Nuoruuden urheiluseuraharrastus johtaa terveellisempiin elintapoihin aikuisena

Kuvituskuva. Kuva: Laiho/NordicFocus

Kuvituskuva. Kuva: Laiho/NordicFocus

Vähintään kolme vuotta jatkunut urheiluseurassa liikkuminen nuoruusvuosina oli yhteydessä siihen, että henkilöillä oli todennäköisemmin useita terveellisiä elintapoja aikuisuudessa. Tämä selvisi laajassa suomalaisessa pitkittäistutkimuksessa, joka toteutettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan johdolla.

Urheiluseurassa harrastaneilla oli lähes kaksinkertainen todennäköisyys ylläpitää aikuisuudessa useita tutkittuja terveellisiä elintapoja verrattaessa niihin, jotka eivät olleet harrastaneet liikuntaa urheiluseurassa. Yhteys terveellisimpiin elintapoihin oli samansuuntainen molemmilla sukupuolilla, mutta näkyi selvemmin naisilla.

Urheiluseuroilla mahdollisuus tukea terveellisiä elintapoja

Naiset, jotka olivat harrastaneet nuoruudessa liikuntaa urheiluseuroissa vähintään kolme vuotta, tupakoivat harvemmin ja liikkuivat aikuisuudessa yleisemmin suositusten mukaisesti kuin muut naiset. Kaiken kaikkiaan naisten elintavat olivat terveellisemmät kuin miesten.

- Huomionarvoista on, että urheiluseurassa harrastamisen ja terveellisten elintapojen yhteys säilyi, vaikka analyysissa huomioitiin muitakin elintapoihin vaikuttavia tekijöitä, kuten tutkittavan lapsuuden perheen ja aikuisuuden sosioekonominen asema, parisuhde, lapset ja mahdolliset krooniset sairaudet tai vammat, kertoo yliopistonlehtori Sanna Palomäki Jyväskylän yliopistosta tiedotteessa.

Tuloksia ei silti voi tulkita siten, että urheiluseurassa harrastaminen takaisi täysin terveelliset elintavat. Esimerkiksi alkoholin kohtuullisessa käytössä urheiluseurassa harrastaneet eivät eronneet muista aikuisista.

- Liikunnan harrastaminen urheiluseuroissa on Suomessa hyvin suosittua, sillä lähes 90 prosenttia lapsista ja nuorista osallistuu toimintaan jossakin vaiheessa elämäänsä. Urheiluseuroilla onkin hyvät mahdollisuudet sekä lasten liikunta-aktiivisuuden että terveellisten elintapojen tukemiseen laajemmin. Valmentajat ja ohjaajat saattavat kuitenkin kaivata nykyistä enemmän tukea ja koulutusta urheiluseuroissa tapahtuvan terveyden edistämistyön tehostamiseksi, Palomäki muistuttaa.

28 vuoden tutkimus

Tulokset havaittiin pitkittäistutkimuksessa, jossa tutkittavien (1285 henkilöä) urheiluseuraharrastamista selvitettiin vuosina 1983–86, jolloin he olivat 9–18-vuotiaita. Aikuisuuden elintapoja, kuten tupakoimattomuutta, alkoholinkäyttöä, hedelmien ja vihannesten syöntiä sekä liikunta-aktiivisuutta selvitettiin 28 vuotta myöhemmin tutkittavien olleessa keski-ikäisiä, 37–43-vuotiaita.

Tutkimus toteutettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa yhteistyössä LIKES-tutkimuskeskuksen, THL:n sekä Turun, Tampereen ja Tasmanian yliopistojen tutkijoiden kanssa. Tutkimuskokonaisuudessa selvitetään liikunnan merkitystä muiden terveellisten elintapojen omaksumisessa ja siinä hyödynnetään vuonna 1980 käynnistynyttä LASERI-pitkittäistutkimusta (Lapsuuden sepelvaltimotaudin riskitekijät). Tutkimus on julkaistu Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports –lehdessä.

Premiumsport.fi

inov 8 alapanoraama