Myös jalkapallomaalivahti Lukas Hradecky saanee kannatusta.

– Viime vuosi oli jossain mielessä välivuosi. Samalla se oli tulevaisuuteen suuntautuva vuosi, Kokkonen sanoo viitaten Markkasen kaltaisiin nuoriin tähtiin.

Valinta herättää keskustelua, koska eri lajien urheilijoiden vertaaminen on liki mahdotonta.

Pitäisikö valinnassa katsoa kansainvälisen tason laajuutta? Mikä painoarvo on kansallisella merkittävyydellä? Onko arvokisamenestys vai jatkuva korkealento tärkeintä?

Kysymyksiin ei ole oikeaa vastausta, joten soraääniä kuullaan varmasti.

STT–TAPIO KESKITALO

Premiumsport.fi

ulvang banneri