KestU banners2017 May 550x90

Maantiepyöräily on joukkueurheilua, jossa kilpaileminen on edellytys kehitykselle

Kilpapyöräily on usein ryhmäajoa. Kuvituskuva. Kuva: Pyöräilyunioni

Kilpapyöräily on usein ryhmäajoa. Kuvituskuva. Kuva: Pyöräilyunioni

Vahvin ei aina voita pyöräilyssä. Lajissa menestyäkseen tarvitaan kova joukkue ja taktista pelisilmää.

Suomen Pyöräilyunionin Huippupyöräily-yksikön puheenjohtaja Juho Suikkari kertoi kestävyyslajien miniseminaarissa KIHUlla Jyväskylässä suomalaisesta pyöräilyvalmennuksesta. Maanantain esityksessä hän keskittyi maantiepyöräilyyn.

Maailman mittakaavassa pyöräily on erittäin suuri laji. Pelkästään lisenssiurheilijoita on 650 000 yhteensä 189 eri maassa. Suomessa pyöräily kuuluu pienten lajien joukkoon lisenssiurheilijoiden lukeman ollessa 1500.

Maantiepyöräily poikkeaa monella tavalla muista kestävyyslajeista. Se on joukkuelaji, jossa yksilö ei voi menestyä ilman vahvoja ja itsensä uhraavia apuajajia. Suikkari vertasikin pyöräilyä suoraan joukkuelajeihin.

- Joukkuelajeissakin vain yksittäinen urheilija tekee pisteen tai maalin, mutta koko joukkue on pohjustamassa tätä, Suikkari vertasi.

Pyöräilyyn oman mausteensa tuo ilmanvastus. Urheilija käyttää 20-40 prosenttia vähemmän tehoa polkiessaan toisen tai toisten takana. Maaliin ei tule ensimmäisenä, jos on vetänyt pääjoukkoa neljä tuntia.

- On perusteltua sanoa, että vahvin ei aina voita pyöräkilpailua, Suikkari kertoi joukkueen ja urheilijan teknisen sekä taktisen silmän tärkeydestä.

Kilpailuja jopa 100 päivää vuodessa

Monessa kestävyyslajissa liika kilpaileminen voi turmella urheilijan, mutta pyöräilyssä kilpaileminen on elintärkeä osa kehittymistä. Polkeminen pääjoukossa on fysiologisesti aivan erilaista kuin yksin viimassa ja tuulessa. Lisäksi ryhmässä ajaminen vaatii teknisestä osaamista. Menestyminen maantiepyöräilyssä ilman runsasta kilpailua on täysin mahdotonta.

FroomeChrisCiclismoItaliaChris Froome ei olisi voittanut Ranskan ympäriajoa, ellei olisi kilpaillut runsaasti ennen tätä. Kuva: CiclismoItalia/CreativeCommons

Suikkarin mukaan runsas kilpaileminen mahdollistuu sen ansiosta, että lajissa ei ole hakkaavaa ja lihaksia samalla tavalla kuormittavaa liikettä.

- Kilpailut ovat myös huomattavasti pitkäkestoisempia kuin muissa lajeissa.

Pyöräilijän harjoituskausi on erilainen käsite kuin muissa kestävyyslajeissa. Suikkari kertoi esimerkin suomalaispyöräilijä Joonas Henttalasta, jonka viime kausi päättyi marraskuussa ja alkoi jo helmikuussa. Kilpailussa valmistaudutaan myös samalla aina seuraavaan kilpailuun. Parhaimmillaan ammattipyöräilijät kilpailevat yli 100 päivänä vuodessa.

Kansainväliseksi huippupyöräilijäksi kehittyminen pelkästään Suomessa on mahdotonta. Muualla pääjoukon vauhti on niin paljon suurempi kuin kotimaisissa kilpailuissa, joten urheilijan on ensin opittava polkemaan siellä. Maajoukkuehiihtäjä saattaa suksia suurimman osan kilpailuista Suomi-asussa, mutta pyöräilyssä seurajoukkue- ja tallitoiminta kattaa 98% kaikesta kilpailemisesta. Tämä vaikuttaa oleellisesti maajoukkueen toimintaan.

Maailmassa järjestetään runsaasti pyöräilykilpailuja. Pelkästään kesäkuussa poljetaan 1394 ammattikilpailua eli keskimäärin yli 46 kilpailua päivässä. Näin kilpailuihin urheilija tai joukkue ei voi ilmoittautua noin vain. Joukkue lähettää hakemuksen kilpailuun ja järjestäjä joko hyväksyy tai hylkää tämän. Urheilijamäärä on valtavan suuri ja kilpailuissa on järjestelyjen vuoksi osanottajarajoitus.

Tämänkin jälkeen urheilijan ensimmäinen kilpailu saattaa kulua vain taistellessa muiden mukana.

- Kilpailuissa on mukana 200 ajajaa ja vain yksi voittaa, joten voittaminen on korkeallakin tasolla harvinaista herkkua.

- Chris Froome ei olisi voinut voittaa Ranskan ympäriajoa, jos hänellä ei olisi ollut takanaan suurta määrää kilpailuja ennen tätä, Suikkari lisäsi.

Näitä kaikkia kilpailuja maailman paras pyöräilijä ei voittanut, vaan menestys tuli vasta keltapaita päällä. 

Runsas kilpaileminen ja matkustus ovat myös seikkoja, jotka pitää ottaa kokonaisrasituksessa huomioon jo amatööritasolta lähtien.

Välitysrajoituksia nuorille

Joukkueen vahvan vaikutuksen ja ammattipyöräilyn kutsukilpailullisen luonteen vuoksi pyöräilijä ei usein pääse kilpailemaan omantasoisissaan kilpailussa heti, vaan tie tallista toiseen ja kilpailusta toiseen käy vähitellen.

SuikkariJuhoKIHUTouhoJuho Suikkari. Kuva: Touho Häkkinen

Suikkari kertoi myös, että pyöräilyssä säännöt asettavat nuorille rajan pyörän vaihteiden välityksiin, jotta nuoret oppivat polkemaan riittävän korkealla kadenssilla. Matalalla kadenssilla polkeminen on taloudellisempaa, mutta korkean kadenssin osaaminen on edellytys yhteislähdössä pärjäämiseen.

Maantiepyöräily on laaja kirjo erilaisia kilpailuja. Kehon mitoilla ja ominaisuuksilla ei ole väliä, sillä kaikille on jotain, esimerkiksi mukulakiviklassikkoja, massakirejä ja vuoristokilpailuja. Lisäksi sivutuulessa ajetut kilpailut vaativat toisenlaisia ominaisuuksia ja aika-ajomiehet ovat erikseen.

- Se mihin kilpailija erikoistuu, riippuu hänen ominaisuuksista, kertoi Suikkari.

Muiden kestävyysurheilijoiden joukossa pyöräily nähdään pelkkänä korvaavana harjoitteluna. Suunnistaja hyppää satulan päälle vasta kun nilkka on taittunut ja kestävyysjuoksija, kun jalkapöytä on murtumispisteessä. Suikkarin mukaan laji voisi tarjota muiden lajien urheilijoille uutta jopa kilpailutasolla.

- Varmasti olisi muutakin annettavaa. Miksei muista lajeista voisi tulla pyöräkilpailuihin väkeä? Meidän lajistamme puuttuu iskutus. Jos sitä kautta halutaan kovien harjoitusten määrää kasvattaa, niin se onnistuu.

-Juho-Veikko Hytönen

Juho Suikkarin esityksen voi katsoa alta. Seminaarin materiaali on ladattavissa täältä. Materiaalissa on mukana myös linkit seminaarissa esitettyihin videoesimerkkeihin.

 

 

 

 

 

Kestävyyslajien yhteistyöhankkeissa suomalaiset kestävyyslajit esittelevät lajiaan ja valmennustaan. Miniseminaareista kaksi on takana Kisakallion Urheiluopistolla ja KIHUlla. Viimeinen käydään Pajulahden Urheiluopistolla maanantaina 16.10. Esitykset on seurattavissa suorana striiminä Kestävyysurheilu.fi-sivuston kautta.

Yhteistyöhanketta johtaa KIHU ja hankkeen ohjausryhmä koostuu KIHUn, Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön, kestävyyden erityistehtävän saaneen Pajulahden valmennuskeskuksen ja Kisakallion valmennuskeskuksen edustajista.

KestU banners2017 May 550x350

mixino finland boxi

km kopio

Premiumsport.fi

JÄMI147

inov 8 alapanoraama