Mitkä tekijät erottavat Suomen kärkisuunnistajat maailman terävimmästä kärjestä? Juha Taini kertoo oman näkemyksensä

Jani Lakanen Vuokatin MM-kilpailujen pitkän matkan loppusuoralla.

Jani Lakanen Vuokatin MM-kilpailujen pitkän matkan loppusuoralla.

Juha Taini ryhtyy jatkossa valmentamaan urheilijoita henkilökohtaisesti. Kuuden vuoden mittaisella päävalmentajakaudella hänen mieleensä jäivät erityisesti Vuokatin MM-kilpailut.

Vuokatin mitalisateen jälkeen Suomi on ollut muutamaa kärkimaata perässä, kun katsotaan MM-kilpailujen mitalitaulukoita. Edellä menevät ainakin Skandinavian maat ja Sveitsi. Kuten Taini aiemmin kertoi, ei Suomen naisten taso ole ollenkaan huono, jos katsotaan kokonaisuutta mitalitaulukon takana. Siitä huolimatta palkintokorokkeella on seissyt huomattavan usein tanskalaisia, ruotsalaisia, norjalaisia ja sveitsiläsiä urheilijoita.

Ammattilaisuutta

Missä suomalaiset sitten jäävät maailman terävimmälle kärjelle? Vastaus voisi piileä juoksuvauhdissa, suunnistustekniikassa tai yleisessä valmistautumisessa, mutta Tainin vastaus yllättää. Hän uskoo, että jokainen urheilija on yksilö, eikä laajoja yleistyksiä voi tehdä.

Yksi tekijä voidaan silti löytää:

Vastauksen lähellä ollaan, jos kysytään mitä viimeisimmät suomalaiset henkilökohtaiset arvokisamitalistit ovat tehneet tai ovat jättäneet tekemättä.

- Merja Rantanen on ollut käytännössä täysammattilainen viimeiset kahdeksan vuotta. Måre (Mårten Boström) ja Jani (Lakanen) eivät tainneet juuri muuhun keskittyä kuin suunnistukseen niinä vuosina kun mitalin ottivat, Taini sanoo.

Näiden lisäksi tällä kaudella hyvin lähelle MM-mitalia päässyt Marika Teini oli koko talven etelässä opiskellen vain minimaalisesti. Tainin mukaan kansainvälisellä tasolla urheilijan pitäisi keskittyä pitkälti vain urheiluun. Viimeinen askel arvokisamitaliin voi olla jopa täysammattilaiseksi lähteminen.

- Tässä lajissa suomalaiset kilpailevat ammattilaisia vastaan. Minusta ei ole muuta mahdollisuutta kuin kilpailla itsekin amattilaisena. Haasteena tässä on sitten se urheilijan taloustilanne eli helppo sanoa, mutta vaikeampi sitten tehdä, Taini sanoo.

RantanenMerjaWOC2015MiddleWOOMerja Rantanen on ollut suunnistusammattilainen käytännössä koko huippu-uransa ajan. Kuva: WorldofO

Tainin mukaan ilman täysammattilaisuuttakin harjoitusmäärä ja teho voidaan nostaa riittävälle tasolle. Samalla on kuitenkin saatava myös levon ja huollon määrä vastaavalle korkeammalle tasolle. Tämä on jo haastavampaa.

- Kun näin ei tehdä, niin kasvaneesta harjoitusmäärästä ja tehosta ei ole hyötyä. Kaiken lisäksi se aiheuttaa usein vammoja tai sairasteluita. Lisäksi suunnistajana kehittyminen on paljon muutakin kuin fysiikkaharjoittelua – tällekin toiminnalle on löydettävä vielä oma aikansa kalenterista ja varsin usein tietenkin, Taini muistuttaa.

Hän tekee eron sanojen ammattimaisuus ja ammattilaisuus välille. Monet suomalaissuunnistajat tekevät hommat ammattimaisesti, mutteivät täysin kuten ammattilaiset. Kevät ja kesä on monen urheilijan osalta pelkkää kisaamista ja harjoittelua, mutta syyskuusta tammikuuhun tehdään opintopisteitä tai käydään töissä. Usein työt tehdään koko vuoden osalta, jotta tulot tai opintotuki riittäisi.

- Niinäkin aikoina meidän urheilijoilla on aikaa treenata riittävästi, mutta palautumiseen ja lihashuoltoon voi jäädä liian vähän aikaa, Taini huomauttaa.

TainiJuhaKuva2Juha Taini uskoo, että pienikin säätö suunnistajan harjoittelussa voi tuoda parempia tuloksia. Kuva: Kestävyysurheilu.fi

Pientä säätöä

Ammattimaisen satsauksen ohella urheilijan kehitys voi olla lopulta pienestä kiinni. Kokenut suunnistusvalmentaja ei tuo esiin mitään nimiä tai konkretiaa, mutta:

- Monella urheilijalla pienetkin muutokset ja säädöt päivittäisessä harjoittelussa saattaisivat tuoda huomattavasti parempia tuloksia. Vielä paremmin pitäisi tutkailla harjoittelun sisältöä, että mikä toimii ja mikä ei. Eikä harjoitelua tarvitse muuttaa paljon, vain pikkusen, Taini miettii.

- Näitä on vaikea tässä lähteä erittelemään, sillä jokainen on oma yksilönsä ja jokaisen on löydettävä oma tapansa tehdä asiat, hän jatkaa.

Kuuden vuoden projekti on nyt päättynyt. Nähdäänkö Taini vielä joskus suunnistusseuran tai maajoukkueen peräsimessä?

- Kyllä minut todennäköisesti jossain ryhmävalmennushommassa vielä nähdään, mutta nyt haluan rauhoittua, vetää henkeä ja päivittää osaamistani.

- Seuraavan kerran kun tartun johonkin projektiin, niin pitää olla nälkää ja uusia ideioita, aivan kuten vuonna 2011 aloittaessani maajoukkueen päävalmentajana, Taini päättää.

-Juho-Veikko Hytönen

Premiumsport oroc 400X350

Premiumsport.fi

JÄMI147

inov 8 alapanoraama