Hennariikka Rahkola haluaa satsata hiihtoon enemmän

Hennariikka Rahkola pääsi testaamaan maailmancup-vauhtia Salpausselällä.

Hennariikka Rahkola pääsi testaamaan maailmancup-vauhtia Salpausselällä.

Jämin Jänteen Hennariikka Rahkola, 23, on satsannut hiihtoon niin paljon kuin fysioterapeutiksi opiskeleva urheilija on pystynyt.

Tavoite kansallisen ryhmän paikasta maailmancupiin täyttyi Lahdessa, yksittäisillä osa-alueilla hän on havainnut jo pystyvänsä haastamaan maajoukkuehiihtäjiä ja treeni-intoa naiselta ei ole koskaan puuttunut. Rahkola kertoi Kestävyysurheilu.fi:lle harjoittelunsa tasapainottelusta.
{akeebasubs *}

Salpausselän kisoissa Rahkola oli sprintissä 53:s ja yhdistelmähiihdossa 46:s.

– Sprintissä oli aika paljon jännitystä, kun oli eka cupin startti. Sunnuntaina oli parempaa, pertsa tuntui tosi hyvältä ja vapaa ihan ookoolta. Eihän niitä (kärkeä) paljon lähtösuoran jälkeen näkynyt. Tykkään kyllä kovasta maastosta ja olen tyytyväinen tämän päivän suoritukseen, Rahkola sanoi hymyillen viikonlopun jälkeen.

Hyvinkäältä kotoisin oleva ja nykyään Seinäjoella asuva Hennariikka Rahkola on hiihtänyt pienestä pitäen. Hänen äitinsä on ollut kansallisen tason ampumahiihtäjä, joten hiihtolajit olivat luonteva ympäristö myös tyttärelle. Nuorempana hän myös suunnisti, soitti pianoa, pelasi vuoden koripalloa, kävi Sulkavan souduissa ja harrasti vähän telinevoimisteluakin.

– Nyt olen kesäisin juoksukisoja käynyt, vaikka en voi sanoa, että yleisurheilua olisin harrastanut. Triathloniakin olen kokeillut, Rahkola kertoo.

Suuremmalle yleisölle Rahkola on vielä melko tuntematon hiihtäjänimi, vaikka hän on menestynyt nuorten sarjoissakin. Hopeasommassa hänellä on yksi mitali, mutta kaikkina vuosina hän sijoittui kymmenen joukkoon. Lisäksi mitaleja tuli KLL-kisoissa, joissa tuli kaksi kultaakin.

– Nuorten sarjoista minulla on kolme SM-pronssia, Rahkola lisää.

Hiihto on hänelle ollut aina se ykköslaji, johon panostus on koko ajan lisääntynyt.

– Koko ajan olen panostanut sen mitä olen pystynyt. Toivon, että kun nyt koulu päättyy keväällä, voin satsata vielä enemmän, Rahkola sanoo.

Hän valmistuu keväällä fysioterapeutiksi. Opiskelukaverit valmistuivat jo jouluna, mutta Rahkola on halunnut ottaa aikaa myös hiihtoon. Hän on satsannut sen, mitä opiskelujen puitteissa on ollut mahdollista.

– Olen saanut vähän kevennettyä, mutta ei se ole ollut mikään helpoin koulu tähän urheilun rinnalle. En tiennyt mihin lähdin, mutta en toisaalta halunnut mitään turhaakaan opiskella vaan sellaisen ammatin, minkä haluankin. Se on kohta opiskeltu.

Kesäisin hän on pystynyt harjoittelemaan enemmän, mutta koulupäivinä aikataulu on mahdollistanut vain yhden harjoituksen päivässä.

– Joskus olen pystynyt kahtakin harjoitusta tekemään, mutta ei se niin ammattimaista ole ollut kuin monella muulla. Silloin kun aloitin opiskelut, ensimmäinen vuosi oli aika paha. Ehkä siinä on haasteeni hiihtäjänä, että koko ajan keikun siinä rajalla, meneekö lian puolelle sen koulun rasituksen takia, kun olen kuitenkin aika kova treenaamaankin. Sitä on saatu koko ajan paremmin hallintaan, Rahkola sanoo.

Hän on kuitenkin monen suomalaisurheilijan tavoin tilanteessa, jossa opiskelu ja opintotuen piirissä pysyminen on ollut jo taloudellisestikin tärkeää. Kokonaisuuden hallinnan kannalta järkevin ratkaisu on ollut, että hän on itse itsensä valmentaja. Juniorina häntä valmensi Teemu Pasanen, mutta 4–5 vuotta hän on vastannut itse tekemisestään.

JaminJanneNaiset31012016HLJämin Jänteen Hennariikka Rahkola (kesk.) sijoittui Imatran SM-viestissä neljänneksi yhdessä Riikka-Liisa Räsäsen (vas.) ja Roosa Niemen kanssa. Kuva: Heidi Lehikoinen

– Toki kyselen joltain välillä neuvoja. Ensi keväänä haluan kuitenkin, että tilanteeseen tulee muutos ja joku muu vastaisi. Nyt on ollut helpointa näin, kun lukujärjestykset tulevat pariksi viikoksi, katson mitä pystyn ja jaksan tehdä. Olen oppinut hyvin paljon kuuntelemaan itseäni, Rahkola sanoo.

Opiskeluista huolimatta hän on pystynyt harjoittelemaan vuositasolla 600–650 tuntia jo noin viiden vuoden ajan, sillä harjoitteluintoa häneltä ei ole puuttunut. Opiskeluaikanaankin hän on pystynyt harjoittelemaan kesällä määrällisesti paljon.

– Syksyllä on yksi tehoharjoitus viikkoon, joku voimapuolen juttu, peruskestävyyttä aika paljon. Pitää vähän himmailla tehojen ja kuormittavien harjoitusten suhteen, kun on koulua. Välillä voi olla, etten tee pariin viikkoon mitään valmistavaa tehoa kisaan, jos olen pikkaisen liian rasittunut. Sillä tulee paras tulos.

Lumileireillä hän on ollut hyvin joka vuosi. Hän on jättänyt syksyn pitkän työharjoittelun tekemättä, joten hän on pystynyt olemaan kolmen viikon jakson Lapissa.

– Olen leireillyt kesälläkin ja käynyt ulkomailla.

Vapaan ylämäkipätkät yksi vahvuus

Rahkolalla on selkeä käsitys vahvuuksistaan ja heikkouksistaan sekä hänen eroistaan maajoukkuetason urheilijoihin.

– Yksittäistä tosi heikkoa ominaisuutta ei ole, se on vahvuus. Tekniikassa olisi jotain tekemisen varaa, se ehkä pienenä heikkoutena, mutta muuten olen aika tasainen kaikilla osa-alueilla. Pertsa on vähän heikompi kuin vapaa, sanotaanko tuntemattomasta syystä. Pienenä olen ollut paljon parempi perinteisellä, ehkä joku jopa sanoo sen olevan teknisesti parempaa kuin vapaa, mutta sillä on ailahtelua enemmän. Vapaa on paljon varmempi minulle, se kulkee huononakin päivänä paremmin.

Hän tietää pystyvänsä hiihtämään kovaa, jos kaikki onnistuu.

– Maajoukkuehiihtäjillä resurssit ovat paremmat, heidän ei tarvitse opiskella. Toki ominaisuuksissakin on minulla vielä tekemistä, että olisin samalla tasolla. Toisaalta vapaalla ylämäkipätkät ovat minulle vahvoja, se on lähimpänä maajoukkuetasoa.

Salpausselän kisoissa Hennariikka Rahkolalle täyttyi yksi tavoite, kun hän pääsi ensimmäistä kertaa hiihtämään kansallisessa ryhmässä maailmancupia molempina päivinä.

– Useampana vuonna olen ollut varmaan aika lähellä kansallisen ryhmän paikkaa, ja nyt se tuli. Viime vuonna sairastelin aika paljon. Olin viime vuonna kuusi kertaa sairaana.

Rahkola on nuorena hiihtäjänä vasta uransa alkutaipaleella. Tulevan kauden tarkemmat tavoitteet täsmentyvät myöhemmin, mutta hän haluaa kehittyä.

– Kun valmistun, aion panostaa enemmän urheiluun. Toivottavasti se tuottaa tulosta. Seinäjoki ei mikään hiihtäjän unelmapaikka ole, joten olen miettinyt muuttoa jonnekin, missä on paremmat olosuhteet. Lumisempi ja mäkisempi paikka, kiitos, Rahkola nauraa.

-Heidi Lehikoinen


{/akeebasubs} {akeebasubs !*}{/akeebasubs}

ulvang banneri