Olli-Pekka Kärkkäisen ajatuksia nuorten kestävyysharjoittelusta

Olli-Pekka Kärkkäinen luennoi nuorten valmennuksesta suunnistusvalmennusseminaarissa. Kuva: Hevoskuuri.fi

Olli-Pekka Kärkkäinen luennoi nuorten valmennuksesta suunnistusvalmennusseminaarissa. Kuva: Hevoskuuri.fi

Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön kestävyyslajien lajiryhmävastaavana nykyisin toimiva Olli-Pekka Kärkkäinen oli suunnistusvalmennusseminaarin odotetuimpia esiintyjiä. Hän on ehtinyt valmentaa Suomen ja Tanskan suunnistusmaajoukkueita sekä Tanskan juoksijoita. Kärkkäisen valmennettavia ovat olleet maastojuoksun EM-kultamitalisti Carsten Jørgensen ja 800 metrin maailmanennätysmies Wilson Kipketer.

{akeebasubs *}

Monipuolisuus nuorena

Kärkkäinen kävi läpi erilaisia tutkimuksia, joissa on yritetty selvittää huippu-urheilijoiden polkua. Aikainen erikoistuminen näyttäisi toimivan taitoluistelun ja uinnin kaltaisissa lajeissa, joissa maailman huippu on mahdollista saavuttaa jo 16-vuotiaana.

Tanskalaisten eri lajien huippujen taustalta on löydetty yhteys, jonka mukaan useiden lajien harrastaminen nuorena on vienyt aikuisena pidemmälle kuin aikainen lajivalinta. Kansainvälisesti menestyneet tanskalaishuiput aloittivat kohdennetun ja runsaan lajiharjoittelun myöhemmin, mutta heillä oli nuorina aikuisina koossa enemmän kumuloitunutta lajiharjoittelua kansalliselle tasolle jääneisiin verrattuna. Kärkkäisen mukaan harjoitusmäärän lisäksi on siis merkitsevää, missä kohtaa uraa se tehdään.

Monipuolisuus mielletään turhan usein monen lajin harrastamiseksi. Harjoittelu voi tietenkin olla monipuolista ja herkkyyskaudet huomioivaa myös vain yhtä lajia harrastamalla. Useaa lajia harjoittelemalla on ehkä helpommin saavutettavissa suuri ja monipuolinen harjoitusmäärä. Esimerkiksi suunnistusvalmennusseminaarissa harjoittelustaan kertoneen Oona Kettusen ohjelmassa oli vielä 16-vuotiaana kaksi eri pallopeliä hiihdon ja yleisurheilun lisäksi.

Kärkkäisen mukaan lahjakkuuksia voi tunnistaa vasta murrosiän jälkeen, kun biologisen iän erot ovat tasoittuneet. Murrosiän vaikutus nuorten sarjojen tuloksiin on huomattava, sillä murrosiän alku ja kesto vaihtelevat usealla vuodella.

Kärkkäisen mukaan nykytietämys puhuu aikaisen monipuolisen tekemisen puolesta, mutta asenne lopulta ratkaisee.

Mitä urheilumenestys vaatii?

Kärkkäisen mukaan menestys vaatii lahjakkaan urheilijan, hyvät valmennusolosuhteet sekä oikeaa ja kovaa harjoittelua. Kärkkäinen ei nostanut harjoitteluolosuhteita keskiöön, koska esityksen otsikko oli "nuorten harjoittelu kestävyyslajeissa". Kärkkäinen on perustanut Dullstroomiin Etelä-Afrikkaan korkean paikan harjoituskeskuksen, mutta harjoitteluolosuhteet korostuvat vasta kansainvälistä huippua lähestyttäessä.

Kärkkäinen uskoo geeniperimän todennäköisesti määrittelevän suorituskyvyn rajan, jolle yksittäisen urheilijan on mahdollista päästä. Perinteisesti hapenottokyky mielletään suurimmaksi lahjakkuudeksi ja suoritusta rajoittavaksi tekijäksi. Kärkkäinen muistuttaa kuitenkin, että myös harjoitusvaste ja harjoittelun sieto ovat lahjakkuustekijöitä. Toisiin urheilijoihin harjoittelu tarttuu paremmin ja kehitystä tapahtuu. Kovan harjoittelun kestäminen terveenä on osa lahjakkuutta. Myös asennelahjakkuus pitkäjänteiseen työntekoon on merkittävä tekijä.

Kärkkäisen mukaan eniten voidaan vaikuttaa kovaan ja oikeaan harjoitteluun. Kärkkäistä selvästi ärsyttävät erilaiset muotiasiat, joilla haetaan oikotietä onneen, varsinkin jos menestystä ei tule.

Harjoittelua tarvitaan ja sitä on oltava riittävästi!

Kärkkäisen mukaan harjoittelun kokonaiskuormitus ratkaisee. Kokonaissuoritus muodostuu harjoitusmäärästä ja tehosta. Kärkkäisen mukaan hakoteillä ollaan, jos painotetaan liikaa toista näistä. Tietenkin lopullisesti tulos mitataan kilpailuissa kellolla, eniten tai kovimmin harjoitteleva ei aina voita. Rasitusta voi olla liian vähän, optimaalisesti tai liikaa maksimaaliseen kehittymiseen ja tuloksen tekemiseen.

Esimerkkinä Kärkkäinen mainitsee kovatehoiset intervallit 4*4 min/ 3 min ja rajut blokit. Niistä voi olla hyötyä kokeneille urheilijoille, mutta nuorten harjoittelussa Kärkkäinen pitää tärkeänä alle maksimialueen tehtyjä intervalleja, Pitempiä VK-harjoituksia ja vauhtileikittelyitä. Tarkemmat harjoitusesimerkit ja faktaa kestävyysharjoitusten vaikutusmekanismeista löydät esityksestä.

Varsinkin aerobiseen kestävyysurheilijan määräharjoitteluun kuormituksen vaihtelevuus ja monipuolisuus sopii Kärkkäisen mukaan erittäin hyvin. Sydän ei tunnista, mitä lajia tehdään, joten PK-harjoittelussa voi kestävyyslajista riippumatta hyödyntää muita lajeja.

Kärkkäinen oli pyytänyt menestyneitä kestävyysurheilijoita ja valmentajia tiivistämään, mitä he pitävät kaikkein tärkeimpänä 15–20-vuotiaiden kestävyysharjoittelussa. Alla parhaita paloja, jotka olivat esityksen parasta antia.

"Opettaa urheilijaksi. Halu huipulle pitää olla itse päätetty."

"Heittäytyminen, laadukas valmennus ja ympäristö! Sisäinen palo ja intohimo."

"Asenne ratkaisee. Aina. Erottaa parhaimman toiseksi parhaasta."

"Tekniikka kuntoon silloin kun se vielä on mahdollista. Lihastasapaino!"

"Juoksutekniikkaharjoittelun tavoite on siirtää tekniikkaharjoittelun vaikutus kestävyysharjoitteluun eli perusjuoksuaskeleeseen. Parasta tekniikkaa on oppia juoksemaan hyvällä ja itselle taloudellisella askeleella eri vauhdeilla. Jos askel muuttuu rajusti vauhdin lisääntyessä, rentous katoaa ja taloudellisuus heikkenee. Silloin kulutus kasvaa ja vauhtikestävyys ei kehity hyvin."

"Määrää ei voi ohittaa eikä sivuuttaa. Tunnit, kilometrit, toistot tai kilot − asiat etenevät aina tavalla tai toisella määrän kautta. "

"Ohje on yksinkertainen: määrää, monipuolisesti ja nousujohteisesti."

"Monipuolisia ärsykkeitä koko tehoskaalalla. Yksi nyrkkisääntö: joka päivä erilainen ärsyke tehossa ja pituudessa mitattuna kuin edellisenä päivänä. Siis pitkää, nopeaa ja voimaa vuorotellen."

"Tasapainotilan järkyttäminen ja palautuminen; molemmat vaativat rohkeutta, älyttömyyttä ja älykkyyttä."

Kärkkäisen tausta ja koko seminaariesitys löytyy osoitteesta:
http://www.suunnistusliitto.fi/SSL/sslwww.nsf/sp2?open&cid=content5E7746

- Juuso Metsälä
{/akeebasubs}
{akeebasubs !*}{/akeebasubs}

ulvang banneri