Juha Taini uskoo urheilijalähtöiseen valmennukseen

Normal 0 21 false false false FI X-NONE X-NONE MicrosoftInternetExplorer4

Suomen Suunnistusliiton valmennuksessa puhaltavat nyt uudet tuulet. Janne Salmi lopetti viime kauteen ansiokkaan ja pitkän rupeaman päävalmentajana ja tilalle nousi entinen kakkosmies Juha Taini. Hevoskuuri haastatteli myös Juha Tainia Vierumäellä helmikuun alussa suunnistuksen superviikonloppuna. Keskustelimme uuden päävalmentajan kanssa Suunnistusliiton nykyvalmennuskuvioista ja muutoksista. Muutoksiahan on aika paljon. Maajoukkueesta vastaa nyt uudet miehet, Juha Taini ja Antti Harju. Täysin itsenäisellä leirityksellä toimiva sprinttimaajoukkue on perustettu. Suunta Huipulle – ryhmä on korvattu uudella Talenttiryhmällä. Jani Lakanen on pääkapellimestarina uudistanut liiton valmennuskoulutusta. Jyväskylään ja Turkuun on saatu uudet päätoimiset olympiavalmentajat jne.

Juha Taini on heti alusta alkaen korostanut urheilijalähtöisen valmennuksen merkitystä ja tärkeyttä. Tähän kuuluu tärkeänä osana urheilijoiden kokonaisvaltainen valmennus sekä tukitoimintojen ja verkostojen kehittäminen. Pääsääntöisestihän itse fyysinen valmennus ja harjoittelu ovat hyvällä tasolla lähes kaikilla maajoukkueurheilijoilla, mutta vastaavasti kokonaisvaltaisuuden huomioinnissa ja tukiverkostoissa on huomattavasti parantamisen varaa monien urheilijoiden kohdalla. Tähän on yhtenä luonnollisena syynä ollut resurssien puute. Ei yksinkertaisesti ole ollut rahaa eikä resursseja hoitaa näitä asioita kuntoon. Mutta toisena tekijänä on myös ollut eräänlainen välinpitämättömyys näitä asioita kohtaan. Tiedetään kyllä, miten asiat pitäisi hoitaa, mutta syystä tai toisesta näin ei kuitenkaan tehdä. Tähän Taini haluaa saada muutosta.    

Ennen kuin mennään tarkemmin tähän urheilijalähtöiseen valmennukseen, niin kerro hiukan taustojasi? Kuka on Juha Taini?

Juha: -Olen Lapualta kotoisin ja Virkiän miehiä alun perin.  Olen Jyväskylän yliopistossa edelleen kirjoilla ja toistaiseksi valmistunut liikunnan valmennuspuolelta kandiksi. Seuratasolla olen edustanut Jämsän Retki-Veikkoja ja nyt olen ollut kooveelainen Tampereen seudulle asettumiseni jälkeen.  Liiton hommiin tulin Aluevalmennuksen kautta ja melko pian aloitin kaksivuotisen projektin Suunta Huipulle -valmentajana. Ennen nykyistä päävalmentajan pestiä ehdin olla kolme vuotta kakkosvalmentajana. Eli periaatteessa olen käynyt kaikki liiton portaat läpi.

 

Missä vaiheessa päätit hakea päävalmentajan pestiä, kun tuli tietoon että paikka on J. Salmelta vapautumassa?

 

Juha: -Mietin päävalmentajan pestiä aika pitkään, siinä oli kuitenkin monia asioita, jotka vaikuttivat. Lopulta hakuajan deadline pakotti tekemään melko nopean ratkaisun. Yksi syy hakemisen empimiseen oli oma auto-onnettomuus (tapahtui vuosi sitten juuri Vierumäellä) ja siitä kuntoutuminen. Toipumisprosessi oli pitkä, ja kun hakupaperit piti laittaa, niin silloin en pystynyt edes kävelemään. Päädyin kuitenkin hakemaan.  Minulla oli selkeät visiot, miten viedä hommaa eteenpäin, eikä takki ollut tyhjä. Vieläkään en pysty juoksemaan kunnolla, ja peroneus-hermon kuntoutus on edelleen vaiheessa, enkä tiedä toipuuko se siitä koskaan. Edellistä pestiä, eli Tampereen olympiavalmentajan pestiä en pystyisi edes hoitamaan, vaan joutuisin olemaan sairaslomalla, siinä on niin paljon käytännön treenien vetämistä, rastin vientiä jne. Siltä osin päävalmentajan toimenkuva on erilainen. Nyt on jalalla ainakin paremmin aikaa kuntoutua.

 

Kerro hiukan tarkemmin ajatuksiasi näistä peräänkuuluttamistasi kokonaisvaltaisesta valmennuksesta sekä tukitoiminnoista ja verkostosta?

 

Juha: -Ehkä myös oma kuntoutuminen vaikutti hiukan näihin ajatuksiin tukitoimintojen kehittämisestä. Tuli juteltua siihen aikaan runsaasti erilaisten fysioterapeuttien kanssa ja välillä toki urheilijoiden kehittämisen näkökulmasta. Toisaalta kyllä mä olen niitä jo pitkään miettinyt. Tukitoimintojen tarvehan ei ole mikään uusi juttu, vaan se on ollut kaikkien tiedossa koko ajan. Kukaan vaan ei ole hoitanut niitä kunnolla. Me valmentajatkin ollaan puhuttu niistä koko ajan ja meillä on ollut monenlaisia asiantuntijoita leireillä vierailemassa. Siirtyminen käytäntöön on puuttunut tähän asti. Yksi harjoituskerta leirin lomassa ei nimittäin auta siirtämään uusia kehittäviäkin juttuja urheilijan kotiharjoittelun tueksi.

 

 Nyt me jalkautetaan asioita kentälle, eikä jätetä asioita sattuman varaan. Tämä on juuri sitä urheilijalähtöistä valmennusta, lähdetään kehittämään urheilijaa hänen elinympäristöstään käsin. Erilaisten asiantuntijoiden tarve kartoitetaan yksilölähtöisesti ja nämä asiantuntijat pyritään löytämään urheilijan elinympäristössä, jolloin uusien kuvioiden ajaminen sisään onnistuu pidemmällä kosketuspinnalla. Meidän on pakko päästä kiinni myös siihen, mitä se urheilija tekee päivittäin, ettei urheilijan kehittymisen tukeminen jäisi leireillä annettujen tietoiskujen varaan. Maajoukkueen sensomotoriikkavalmentaja Marko Siivonen suorittaa urheilijoille perusteellisen kartoituksen, jonka jälkeen urheilijan kotipaikkakunnan lähistöltä pyritään löytämään hänen tarvitsemansa asiantuntijat kehittymisen tueksi. Tukiverkostoa kehitetään tietysti myös aivan toisten sektoreiden osalta urheilijan tarpeista riippuen, esim. psyykkisen valmennuksen asiantuntijat, managerit yms.

 

 Kokonaisvaltaisen valmennuksen avulla pyrimme siihen, että urheilijan jo nykyisellään suorittamat harjoitteet menevät paremmin perille. Urheilijan tilanteesta riippuen kehityskohteena saattaa olla vaikkapa palautumisen tehostaminen, ajankäytön lisääminen huippu-urheilukuvioon (ml. lepoon), opiskelu/työasioiden järjestäminen, ravinnon järeämpi huomiointi tai taloudellisten edellytysten kohentaminen. Koska lajimme on suunnistus, niin taidon ja psyyken huomioiminen on luonnollisesti isossa roolissa.   

 

Miten sitten oma roolisi muuttui siirtyessäsi kakkosvalmentajasta päävalmentajaksi? Kuinka paljon käytännön kuviot ovat muuttuneet?

 

Juha: -Leirien suunnitteluvastuu tuli nyt minun hoidettavaksi, kakkosvalmentajana ollessani Janne kantoi vastuun tästä. Minun tehtävä oli aikaisemmin toteuttaa enemmän sparrausta ja urheilijoiden kanssa keskustelua. Päävalmentajana minulle tuli kokonaisvastuu ja koordinointivastuu, sekä linjauksien vetäminen.  Nykyään me hoidetaan puoliksi Antti Harjun kanssa tämä urheilijoiden sparraus. Muutenkin me olemme paljon tekemisissä keskenään, asummehan molemmat Tampereella. Vähintään kerran viikossa pidetään palaveria, jossa visioidaan ja myllytetään asioita. Urheilijalähtöiseen valmennukseen kuuluu se, että urheilijan kanssa käydään läpi kaikki, mikä vaikuttaa urheilemiseen ja valmentautumiseen. Tämän edellytyksenä on avoin ja hyvä luottamussuhde. Urheilijat ovat olleet onneksi innostuneita. Olemme pyrkineet kasvattamaan urheilijoiden työkalupakkia itsensä kehittämisen osalta. Yhtenä tärkeänä asiana on kokonaisvaltaisuuden pitäminen tapetilla jatkuvasti leirien välillä. Juuri tänään (4.2.) ”Kehityshaasteiden seuranta-systeemi myytiin” urheilijoille, ja he pitivät sitä hyvänä ajatuksena.

 

Leirivalmennus on hyvin pitkälle samanlaista kuin Salmen aikaan. Hänhän oli erinomainen leirien järjestäjä hyvine kontakteineen, joten siinä ei tosiaan ole tarvetta muutoksille. Isoimmat muutokset pyritään saamaan sitten kokonaisvaltaisen valmennuksen avulla. Meidän on pystyttävä vaikuttamaan paremmin urheilijan kehittymiseen kotioloissa, sekä auttaa kaikissa mahdollisissa asioissa. Aiemmin on ollut resurssipulaa, eikä valmentajilla ole ollut aikaa pitää urheilijoihin yhteyttä riittävästi. Tähän yritetään saada pitkällä aikavälillä muutosta.

 

Ja kyllähän Topi Anjalan päätös (keskittyä opiskeluun urheilun sijaan) herätteli, ja pisti miettimään. Systeemi on saatava paremmaksi ja urheilijoiden taustat kuntoon. Tunnen Topin hyvin ja ymmärrän tavallaan päätöksen. Hän tekee asioita täysillä ja jos siihen ei ole mahdollisuuksia, niin rimpuilu ei kiinnosta. Tällä systeemillä hän tuli tiensä päähän, joten on saatava paremmat resurssit tullakseen paremmaksi. Ja jos ei parempia resursseja ollut saatavilla, niin oli luonnollista keskittyä täysillä opiskeluun.

 

Minkälaisia tavoitteita on nyt tulevalle kaudella ja joko Vuokatin kotikisat 2013 näkyvät toiminnassa ja kuinka paljon?

 

Juha: -Sijatavoitteista Ranskassa on vielä vaikea sanoa, mutta totta kai mitalien takia hommaa kuitenkin tehdään. Jos saadaan urheilijoita napsu eteenpäin niin uskon, että myös mitaleita tulee. Jos saadaan enemmän mitaleita kun viime vuonna, niin hyvä. Päävalmentajana minua lämmittää ja tavoitteena on, että muutkin kuin Minna nousee mitaleille. Naisten viestijoukkuehan meillä on ollut kestomitalisti.

 

Vuokatti on jo koko ajan mielessä luonnollisesti. Tänä kesänä on leiri Joensuun–Vuokatin alueella, ja mahdollisesti katsastukset pidetään 2012 jo siellä. Eli enenevässä määrin painopistettä suunnataan kohti Vuokattia. Mutta toki tämä urheilijan kehittäminen on sitä työtä, mikä auttaa meitä Ranskassa, Sveitsissä ja Vuokatissa. Se auttaa totta kai kaikissa näissä. Vuokattia ajatellen suomalaisissa maastoissa juokseminen on jo meidän juttu. Kuitenkin se, että me laitetaan asioita kokonaisvaltaisesti kuntoon, on tae sille, että meillä on menestyviä urheilijoita Vuokatissa.

 

Kiitokset! Näihin viisaisiin sanoihin on hyvä lopettaa. Hevoskuuri toivottaa sinulle onnea päävalmentajana sekä menestystä tuleviin MM-kisoihin koko joukkueelle!

 

Ps! Suunnistusmaajoukkueemme aloittaa Portugalin leirinsä tulevana viikonloppuna. Hevoskuuri seuraa leiriä ja antaa raporttia paikan päältä.

Juha Taini uskoo urheilijalähtöiseen valmennukseen

taini230211_introSuomen Suunnistusliiton valmennuksessa puhaltavat nyt uudet tuulet. Janne Salmi lopetti viime kauteen ansiokkaan ja pitkän rupeaman päävalmentajana ja tilalle nousi entinen kakkosmies Juha Taini. Hevoskuuri haastatteli myös Juha Tainia Vierumäellä helmikuun alussa suunnistuksen superviikonloppuna.

taini230211Juha Taini uskoo urheilijalähtöiseen valmennukseen. Kuva: Hevoskuuri.fiSuomen Suunnistusliiton valmennuksessa puhaltavat nyt uudet tuulet. Janne Salmi lopetti viime kauteen ansiokkaan ja pitkän rupeaman päävalmentajana ja tilalle nousi entinen kakkosmies Juha Taini. Hevoskuuri haastatteli myös Juha Tainia Vierumäellä helmikuun alussa suunnistuksen superviikonloppuna. Keskustelimme uuden päävalmentajan kanssa Suunnistusliiton nykyvalmennuskuvioista ja muutoksista. Muutoksiahan on aika paljon. Maajoukkueesta vastaa nyt uudet miehet, Juha Taini ja Antti Harju. Täysin itsenäisellä leirityksellä toimiva sprinttimaajoukkue on perustettu. Suunta Huipulle – ryhmä on korvattu uudella Talenttiryhmällä. Jani Lakanen on pääkapellimestarina uudistanut liiton valmennuskoulutusta. Jyväskylään ja Turkuun on saatu uudet päätoimiset olympiavalmentajat jne.

Juha Taini on heti alusta alkaen korostanut urheilijalähtöisen valmennuksen merkitystä ja tärkeyttä. Tähän kuuluu tärkeänä osana urheilijoiden kokonaisvaltainen valmennus sekä tukitoimintojen ja verkostojen kehittäminen. Pääsääntöisestihän itse fyysinen valmennus ja harjoittelu ovat hyvällä tasolla lähes kaikilla maajoukkueurheilijoilla, mutta vastaavasti kokonaisvaltaisuuden huomioinnissa ja tukiverkostoissa on huomattavasti parantamisen varaa monien urheilijoiden kohdalla. Tähän on yhtenä luonnollisena syynä ollut resurssien puute. Ei yksinkertaisesti ole ollut rahaa eikä resursseja hoitaa näitä asioita kuntoon. Mutta toisena tekijänä on myös ollut eräänlainen välinpitämättömyys näitä asioita kohtaan. Tiedetään kyllä, miten asiat pitäisi hoitaa, mutta syystä tai toisesta näin ei kuitenkaan tehdä. Tähän Taini haluaa saada muutosta.

Ennen kuin mennään tarkemmin tähän urheilijalähtöiseen valmennukseen, niin kerro hiukan taustojasi? Kuka on Juha Taini?

Juha: -Olen Lapualta kotoisin ja Virkiän miehiä alun perin. Olen Jyväskylän yliopistossa edelleen kirjoilla ja toistaiseksi valmistunut liikunnan valmennuspuolelta kandiksi. Seuratasolla olen edustanut Jämsän Retki-Veikkoja ja nyt olen ollut kooveelainen Tampereen seudulle asettumiseni jälkeen. Liiton hommiin tulin Aluevalmennuksen kautta ja melko pian aloitin kaksivuotisen projektin Suunta Huipulle -valmentajana. Ennen nykyistä päävalmentajan pestiä ehdin olla kolme vuotta kakkosvalmentajana. Eli periaatteessa olen käynyt kaikki liiton portaat läpi.

Missä vaiheessa päätit hakea päävalmentajan pestiä, kun tuli tietoon että paikka on J. Salmelta vapautumassa?

Juha: -Mietin päävalmentajan pestiä aika pitkään, siinä oli kuitenkin monia asioita, jotka vaikuttivat. Lopulta hakuajan deadline pakotti tekemään melko nopean ratkaisun. Yksi syy hakemisen empimiseen oli oma auto-onnettomuus (tapahtui vuosi sitten juuri Vierumäellä) ja siitä kuntoutuminen. Toipumisprosessi oli pitkä, ja kun hakupaperit piti laittaa, niin silloin en pystynyt edes kävelemään. Päädyin kuitenkin hakemaan. Minulla oli selkeät visiot, miten viedä hommaa eteenpäin, eikä takki ollut tyhjä. Vieläkään en pysty juoksemaan kunnolla, ja peroneus-hermon kuntoutus on edelleen vaiheessa, enkä tiedä toipuuko se siitä koskaan. Edellistä pestiä, eli Tampereen olympiavalmentajan pestiä en pystyisi edes hoitamaan, vaan joutuisin olemaan sairaslomalla, siinä on niin paljon käytännön treenien vetämistä, rastin vientiä jne. Siltä osin päävalmentajan toimenkuva on erilainen. Nyt on jalalla ainakin paremmin aikaa kuntoutua.

Kerro hiukan tarkemmin ajatuksiasi näistä peräänkuuluttamistasi kokonaisvaltaisesta valmennuksesta sekä tukitoiminnoista ja verkostosta?

Juha: -Ehkä myös oma kuntoutuminen vaikutti hiukan näihin ajatuksiin tukitoimintojen kehittämisestä. Tuli juteltua siihen aikaan runsaasti erilaisten fysioterapeuttien kanssa ja välillä toki urheilijoiden kehittämisen näkökulmasta. Toisaalta kyllä mä olen niitä jo pitkään miettinyt. Tukitoimintojen tarvehan ei ole mikään uusi juttu, vaan se on ollut kaikkien tiedossa koko ajan. Kukaan vaan ei ole hoitanut niitä kunnolla. Me valmentajatkin ollaan puhuttu niistä koko ajan ja meillä on ollut monenlaisia asiantuntijoita leireillä vierailemassa. Siirtyminen käytäntöön on puuttunut tähän asti. Yksi harjoituskerta leirin lomassa ei nimittäin auta siirtämään uusia kehittäviäkin juttuja urheilijan kotiharjoittelun tueksi.

taini_lakanen230211Jani Lakanen (vas.) ja Juha Taini tyytyväisinä seuraamassa Talenttiryhmän maastotestiä. Kuva: Hevoskuuri.fiNyt me jalkautetaan asioita kentälle, eikä jätetä asioita sattuman varaan. Tämä on juuri sitä urheilijalähtöistä valmennusta, lähdetään kehittämään urheilijaa hänen elinympäristöstään käsin. Erilaisten asiantuntijoiden tarve kartoitetaan yksilölähtöisesti ja nämä asiantuntijat pyritään löytämään urheilijan elinympäristössä, jolloin uusien kuvioiden ajaminen sisään onnistuu pidemmällä kosketuspinnalla. Meidän on pakko päästä kiinni myös siihen, mitä se urheilija tekee päivittäin, ettei urheilijan kehittymisen tukeminen jäisi leireillä annettujen tietoiskujen varaan. Maajoukkueen sensomotoriikkavalmentaja Marko Siivonen suorittaa urheilijoille perusteellisen kartoituksen, jonka jälkeen urheilijan kotipaikkakunnan lähistöltä pyritään löytämään hänen tarvitsemansa asiantuntijat kehittymisen tueksi. Tukiverkostoa kehitetään tietysti myös aivan toisten sektoreiden osalta urheilijan tarpeista riippuen, esim. psyykkisen valmennuksen asiantuntijat, managerit yms.

Kokonaisvaltaisen valmennuksen avulla pyrimme siihen, että urheilijan jo nykyisellään suorittamat harjoitteet menevät paremmin perille. Urheilijan tilanteesta riippuen kehityskohteena saattaa olla vaikkapa palautumisen tehostaminen, ajankäytön lisääminen huippu-urheilukuvioon (ml. lepoon), opiskelu/työasioiden järjestäminen, ravinnon järeämpi huomiointi tai taloudellisten edellytysten kohentaminen. Koska lajimme on suunnistus, niin taidon ja psyyken huomioiminen on luonnollisesti isossa roolissa.

Miten sitten oma roolisi muuttui siirtyessäsi kakkosvalmentajasta päävalmentajaksi? Kuinka paljon käytännön kuviot ovat muuttuneet?

Juha: -Leirien suunnitteluvastuu tuli nyt minun hoidettavaksi, kakkosvalmentajana ollessani Janne kantoi vastuun tästä. Minun tehtävä oli aikaisemmin toteuttaa enemmän sparrausta ja urheilijoiden kanssa keskustelua. Päävalmentajana minulle tuli kokonaisvastuu ja koordinointivastuu, sekä linjauksien vetäminen. Nykyään me hoidetaan puoliksi Antti Harjun kanssa tämä urheilijoiden sparraus. Muutenkin me olemme paljon tekemisissä keskenään, asummehan molemmat Tampereella. Vähintään kerran viikossa pidetään palaveria, jossa visioidaan ja myllytetään asioita. Urheilijalähtöiseen valmennukseen kuuluu se, että urheilijan kanssa käydään läpi kaikki, mikä vaikuttaa urheilemiseen ja valmentautumiseen. Tämän edellytyksenä on avoin ja hyvä luottamussuhde. Urheilijat ovat olleet onneksi innostuneita. Olemme pyrkineet kasvattamaan urheilijoiden työkalupakkia itsensä kehittämisen osalta. Yhtenä tärkeänä asiana on kokonaisvaltaisuuden pitäminen tapetilla jatkuvasti leirien välillä. Juuri tänään (4.2.) "Kehityshaasteiden seuranta-systeemi myytiin" urheilijoille, ja he pitivät sitä hyvänä ajatuksena.

Leirivalmennus on hyvin pitkälle samanlaista kuin Salmen aikaan. Hänhän oli erinomainen leirien järjestäjä hyvine kontakteineen, joten siinä ei tosiaan ole tarvetta muutoksille. Isoimmat muutokset pyritään saamaan sitten kokonaisvaltaisen valmennuksen avulla. Meidän on pystyttävä vaikuttamaan paremmin urheilijan kehittymiseen kotioloissa, sekä auttaa kaikissa mahdollisissa asioissa. Aiemmin on ollut resurssipulaa, eikä valmentajilla ole ollut aikaa pitää urheilijoihin yhteyttä riittävästi. Tähän yritetään saada pitkällä aikavälillä muutosta.

Ja kyllähän Topi Anjalan päätös (keskittyä opiskeluun urheilun sijaan) herätteli, ja pisti miettimään. Systeemi on saatava paremmaksi ja urheilijoiden taustat kuntoon. Tunnen Topin hyvin ja ymmärrän tavallaan päätöksen. Hän tekee asioita täysillä ja jos siihen ei ole mahdollisuuksia, niin rimpuilu ei kiinnosta. Tällä systeemillä hän tuli tiensä päähän, joten on saatava paremmat resurssit tullakseen paremmaksi. Ja jos ei parempia resursseja ollut saatavilla, niin oli luonnollista keskittyä täysillä opiskeluun.

Minkälaisia tavoitteita on nyt tulevalle kaudella ja joko Vuokatin kotikisat 2013 näkyvät toiminnassa ja kuinka paljon?

Juha: -Sijatavoitteista Ranskassa on vielä vaikea sanoa, mutta totta kai mitalien takia hommaa kuitenkin tehdään. Jos saadaan urheilijoita napsu eteenpäin niin uskon, että myös mitaleita tulee. Jos saadaan enemmän mitaleita kun viime vuonna, niin hyvä. Päävalmentajana minua lämmittää ja tavoitteena on, että muutkin kuin Minna nousee mitaleille. Naisten viestijoukkuehan meillä on ollut kestomitalisti.

Vuokatti on jo koko ajan mielessä luonnollisesti. Tänä kesänä on leiri Joensuun–Vuokatin alueella, ja mahdollisesti katsastukset pidetään 2012 jo siellä. Eli enenevässä määrin painopistettä suunnataan kohti Vuokattia. Mutta toki tämä urheilijan kehittäminen on sitä työtä, mikä auttaa meitä Ranskassa, Sveitsissä ja Vuokatissa. Se auttaa totta kai kaikissa näissä. Vuokattia ajatellen suomalaisissa maastoissa juokseminen on jo meidän juttu. Kuitenkin se, että me laitetaan asioita kokonaisvaltaisesti kuntoon, on tae sille, että meillä on menestyviä urheilijoita Vuokatissa.

Kiitokset! Näihin viisaisiin sanoihin on hyvä lopettaa. Hevoskuuri toivottaa sinulle onnea päävalmentajana sekä menestystä tuleviin MM-kisoihin koko joukkueelle!

Ps! Suunnistusmaajoukkueemme aloittaa Portugalin leirinsä tulevana viikonloppuna. Hevoskuuri seuraa leiriä ja antaa raporttia paikan päältä. 

- Tero Viljanen


Premiumsport.fi

inov 8 alapanoraama