Akillesvaivat – mikä avuksi?

Akillesjänteen ja sitä ympäröivän kudoksen tulehduksen aiheuttamat kivut ovat tuttuja monille juoksunharrastajille. Hoitokeinoina ovat yleensä lepo, kylmähoito, kortisonipistokset sekä vaikeissa tapauksissa operatiivinen hoito. Uusimpien tutkimusten mukaan myös eksentrisellä kuntoutuksella voidaan saavuttaa hyviä tuloksia vamman hoidossa.

Akillesjänteen ja sitä ympäröivän kudoksen tulehduksen aiheuttamat kivut ovat tuttuja monille juoksunharrastajille. Hoitokeinoina ovat yleensä lepo, kylmähoito, kortisonipistokset sekä vaikeissa tapuksissa operatiivinen hoito. Uusimpien tutkimusten mukaan myös eksentrisellä kuntoutuksella voidaan saavuttaa hyviä tuloksia vamman hoidossa.

Eksentriset harjoitukset

Tutkimustulokset osoittavat että eksentriset pohjelihasharjoitukset voivat olla avuksi akillesjänteen tendinopatian hoidossa (Mafi et al. 2001; Fahlstrom et al. 2003; Roos et al. 2004; Norregaard et al. 2007). Akillesjänteen tendinopatia sisältää aiemmin laajassa käytössä olleet termit tendiniitti (jänteen tulehdus) ja peritendiniitti (jänteen ympäryskudoksen tulehdus). Tendinopatialle on tyypillistä akillesjänteen kipu, turvotus ja alentunut suorituskyky. Liikekipu pohkeen lihaksia supistettaessa ja venytettäessä, paikallinen kosketusarkuus ja toisinaan patti akillesjänteen keskikolmanneksen seudussa ovat myös tyypillisiä akillesjänteen tendinopatian löydöksiä.

Tendinopatian alkuperä

Akillestendinopatia on rasitusvamma . Syynä voi olla esim. kestävyysjuoksu (suuret määrät, kova alusta), hölkkä (vasta-alkajan jänteille liian suuri kuormituksen muutos), suunnistus (epätasainen maasto). Maalaisjärjellä ajateltuna akillesjänne ei pidä kylmettymisestä, joten lyhytvartisten sukkien käyttö ja sukkien kastuminen altistavat vaivalle. Alkuvaiheessa tulehduksellinen (inflammatorinen) prosessi aiheuttaa kivun, liikearkuuden ja turvotuksen, mutta kroonisessa (pitkittynyt, kesto > 6 viikkoa) tendinopatiassa kipu ei aiheudu tulehduksesta, jolloin tulehduskipulääkkeet ja kortikosteroidi-injektiot eivät juurikaan auta (Magra & Maffulli 2006). Pitkittynyttä tendinopatiaa voidaan pitää jänteen paranemisprosessin epäonnistumisena (Maffulli et al. 2010).

Hoito

Akuutissa vaiheessa oireiden ilmaantuessa kevennä harjoittelua ja korvaa kipua aiheuttava harjoitus. Korvaavina harjoitteina uinti, vesijuoksu, hiihto ja pyöräily voivat olla toimivia vaihtoehtoja.

Jos harjoittelun keventäminen ei auta, ota yhteyttä urheilulääkäriin vaivan pitkittyessä. Hoitovaihtoehtoina ovat tällöin tulehduskipulääkekuuri, kortisoni-injektiot, ultraäänihoito, pienimolekyylinen hepariinihoito ja viimeisenä vaihtoehtona leikkaushoito, jos kroonistunut tendinopatia ei reagoi muuhun hoitoon. Lisäksi lääkäri voi ultraäänen tai magneettitutkimuksen avulla tutkia, onko jänne mahdollisesti repeytynyt osittain.

Pohjelihasten eksentriset harjoitteet (ns. ryskäyttelyharjoitukset):

Harjoitteissa noustaan portaan (tai esim. penkin) reunalle päkiöille terveellä jalalla, siirretään paino oireilevalle jalalle, jonka varassa laskeudutaan alas kantapään painuessa päkiätason alapuolelle. Harjoitteet tehdään sekä polvi suorana (3 × 15 sarja) että hieman koukussa (3 × 15 sarja) 2 kertaa päivässä 3 kk ajan (Fahlstrom et al. 2003). Huomioi, että tutkimukset, joissa positiivisia tuloksia on saatu, vaativat kurinalaista eksentristä harjoittelua päivittäin kivusta huolimatta.

Harjoittelun vaikutusten ajatellaan perustuvan kollageenisäikeiden ristisidosten muodostumiseen jänteessä, jolloin jänteessä tapahtuu uudelleen muotoutumista ja se vahvistuu (Maffulli et al. 2010). Yhden tutkimuksen mukaan paras hyöty saadaan kun eksentriset harjoitukset yhdistetään ultraäänihoitoon (Rompe et al. 2009).

Potilaan omaa verta (autologous blood) ja verihiutale-plasmaa (platelet rich plasma) on käytetty hoitona mm. USA:ssa jenkkifutiksen pelaajilla, mutta näyttö hoidon tehosta on vielä hyvin rajallista.

Kokonaisuudessaan pohjelihasten eksentrinen harjoittelu vaikuttaa tällä hetkellä lupaavimmalta hoitomuodolta, mutta harjoittelun keventämistä ja korvaamista ei pidä unohtaa. Eksentrisen harjoittelun on raportoitu olevan turvallista ja sillä ei ole haittavaikutuksia (Maffulli et al. 2010). Se vaatii kuitenkin pitkää pinnaa tuottaakseen urheilijalle hyötyjä.

LK Henri Taanila
Kirjoittaja viimeistelee parhaillaan väitöskirjaa varusmiesten tuki-ja liikuntaelinvammojen riskitekijöistä ja ehkäisystä 

Lähteet:

  • Fahlstrom M, Jonsson P, Lorentzon R, Alfredson H. Chronic Achilles tendon pain treated with eccentric calf-muscle training. Knee Surg Sports Traumatol Arthrosc. 2003: 11: 327-333.
  • Maffulli N, Longo UG, Denaro V. Novel approaches for the management of tendinopathy. J Bone Joint Surg Am. 2010: 92: 2604-2613.
  • Mafi N, Lorentzon R, Alfredson H. Superior short-term results with eccentric calf muscle training compared to concentric training in a randomized prospective multicenter study on patients with chronic Achilles tendinosis. Knee Surg Sports Traumatol Arthrosc. 2001: 9: 42-47.
  • Magra M, Maffulli N. Nonsteroidal antiinflammatory drugs in tendinopathy: friend or foe. Clin J Sport Med. 2006: 16: 1-3.
  • Norregaard J, Larsen CC, Bieler T, Langberg H. Eccentric exercise in treatment of Achilles tendinopathy. Scand J Med Sci Sports. 2007: 17: 133-138.
  • Rompe JD, Furia J, Maffulli N. Eccentric loading versus eccentric loading plus shock-wave treatment for midportion achilles tendinopathy: a randomized controlled trial. Am J Sports Med. 2009: 37: 463-470.
  • Roos EM, Engstrom M, Lagerquist A, Soderberg B. Clinical improvement after 6 weeks of eccentric exercise in patients with mid-portion Achilles tendinopathy -- a randomized trial with 1-year follow-up. Scand J Med Sci Sports. 2004: 14: 286-295.

Premiumsport.fi

inov 8 alapanoraama