Viljam Kolehmainen 1/2: Huippujuoksija jäänyt pikkuveli Hanneksen varjoon

Kolehmainen ponnisti maailman kärkeen Kuopion Väinölänniemen urheilukentältä. Kuva: Maija Ojanen

Kolehmainen ponnisti maailman kärkeen Kuopion Väinölänniemen urheilukentältä. Kuva: Maija Ojanen

Hannes Kolehmaisen sanotaan juosseen Suomen maailmankartalle, mutta yhtä kova juoksija oli hänen isoveljensä Viljam Kolehmainen. Viljam juoksi Amerikassa ammattilaisena, eikä siksi voinut osallistua olympialaisiin, joten tulokset ovat usein jääneet unholaan.

{akeebasubs *} Viljam (s. 1887), Hannes (s. 1889) vanhin veli Tatu (s. 1885) ja nuorimmainen Kalle (s. 1894) urheilivat nuoruudessaan monipuolisesti. Nuorena Viljam Kolehmainen menestyi hiihtäjänä. Viljam muutti Kuopiosta Helsinkiin 1909 ja juoksi samana vuonna maratonin aikaan 2:46:00. Häntä kaavaitiin Suomen edustajaksi Ateenan olympialaisiin 1910, mutta kisat peruttiin, eikäViljam koskaan päässyt osallistumaan olympiakarkeloihin. Ateenan sijaan matka jatkui Amerikkaan, missä hän nopeasti saavutti kestävyysjuoksussa maailman kärjen.

New Yorkissa 22-vuotias Kolehmainen hakeutui paikallisseuraan Irish American Athletics Clubiin, jossa toimi valmentajana Lawson Roberts. Kolehmainen aloitti amatöörinä, mutta alkoi jo muutaman kuukauden jälkeen ammattilaiseksi. Robertsilta ammennttu oppi oli ratkaisevaa paitsi Viljamin omien tulosten, myös muiden suomalaisten menestyksen kannalta, sillä Viljam ohjasi veljeään ja muita suomalaisia harjoittlussa.

Suomalaisista juoksijoista Kaarlo Nieminen oli muuttanut Amerikkaan vähän ennen Kolehmaista. 28.9.1910 Nieminen ja Kolehmainen tekivät yhdessä maailmanennätyksen joukkuemaratonilla. Vaihtamalla vuoroa neljännesmailin välein he juoksivat maratonin aikaan 2:09:03. Molemmat saivat palkaksi 2,6 dollaria.

Samana vuonna Viljam Kolehmainen juoksi yksin maratonin aikaan 2:37:08. Torontossa käytyä kilpailua voi pitää Viljamin läpilyöntinä maailman huipulle. Hän sijoittui ajallaan kolmanneksi. Viimeistään ammattilaisten 15 mailin MM-kilpailun pronssimitalin jälkeen Kolehmainen alettiin tuntea uudella mantereella nimellä Flying Finn.

Seuraavana vuonna Viljam vieraili Suomessa. Hän juoksi kotikentällään Kuopion Väinölänniemellä 10 000 metriä aikaan 31:19, mikä oli suomalaisittain aivan ylivoimaista vauhtia. Hannes Kolehmainen oli samana vuonna juossut minuutin hitaammin, eikä koskaan urallaan yltänyt Viljamin aikaan.

Kotimatkalla Amerikkaan Viljam pysähtyi Skotlannissa Edinburghissa. Siellä hän juoksi maratonin aikaan 2:32:56, mikä jäi vain puoli minuuttia maailmanennätyksestä. Vuonna 1912 koitti maratonennätyksen rikkomista kallistetulla moottoriradalla erinomaisin tuloksin: uutta ennätystä 2:29:39 pidettiin uskomattomana saavutuksena. Se pysyikin maailmanennätyksenä seuraavat 13 vuotta.

Viljam lopetti aktiiviuransa ensimmäisen maailmansodan aikaan ja elätti itsenä kirvesmiehenä. Kerran vielä hän kuitenkin intoutui harjoittelemaan, tavoitteenaan Amerikan halkijuoksu.

Vuonna 1928 Viljam oli 40-vuotias, mutta pääsi mielestään sellaiseen kuntoon, että halkijuoksuun oli mielekästä lähteä. Kahden päivän jälkeen Kolehmainen johti kilpailua ylivoimaisesti, mutta kolmantena päivänä iskivät jalkavaivat ja neljäntenä hän keskeytti. Etukäteen Kolehmaisen ylivoiman pelättiin pilaavan koko kilpailun, mutta nyt lehdet saivatkin ilostella sanaleikillä, kun Flying Finn oli muuttunut muotoon Finished Finn, loppuunajettu suomalainen.

Viljam Kolehmainen toivoi, että kuoleman jälkeen hänen tuhkansa siroteltaisiin Kuopion Väinölänniemen urheilukentälle suomalaisen kestävyysjuoksun kasvualustaksi. Kuopion kirkkoherra ei valitettavasti suostunut ja kasvualusta jäi epähedelmällisemmäksi.

Juoksu-uransa aikana ja pitkään sen jälkeen Viljam Kolehmainen toimi suomalaishuippujen valmentajana, mistä kerrotaan toisessa artikkelissa.

-Outi Ojanen

Lähteet
Erkki Vettenniemi: Suomalaisen kestävyysjuoksun historia (2014)
Ossi Viita: Hymyilevä Hannes (2003)

{/akeebasubs} {akeebasubs !*}{/akeebasubs}

ulvang banneri