Jukolan viestin historian havinaa: Jukolan viestin synty

Jukonviesti1949AleksisKivenpatsasSuunnistajien vuotuiseen juhlahetkeen Jukolan viestiin on viikko aikaa. Nyt on hyvä hetki tarkastella sitä kuinka kaikki oikein sai alkunsa. Tulemme tämän viimeisen viikon aikana julkaisemaan muutamia pätkiä Jukolan viestin vaiheista vuosien saatossa.

Jukonviesti1949AleksisKivenpatsasEnsimmäisen Jukolan viestin kaikki suunnistajat kokoontuivat Helsingin rautatientorille Aleksis Kiven patsaalle. Päämäärää ei tiedetty. Kuva: Jukolan viestin tarina 1949-1988, s.4.Suunnistajien vuotuiseen juhlahetkeen Jukolan viestiin on viikko aikaa. Nyt on hyvä hetki tarkastella sitä kuinka kaikki oikein sai alkunsa. Tulemme tämän viimeisen viikon aikana julkaisemaan muutamia pätkiä Jukolan viestin vaiheista vuosien saatossa. Tekstit tulevat olemaan lainauksia Jukolan viestiä käsittelevästä Tero Viljasen pro gradusta nimeltä: "Voimasta seitsemän veljen. Jukolan viesti kansalaisten liikuttajana."

Jukolan viestin synty

"Ajatus viestistä syntyi vuonna 1946 Helsingin Suunnistajien keskuudessa. He olivat ottaneet osaa Ruotsissa järjestettävään Tiomila-viestiin ja tulivat siihen tulokseen, että myös Suomessa täytyy järjestää vastaavanlainen viestitapahtuma. Vahvoja henkilöitä Jukolan viestin synnyn taustalla olivat Jaakko Kahila, Erkki Pekkanen ja Erkki Sorakuru. Tarkoituksena oli pitää viesti Aleksis Kiven päivän tienoilla 1947. Nimenomaan Erkki Sorakurua Seitsemän veljeksen yhdistäminen suunnitteilla olevaan suunnistusviestiin kiinnosti ja miellytti. Tilanne viestin suunnittelussa muuttui, kun suunnistajat haluttiin mukaan saman vuoden Suomen Suurkisoihin suuren viestikilpailun avulla.

Suurkisaviesti juostiin 1. heinäkuuta 80 suomalaisen ja yhden ruotsalaisjoukkueen voimin. Kilpailua ennen monet epäilivät viestin järjestämisen onnistumista, myös Suomen Suunnistamisliitto kuului epäilijöihin. Tämä sai viestin ratamestarin Erkki Pekkasen ja kilpailunjohtajan Jaakko Kahilan avaamaan tuntojaan Suunnistamisreiteiltä -lehdessä kilpailun jälkeen. Molemmat olivat pettyneitä varsinkin liiton tukeen ja uskoon kilpailun järjestämisen onnistumisesta. (Suunnistamisreiteiltä 2/1947, 9–11)

Suurkisaviestin kokemuksen perusteella helsinkiläisseuroissa todettiin yhteisesti, että Jukolan viestin järjestämistä varten tarvittiin oma yhdistys ja 30.6.1948 perustettiin kuukausien valmisteluiden jälkeen Kaukametsäläiset ry. huolehtimaan viestin järjestämisestä Aleksis Kiven seitsemän veljeksen hengessä. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi eli Juhaniksi valittiin Erkki Pekkanen. Kaukametsäläiset on puhtaasti yhden asian liike, jonka tehtävänä on vaalia Aleksis Kiven muistoa ja järjestää Jukolan viesti hyvin. Kaukametsäläisten toimintasääntöihin on kirjattu yhdistyksen tarkoituksen ja toiminnan laadun kohtaan muun muassa seuraavat sanat: "Yhtenä yhdistyksen tarkoitusperänä on myös kunnioittaa suuren luonnonystävän, metsänvaeltajien tunnelmien ja kokemusten vertaansa vailla olevan kuvaajan Aleksis Kiven muistoa suunnistajien keskuudessa." (Kaukametsäläiset, Toimintasäännöt)

Miksi sitten järjestää suunnistusviesti nimenomaan Seitsemän veljeksen hengessä? Kulttuurisena taustana oli ilmeinen ja yleinen Aleksis Kivi-innostus. Kiven syntymästä tuli vuonna 1934 kuluneeksi sata vuotta, mikä herätti suuren Kivi-innostuksen. Aleksis Kiveä käsitteleviä kirjoja ja elämänkertoja kirjoitettiin useita, mm. V.A. Koskenniemen "Aleksis Kivi" vuodelta 1934. Nämä teokset olivat varsin Kiveä ylistäviä ja olivat edesauttamassa laajempaa innostusta kansalliskirjailijaa kohtaan. Lisäksi kuuluisin Aleksis Kiven patsas Wäinö Aaltosen suunnittelemana valmistui Helsingin Rautatientorille vuonna 1939. Aleksis Kiven Seura perustettiin vuonna 1941. Myös Turkuun perustettiin oma Aleksis Kiven Seuran Turun kerho vuonna 1945, nykyisen Turun Aleksis Kivi -kerhon edeltäjä. Kun tähän lisätään vielä sotavuosien aiheuttama kansallinen herääminen ja vahva kansallis- ja isänmaallisuudentunne, niin ei ole ihme, että myös suunnistajien keskuudessa nousi kansallis-romanttinen innostus ja halu järjestää suunnistusviesti Seitsemän veljeksen hengessä.

Ensimmäinen Jukolan viesti järjestettiin vuonna 1949. Viesti lähti Helsingin koillispuolelta Ruskeasannalta ja Sipoon kautta saavuttiin maaliin Tapanilaan. Mukana oli yhteensä 41 joukkuetta (287 kilpailijaa). "Ensimmäisen Jukolan viestin kaikki suunnistajat kokoontuivat Helsingin rautatientorille Aleksis Kiven patsaalle. Päämäärää ei tiedetty. Kuorma-autot veivät vaihtopaikoille" (Jukolan viestin tarina 1989, 4) Seppeletervehdyksen Aleksis Kivelle luki kaukametsäläinen Aleksis Kiven Seuran puheenjohtaja, kauppaneuvos Kaarlo Urpelainen. Aleksis Kiven Seuran sihteeri Erkki Saure piti puheen ruotsiksi myös Tureberg IF:n suunnistajille. Juhlahetkeä seurasi suunnistajien lisäksi muutama sata helsinkiläistä. Jukolan viestin tarina kuvaa tapahtumia Aleksis Kiven patsaalla seuraavasti: "Koko juhlahetki Aleksis Kiven patsaalla oli osoitus Kaukametsäläisten vahvasta halusta luoda suunnistusurheiluun jotain todella näkyvää ja perinteikästä... Jukolaan oli tästä tilaisuudesta alkaen kytketty vahva perisuomalainen, Aleksis Kiven kuvaama henki." (Jukolan viestin tarina 1989, 11) Tämä henki on säilynyt aina näihin päiviin saakka. Vahvana taustavaikuttajana ollut Helsingin Sanomat päätti kilpailuselostuksensa seuraavalla tavalla: "Kilpailun ulkonaisissakin puitteissa oli pyritty noudattamaan Kiven ääntä: järkkymätöntä, reipasta, karua. Yleiskuva täydentyi sillä kokonaisuudeksi, miellyttävän harmooniseksi." (Jukolan viestin tarina 1989, 25)"

Jukolan viestiä käsittelevä pro graduni on luettavissa kokonaisuudessaan täällä. Pro gradusta tullaan tekemään myös painettu julkaisu lähiaikoina.

Mukavia lukuhetkiä!

- Tero Viljanen

oroc poisto banneri


Premiumsport.fi

inov 8 alapanoraama