Kestävyysurheilu haastaa hormonitoiminnan 2: Ilman kuukautiskiertoa keho ei ole optimaalisessa harjoitustilassa

Ilman kuukautiskiertoa keho ei ole optimaalisessa harjoitustilassa. Kuvituskuva. Kuva: Adam KR/Creative Commons

Ilman kuukautiskiertoa keho ei ole optimaalisessa harjoitustilassa. Kuvituskuva. Kuva: Adam KR/Creative Commons

Kuukautisten jääminen pois on merkki kehon epätasapainoisesta tilasta. Milloin häiriöihin pitää reagoida ja miten?

Hormonitoiminnan häiriintymisen syistä voit lukea juttusarjan edellisestä osasta.

Toimiva kuukautiskierto kertoo kehon hyvinvoinnista – ja terve urheilija menestyy.

‒ Jos urheilijalla on hankaavat kengät, eihän hän niillä kilpaile. Pitkällä tähtäimellä hän myös hankkii paremmat sen sijasta, että laittaisi päälle laastarin peittämään hankauksen jäljet. Kehon tasapainoinen toiminta voidaan ymmärtää samalla tavalla olosuhteena. Jos kaikki ei toimi siihen tulisi reagoida, vertaa urheilulääkäri Katja Mjøsund.

Jos kuukautisia ei tule, keho ei ole harjoittelun vaikutusten kannalta vastaanottavaisimmassa tilassa. Palautuminen heikkenee ja esimerkiksi vammojen paraneminen hidastuu. Kuukautiset ovat nimenomaan merkki, kehon hyvinvoinnin mittari, eivät seurausten aiheuttaja sinänsä.

Mjøsund ja gynekologi Tiina Koskela-Koivisto suosittelevat reagoimaan kuukautishäiriöihin kolmen kuukauden kohdalla. Pieni epäsäännöllisyys tai yhden kierron väliin jääminen joskus ei vielä ole vaarallista, mutta häiriöiden jatkuessa pitäisi hälytyskellojen soida.

Pitkä tauko kuukautisista aiheuttaa nimenomaan hormonaalisen vajauksen kautta luuston haurastumista, mikä voi nopeastikin johtaa rasitusmurtumiin, varsinkin jos samaan aikaan kärsitään liian kovasta kuormituksesta ja energiavajeesta. Tilan jatkuessa murtumia voi tulla lisää ja riski myöhemmällä iällä puhkeavalle osteoporoosille kasvaa. Vaikka ei osteoporoosi ole vain vanhusten ongelma: pahimmissa tapauksissa osteoporoottisia luuntiheyksiä mitataan jopa parikymppisiltä urheilijoilta, joiden kuukautiskierto on häiriintynyt. Juuri siinä iässä, kun luuston huipputiheyttä kasvatetaan ja sen tulisi olla vahvimmillaan.

Epäsäännöllisen kierron aikana raskaaksi tuleminen on vaikeaa. Munasolut eivät välttämättä kypsy tai ovulaatiota tapahdu, jos kierto ei toimi. Elimistö suojaa näin kuormituksessa olevaa kehoa raskaudelta. Evoluution myötä keho reagoi niin, että energiavajeessa se tulkitsee, ettei ravintoa ole riittävästi saatavilla eikä lisäsuita ruokittavaksi kannata hankkia.

Hormonaalinen ehkäisy harhauttaa

Suunnistuksen nelinkertainen MM-mitalisti Venla Harju ei tullut ajatelleeksi, ettei hänellä ole kuukautisia.

‒ Käytin aiemmin e-pillereitä ja myöhemmin ehkäisyrengasta. Molemmat aiheuttavat niin sanotun tyhjennysvuodon. En tullut pitkään aikaan ajatelleeksi, ettei minulla olisi kuukautisia. Jälkeenpäin luulen, että ne olivat poissa pitkäänkin, mutta on mahdotonta tietää kuinka pitkään.

HarjuVenlaSOVenla Harju keskittyy SM-keskimatkalla 2017. Kuva: Seppo Ojanen/kestävyysurheilu.fi

Totuus selvisi, kun Harju halusi tulla raskaaksi ja lopetti hormonaalisen ehkäisyn käytön. Kuukautisia ei kuulunut aikoihin.

Harju on tehnyt pitkään yhteistyötä suunnistusmaajoukkueen lääkärinä toimivan Mjøsundin kanssa. Lääkäri on yrittänyt infota maajoukkueurheilijoita asiasta, mutta kuulustelemaan hän ei ole lähtenyt ja niinpä tilanteeseen puuttuminen on lopulta aina urheilijan vastuulla. Mjøsundin kasvoilla käy harmistunut ilme, kun hän kuulee Harjun eläneen pitkään harhaluulossa. Tai ehkä olisi parempi puhua ajattelemattomuudesta. Ilman tietoa kaikkea ei osaa tulla ajatelleeksi. Sitä paitsi tavoitteelliset kestävyysurheilijat ovat itselleen vaativia, eivätkä halua aina myöntää totuutta edes itselleen.

‒ Olisin ehkä osannut reagoida vuosien aikana kertyneeseen ylikuormitustilaan aiemmin, jos olisin nähnyt kuukautisten jäävän pois, Harju arvelee.

Niinpä seuraa tärkeä tieto! Kuukautiset eivät jää pois, jos käytät hormonaalista ehkäisyä!

Lääkärit eivät silti aio kehottaa ketään lopettamaan ehkäisyä. E-pillereitä tai ehkäisyrengasta käyttävien etu on hyvä ehkäisyteho ja se, että kuukautisia voi helposti siirtää esimerkiksi tärkeän kilpailun ajalta. Mutta kivuliaista tai runsaista kuukautisista ei tarvitse muidenkaan kärsiä tärkeimpien kilpailujen hetkellä. Kuukautisia voidaan helpottaa tai siirtää muutenkin kuin e-pillereillä, mutta e-pillerit ovat monelle oikein hyvä vaihtoehto.

‒ Nyt kun kuukautisista puhutaan, haluan muistuttaa, että kivuliaisiin ja runsaisiin kuukautisiin on hoitokeinoja, eikä niiden tarvitse antaa haitata urheilua. Pitää vain uskaltaa tulla rohkeasti gynekologin vastaanotolle puhumaan asiasta, Koskela-Koivisto rohkaisee.

Joitain nuoria mietityttää vastaanotolla tehtävä sisätutkimus, mutta Koskela-Koivisto sanoo, ettei sitä tarvitse jännittää, sillä monia asioita saadaan selville juttelemalla ja esimerksiksi vatsanpeitteiden päältä tehtävällä ultraäänitutkimuksella.

‒ Kierukka, puhutaanko kierukasta? Mjøsund kysyy Koskela-Koivistolta.

‒ Joo, siitä on hyvä mainita. Kierukka olisi monille urheilijoille hyvä ehkäisyvaihtoehto. Äidit saattavat sanoa, että se sopii vain synnyttäneille, mutta näin ei nykyään ole. Kierukka auttaa runsaisiin ja kivuliaisiin kuukautisiin. Kierukka vaikuttaa hormonitoimintaan eri tavalla kuin pillerit, ja kuukautiset voivat jäädä kierukan takia kokonaan pois, mutta oma estrogeenituotanto pysyy useimmiten hyvällä tasolla.

Muita merkkejä

Hormonaalisen ehkäisyn käyttö on niin tavallista, että on hyvä oppia tarkkailemaan joitain muitakin merkkejä, jotka voivat paljastaa häiriöt. On mahdollista huomata, ettei oma hormonitoiminta ehkä mahdollistaisi toimivaa kuukautiskiertoa.

Harjukin kärsi tietämättään yhdestä merkistä: paino vaihteli harjoitus- ja kilpailukauden välillä reippaasti, jopa 6‒7 kiloa, mikä Harjun tapauksessa tarkoittaa yli kymmentä prosenttia.

‒ Toimimaton kuukautiskierto vaikeuttaa painonhallintaa. Niillä, joilla hormonitoiminta on tasapainossa, paino ei vaihtele juurikaan harjoitus- ja kilpailukauden välillä. Samalla tavallahan vaihdevuosien jälkeen rasvaa tahtoo kertyä helpommin, ja painonhallintakin on vaikeaa, sanoo Koskela-Koivisto.

Ongelmakierrettä pahentaa se, että usein suurista painonvaihteluista kärsivät urheilijat joutuvat tietoisesti vähentämään energiansaantia saadakseen painoa alas kisakaudella. Näin kävi Harjullekin. Painoa pudottaessa energian- ja hiilihydraattien saanti jää alhaiseksi, jolloin kehittyminen ja palautuminen hidastuvat, ja riski ylikuormitukselle ja vammoille kasvaa.

‒ Nyt kahtena viime vuonna, kun rasitus on ollut paremmin hallinnassa, painon vaihtelu on ollut edelleen n. 4 kg (n. 7%), mutta sen ”pudottaminen” kisakaudelle ei ole vaatinut läheskään niin tiukkaa kontrollointia, enkä ole kokenut samanlaisia heikotuksia ja palautumisen ongelmia kuin aiempina vuosina keväisin, Harju kertoo.

Limakalvojen kuivuus voi myös olla merkki hormonitoiminnan häiriöistä. Jotkut saavat vaihdevuosityyppisiä oireita, kuten kuumia aaltoja ja katkonaisia yöunia, mutta usein nämä tulevat vasta kuukautisten jäätyä pois. Yleinen vointi on yksi merkki, mutta toki vaikeimmin tulkittava.

‒ Hormonaalista ehkäisyä käyttävien kohdalla tärkeintä on olla tietoinen, että kuukautisten pois jäämisen merkkiä ei tule, Koskela-Koivisto tiivistää. Jos ehkäisyä tarvitaan, pitää olla erityisen tarkka kehon hyvinvoinnin seurannassa muuten.

Lääkeboostilla säännöllinen kierto

Mjøsund ja Koskela-Koivisto tietävät monien lääkäreiden hoitavan kuukautishäiriöitä e-pillereillä. Tadaa! Kierto muuttuu säännölliseksi ja kaikki on hyvin.

Ei ole. Urheilijan ei tulisi suostua pillerihoitoon vain poisjääneiden kuukautisten takia. Ne korjaavat kyllä kalenterimerkinnät kauniiseen rytmiin, mutta eivät poista kuormitustilaa ja sen syitä.

Kevyempi tapa boostata kuukautisten käynnistymistä on pieni annos keltarauhashormonia. Harju kokeili kuuria kaksi kertaa, mutta ratkaisevaa kuukautiskierron käynnistymisen kannalta oli hänen mukaansa kuormituksen vähentäminen MM-kisojen jälkeen, hiilihydraattien lisäys ja riittävän pitkä aika uupumisjaksosta.

‒ Keltarauhashormoniboostin toimiminen edellyttää, että asiaan puututaan riittävän ajoissa. Mikäli estrogeenituotanto riittää kasvattamaan kohdun limakalvon, voidaan lääkkeellä paikata munasolun kypsymis- tai irtoamishäiriöstä johtuva keltarauhashormonin puutostila, täsmentää Koskela-Koivisto.

Minulta kuukautiset eivät jääneet kokonaan pois, mutta aiemmin säännöllinen kierto muuttui parin kilon painonpudotuksen jälkeen epäsäännölliseksi. Gynekologi määräsi säännöllistämiseen viiden kierron pituisen kuurin keltarauhashormonia, jonka jälkeen kuukautiset tulivat päivän tarkasti 28 päivän välein. Mutta ovulaatiota eli munasolun irtoamista ei tullut. Tein testejä kuukausikaupalla ja uskoin, että ehkä se silti tulee, koska kierto on säännöllinen. Vuoden jälkeen menin gynekologille silloin kun ovulaation piti testin näyttämän hailakan haalean viivan mukaan olla (ovulaatiotestissä viivan pitää olla tumma), mutta aavistukseni pitivät paikkansa: mitään ei näkynyt. Myöhemmin sain tietää, että saamani lääke vaikuttaa nimenomaan limakalvon syntymiseen ja sitä kautta vuotoon, mutta ei munasolujen kypsymiseen.

Lääke paikkaa kierron, muttei syytä tai häiriötä taustalla. Lapsettomuushoitoihin hakeuduttuamme minulla todettiin hyvin matalat aivolisäkehormonitasot. Lenkillä Harjun kanssa mietimme, voisiko verikokeista seurata hormonitasoja.

‒ Ei voi, se on liian haastavaa. Kierron pituus vaihtelee kaikilla naisilla. Hormonimittaukset pitäisi ajoittaa oikeaan kierron vaiheeseen. Kunnossa oleva laboratorioarvo ei takaa mitään, jos se on otettu väärässä kierron vaiheessa. Epäsäännöllisten tai puuttuvien kuukautisten aikaan oikeaa kierron vaihetta on hankala määrittää. Perusterveydenhuollon hormonitutkimuksisiksi riittävät kilpirauhaskokeiden ja prolaktiinihormonin mittaukset. Tarkemmat hormonimääritykset on syytä jättää sellaisten asiantuntijoiden työkaluiksi, jotka ovat perehtyneet niiden tulkintaan, kertovat lääkärit.

Kuukautiset harjoituspäiväkirjaan

Koskela-Koivistolla ja Mjøsundilla on kuitenkin tarjota oiva seurantakeino:

‒ Yhdessäkään harjoituspäiväkirjassa ei ole merkintäpaikkaa kuukautisten alkamiselle. Sellainen pitäisi ehdottomasti saada. Harjoituspäiväkirja voisi samalla laskea kierron pituuden, ja sitä paitsi valmentajan olisi helppo seurata asiaa sieltä.

Sillä valmentajan on tiedettävä. Vaikka olisi mies.

‒ Kaikkien valmentajien tulisi tietää kuukautiskierron merkityksestä ja olla tietoisia oman urheilijansa kierrosta ja mahdollisista poikkeamista. Säännölliset kuukautiset ovat merkki hyvästä hormonaalisesta tasapainosta kehossa, mikä on tärkeää harjoittelulle ja palautumiselle.

Mjøsundin ja Koskela-Koiviston vastaanotoille tulee urheilijoita, jotka valmentaja on lähettänyt. Se on hyvä vaihtoehto, jos asiasta puhuminen urheilijan kanssa tuntuu hankalalta.

Maajoukkuelääkärinä Mjøsund on hoitanut asiaa kirjoittamalla aiheesta terveysasioita koskevassa vuosikirjeessä. Siinä hän muistuttaa kuukautishäiriöihin reagoimisesta ja kehottaa ottamaan yhteyttä häneen tai hoitavaan omalääkäriin, jos ongelmia ilmenee. Hän myöntää tietävänsä, että ongelmia on silti.

Oikeaan suuntaan ollaan kuitenkin menossa, sillä Olympiakomitea on perustanut työryhmän, jossa pyritään parantamaan urheilijanaisten kuukautishäiriöiden tutkimusta ja hoitoa käytännön tasolla. Sekä Mjøsund että Koskela-Koivisto kuuluvat tähän asiantuntijatyöryhmään.

Muidenkin maiden urheilulääketieteen kulttuuria hyvin tuntevana Mjøsund kertoo, että esimerkiksi Norjassa kuukautiskierron ja hormonaalisen terveyden ymmärrys on paremmalla tasolla, osin siksi, että maassa on tehty alaan liittyvää tutkimusta pitkään. Ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa. Toisessa maassa menestyneiden kestävyysurheilijoiden valmentaja kertoo olevansa koko ajan tietoinen siitä, että urheilijan kuukautiskierto toimii. Häiriöitä sallitaan kaksi kuukautta ennen MM-kilpailuja, jolloin rasitus ja stressitaso ovat kovimmillaan, mutta muun ajan vuodesta ongelmiin reagoidaan välittömästi, ja arvokisojen jälkeen tilanteen pitää korjautua, jotta kovaa harjoittelua voi jatkaa.

Ehkä yksi syy olla kertomatta kuukautishäiriöistä on pakkolevon pelko. Keventäminen on monesti tarpeen, mutta on ymmärrettävä, että se tehdään suorituskyvyn vuoksi. Kuukautishäiriöt ovat nimenomaan merkki kuormitustilasta, eivät varsinainen hoidettava sairaus.

Pakkolepoa ei tarvitse pelätä, sillä ajoissa reagoimalla asia ratkeaa muutenkin. Keinoista lisää huomenna juttusarjan kolmannessa osassa.

- Outi Hytönen

Premiumsport.fi

ulvang banneri