Suomalaiskaksikko ruotsalaisessa Fjällgymnasietissa: Pitkää lenkkiä, lajivoimaa ja tunteen kuuntelua

Kevin Lindholm opiskelee ruotsalaisessa Fjällgymnasietissa Åsarnassa. Kuvassa hän hiihtää Vöyrin nuorten SM-hiihdoissa. Kuva: Heidi Lehikoinen

Kevin Lindholm opiskelee ruotsalaisessa Fjällgymnasietissa Åsarnassa. Kuvassa hän hiihtää Vöyrin nuorten SM-hiihdoissa. Kuva: Heidi Lehikoinen

Suomalaisia hiihtolajien urheilijoita on harvemmin nähty ulkomaalaisissa urheilulukioissa, mutta Kevin Lindholm ja Emil Talsi ovat tyytyväisiä ensimmäisen vuoden opiskelijoita ruotsalaisessa Fjällgymnasietissa Åsarnassa. He ovat myös havainneet eroja suomalaiseen systeemiin.

Emil Talsille Åsarna on tuttu jo vuosien takaa, sillä hänen perheellään on ollut huoneisto paikkakunnalla noin kuuden vuoden ajan.

– Lukion harjoittelusta olen kyllä aina tiennyt millaista se on, koska kävin aina silloin tällöin niiden harjoituksissa mukana kun olin täällä lomalla. Niissähän myös aina näyttää vähäsen ruotsalaisille, että kannattaa varoa kun Emil Talsi tulee tänne lukioon, Talsi nauraa.

{akeebasubs *}Kevin Lindholm on matkustanut usein Suomeen hiihtokisoihin, mutta Ruotsissa ja urheilulukiossa hän on viihtynyt hyvin. Kun tuli aika miettiä yläkoulun jälkeistä opinahjoa, Emil Talsi sai kaverinsa houkuteltua mukaan. Molemmat myös tulivat valituiksi ja Lindholm kävi tutustumassa paikkaan. Ennakkotunnelmat olivat odottavat.

– Vähän jännitti. Uusia ihmisiä ja se paikka oli niin kaukana poissa kotoa. Jos Emil ei olisi lähtenyt, ei tuo olisi ollut minulle vaihtoehtona, Lindholm sanoo.

lukiolaisetKevin Lindholm ja Emil Talsi hiihtotekniikkaa hiomassa.

Antoisaa urheilijan elämää huippuvalmennuksessa

Urheilulukio on vastannut tutustumisvisiitin antamaa kuvaa. Lindholm on ollut tyytyväinen. Hänen vuotta vanhempi veljensä Remi on Vuokatissa urheilulukiossa, joten Kevinillä on jonkinlainen käsitys myös maiden lukioiden eroavaisuuksista.

– Suomessa tehdään kuulemani mukaan aika paljon voimaharjoittelua salilla, Ruotsissa emme käy salilla juurikaan. Jos teemme voimaa, teemme kuntopiirinä. Emme kauhean usein sitäkään.

– Teemme aika paljon peruskestävyyttä, pitkiä ja rauhallisia treenejä. Siihen tuolla on hyvät maastot ja on ollut hyvin lunta. Alueella on ollut hyvin juoksupolkuja ja pitkiä vaellusreittejä, Lindholm sanoo.

Saman on jo vuosien ajan havainnut Emil Talsi. Hän huomauttaa, että lajivoiman lisäksi salillakin treenataan, mutta harvemmin koulun treeneissä.

– Tehoharjoituksia on yleensä kerran viikossa koulun treeneissä. Se voi olla esimerkiksi vetoja hiihtäen tai sitten juoksuvetoja ylämäkeen, Talsi sanoo.

Hän kuvaa urheilijan elämää Åsarnassa yhdellä sanalla ”mahtavaksi”. Ruotsin 1980-luvun hiihtohuippuihin kuulunut Jan Ottosson on yksi lukion huippuluokan valmentajista, jotka ymmärtävät urheilijaa. Treenejä voidaan säätää tuntemusten mukaan.

– Maastot täällä ovat niin hyvät, ettei moittimista ole. Siitä ei ole kiinni. Heti, kun lähtee juoksemaan kotiovelta, pääsee maastoon. Kaikki täällä toimii myös todella joustavasti. Koulua ei ole kun vähäsen yli 15 tuntia viikossa minulla tällä hetkellä, eli ei ole paljon mutta voi olla, että joskus saa kyllä tehdä enemmän läksyjä kotonakin, Talsi sanoo.

kevinvoyri2HLKevin Lindholm käy usein kilpailuissa Suomessa. Kuva: Heidi Lehikoinen

Ei määrää sauvakävellen

Eroavaisuuksia Åsarnan ja suomalaisen hiihtolukiotoiminnan välillä on huomannut myös Kevinin valmentajaisä Glenn Lindholm, joka saa vanhimman poikansa Remin kautta seurata läheltä hiihtolukiolaisen harjoittelua Vuokatissa. Fjällgymnasietissa urheilijalle annetaan myös enemmän vastuuta omasta harjoittelustaan, sillä valmentaja on läsnä vain muutamassa harjoituksessa viikon aikana. Suomessa valmentaja on arkipäivisin mukana lähes kaikissa harjoituksissa.

– Lisäksi Ruotsissa on paljon yksinkertaisempi systeemi: on distanssia tai intervallia, joko pitkää lenkkiä tai lyhyttä ja kovaa. Suomessa on enemmän vaihtoehtoja. Suomessa myös seurataan tarkemmin sykettä, laktaattia ja palautumista, tuolla mennään enemmän tunteella, Glenn Lindholm sanoo omien havaintojensa ja valmennettaviensa kautta tulleen kokemuksen pohjalta.

– Yksi iso ero on, että Ruotsissa ei tehdä sauvakävelyä. Sauvojen kanssa jalkaisin tehdään vain intervalleja ja ylämäkeen, Suomessa tehdään aika paljon määrää sauvakävelynä. Ruotsissa harjoittelu on juoksua, rullahiihtoa tai hiihtoa.

Fjällgymnasietissa yhteisiä harjoituksia on viikossa neljä, kaksi aamulla ja kaksi iltapäivisin. Yhdessä ryhmässä on kymmenen urheilijaa. Valmentajia on kaksi.

– He ovat päteviä. Uskon, että olen mennyt urheilijana eteenpäin, Lindholm sanoo luottavaisena.

Lindholm aikoo käydä lukion neljässä vuodessa, että hän pystyy panostamaan harjoitteluun.

– Jos osaa ruotsia, suosittelen lähtemistä tänne urheilulukioon. Porukka on hyvä ja siihen pääsee hyvin mukaan, hän sanoo.

– Suosittelen lähtöä ulkomaille urheilulukioon niille, joilla on kielitaito hallussa. Ja jos haluaa uusia haasteita elämään. Ei sitä ainakaan tule katumaan, Talsi vakuuttaa.

KevinLindholmGL

Kuvassa Kevin Lindholm Åsarnassa. Guldbyn tulee siitä, kun Torgny Mogren, Thomas Wassberg, Jan Ottosson ja kumppanit hamstrasivat olympiamitaleita 80-luvulla. Wassberg huolehtii nykyään laduista Åsarnassa. Kuva: Glenn Lindholm

-Heidi Lehikoinen


{/akeebasubs} {akeebasubs !*}{/akeebasubs}

ulvang banneri