Ammattiurheilijoiden määrä tasaisessa kasvussa – yksilölajien edustajat todella harvassa

Kuvituskuva. Kuva: NordicFocus

Kuvituskuva. Kuva: NordicFocus

Suomessa urheili yhteensä 1380 ammattiurheilijaa vuonna 2017.

Ammattiurheilijoiden määrä on kasvanut 2010-luvulla 32 prosentilla. Asiasta tiedottaa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus.

Luvut pohjautuvat Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ylläpitämään rekisteriin, johon seurat ilmoittavat ne urheilijat, jotka ansaitsevat urheilemisella yli 11 190 euroa vuodessa. Reilusti yli puolet ammattilaisista on jääkiekkoilijoita. Naisia ammattiurheilijoiden joukkoon mahtuu ainoastaan parikymmentä.

Vakuutusrekisterin mukaan suomalaisten ammattiurheilijoiden lukumäärä koostuu lähes yksinomaan viiden joukkuelajin urheilijoista; jääkiekon, jalkapallon, koripallon, pesäpallon ja lentopallon pelaajista. Näiden lisäksi eri lajeissa ja seuroissa on luonnollisesti runsaasti niin sanottuja puoliammattilaisia, eli urheilijoita, jotka joko opiskelevat tai työskentelevät urheilemisen lisäksi muussa työssä. He eivät kirjaudu vakuutusrekisteriin alhaisten urheilutulojen vuoksi. Rekisterin ulkopuolelle jäävät myös muutamat sadat ulkomailla pelaavat suomalaiset ammattiurheilijat sekä yksilölajien urheilijat.

- Kun joukkuelajien urheilijat ovat työsuhteessa urheiluseuraan, toimivat yksilölajien urheilijat taas yrittäjyyteen vertautuvassa tilanteessa, jossa tuloja ja palkkioita kootaan useasta eri lähteestä, tulkitsee Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen asiantuntija Jari Lämsä KIHU:n tiedotteessa.

Suomessa yksilöurheilijat voivat hankkia itselleen ammattiurheilijan sosiaali- ja vakuutusturvan vapaaehtoisesti, mikäli urheilemisesta vuodessa saatu veronalainen tulo on vähintään mainittu 11 190 euroa vuodessa. Vain yksittäiset yksilöurheilijat ovat tätä mahdollisuutta hyödyntäneet. Yksilölajien ammattilaisuuden ääriesimerkkejä ovat harvat kansainvälisesti menestyneet urheilijat, jotka pyörittävät urheilutaloutta oman osakeyhtiön kautta tai asuvat muualla kuin Suomessa.

Ammattiurheilijat

Urheilu on Suomessa mielletty työksi vasta hieman yli 20 vuotta. Ennen vuotta 1995 urheilijoilla ei ollut lainkaan tapaturma- ja työeläkelakeja vastaavaa sosiaaliturvaa. Vuosien 1995–99 välisenä aikana ammattiurheilijoiden sosiaaliturvaa hoidettiin erityisjärjestelyin, ja vasta vuonna 2000 astui voimaan laki urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta. Vaikka ammattiurheilijoita koskevaa lainsäädäntöä on asteittain kehitetty, on urheilijoiden tapaturma-, työttömyys- ja eläketurvassa edelleen merkittäviä poikkeuksia normaaliin työlainsäädäntöön verrattuna.

Jääkiekko hallitsee ammattiurheilun markkinoita Suomessa

Suomessa ammattiurheilua on selkeimmin miesten jääkiekko. Muiden lajien osalta ammattimaistuminen on vielä kesken. Jääkiekossa Liigaseurat pyörittävät nykyisellään jo yli 100 miljoonan liikevaihtoa, kun esimerkiksi Veikkausliigan seurojen yhteenlaskettu liikevaihto on noin 20 miljoonaa euroa. Muissa lajeissa liigaseurojen yhteenlasketut budjetit ovat reilusti alle 10 miljoonan euron luokkaa.

- Jotta urheilijoiden ammattimaistuminen, siirtyminen palkkatyöläiseksi, olisi laajassa mittakaavassa mahdollista, on kyseisen lajin myös kaupallistuttava ja ammattimaistuttava. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että laji kykenee hankkimaan tuloja pääosin harrastajakunnan ulkopuolelta, Lämsä jatkaa.

Jääkiekko työllisti Suomessa yhteensä 852 ammattipelaajaa vuonna 2017. Lukumäärä kasvoi yli sadalla pelaajalla vuoteen 2016 verrattuna. Jalkapallossa ammattipelaajia oli 231, mutta ammattipelaajien määrä on ollut hienoisessa laskussa. Koripallossa ja lentopallossa ammattilaisten lukumäärät ovat tuplaantuneet 2010-luvulla. Pesäpallossa ammattilaisia on ollut melko tasaisesti hieman alle 100 pelaajaa.

Premiumsport.fi

ulvang banneri