Jukolan viestin eri vaiheista ja kausista

AleksisKivenkuolinmokki140611Seuraavassa on tiivistettynä Jukolan viestin kehittyminen syntyhetkistä aina näihin päiviin saakka. Jukolan kehitystä ja muutosta tutkiessani jaoin Jukolan viestin viiteen eri kauteen.

AleksisKivenkuolinmokki140611Kunnianosoituksena pitkäaikaiselle yhteistyökumppanille Jukolan viestin tervehdys osoitettiin Aleksis Kiven Seuralle vuonna 1970. Tervehdys ripustettiin juhlallisesti myös Aleksis Kiven kuolinmökin seinälle. Kuva: Jukolan viestin tarina, s. 63Seuraavassa on tiivistettynä Jukolan viestin kehittyminen syntyhetkistä aina näihin päiviin saakka. Jukolan kehitystä ja muutosta tutkiessani jaoin Jukolan viestin viiteen eri kauteen. Viimeisin kausi päättyy tässä tutkielmassa vuoteen 2009, mutta tämän vuoden Salpa-Jukola tulee olemaan hyvin pitkälle samanlainen kuin vuoden 2009 Mikkelin Jukolakin.

"Jukolan viestin muutosta tutkiessani olen jakanut Jukolan viestin viiteen eri kauteen, jotka ovat seuraavat: 1. Synty- ja organisoitumiskausi 1948–1954, 2. Vakiintumiskausi 1955–1969, 3. Uusiutumisen kausi 1970-luku, 4. Ammattimaistumisen kausi 1980–1994, 5. Tekniikan ja kaupallistumisen kausi 1995–2009. Kullekin kaudelle on löydettävissä omat erityispiirteensä, jotka kuvaavat tuota aikakautta. Tarkoissa vuosiluvuissa kausien välillä on toki hieman liikkumavaraa ja ne onkin tulkittava suuntaa-antavina eikä ehdottomina rajapyykkeinä.

Ensimmäiselle kaudelle on kuvaavinta valtava innostus asiaa eli Jukolan viestiä kohtaa. Sodan jälkeen oli pulaa kaikesta ja elettiin taloudellisesti tiukkoja aikoja. Kaukametsäläisiä ajoi kuitenkin eteenpäin suuri innostus ja intohimo viestin järjestämiseen. Tilannetta auttoi, että Jukolan maine syntyi heti ensimmäisestä viestistä alkaen. Viesti oli kaikin puolin onnistunut ja juuri sellainen, joksi se oli suunniteltukin; vaativa, vaihteleva ja jännittävä. Niinpä kilpailuun osallistujat olivatkin heti pyytämässä jatkoa viestille ja Jukolan viestin tarina sai alkunsa.

Ajanjakso vuodesta 1955 eteenpäin 1960-luvun loppuun saakka on helppo nimetä Jukolan viestin vakiintumiskaudeksi. Jukolan viesti vakiintui yhdeksi jokavuotiseksi suunnistuksen merkkitapahtumaksi. Lisäksi osallistujamäärät kasvoivat tasaisesti ajanjakson aikana ja ensimmäiset ulkomaalaiset joukkueet tulivat mukaan. Jukolan viestin kohonnutta arvostusta kuvaa hyvin se, että Yleisradio aloitti radiolähetykset viestistä. Radiolähetykset ovat nousseet vuosien saatossa klassikoiksi ja niitä ovat kuunnelleet myös tuhannet muut ihmiset, eikä pelkästään suunnistajat.

Joukkuemäärät vakiintumiskauden aikana kasvoivat niin, että vuonna 1955 lähteviä joukkueita oli ensimmäisen kerran yli sata (115). 1960-luvun loppuun mennessä joukkueiden määrä oli yli kolminkertaistunut ja joukkueita vuoden 1969 viestiin lähti 327 kappaletta, näistä 280 selvitti tiensä maaliin. ( Koski, Matti. J. Jukolan viestin tilastot)

Uusiutumisen kausi 1970-luku

1970-luvun suurin kehitys Jukolassa tapahtui karttojen puolella. Kartat kehittyivät huomattavasti, mikä vähensi virheiden määrää ja mahdollisti nopeamman etenemisvauhdin maastossa. Varta vasten suunnistukseen tehty kartta oli ensi kertaa käytössä vuonna 1972. Vuonna 1975 käytettiin ensimmäisen kerran 1:15 000 mittakaavan suunnistuskarttaa. (Jukolan viestit 1989–2008 2009, 22) Myös hajontamenetelmät otettiin käyttöön 1970-luvulla. Viestin kasvaneet osallistumismäärät olivat mahdollistaneet entistä helpommin perässä juoksun ja toisen seuraamisen. Kasvaneiden letkojen hajauttamiseksi ruvettiin käyttämään erilaisia hajontamenetelmiä. "Jukolan kolmas vuosikymmen – 1970-luku toi mukanaan monia uusia kehityssuuntia alati kasvavaan viestiin. Esimerkiksi kilpailukartat kokivat vuosikymmenen alkuvuosina tuntuvan parannuksen erikoiskarttojen syrjäyttäessä lopullisesti suunnistuksen tarpeita ajatellen vanhoiksi käyneet peruskartat. Hyvien karttojen myötä kilpailu entisestään koveni, virheet vähenivät yhä pienemmiksi ja vauhti kasvoi äärimmilleen." (Suuri Suunnistusteos II 1982, 10)

Ammattimaistumisen kausi 1980–1994

1980-luvulle siirryttäessä Jukolan viestin järjestäminen ammattimaistui monella eri tapaa. Vuodesta 1980 alkanutta kautta voidaankin kutsua ammattimaistumisen kaudeksi. Myös osallistujamäärät kasvoivat huomattavasti, varsinkin 1980-luvun alkupuolella. Tuhannen joukkueen raja ylitettiin 1987 Lahden viestissä. Kilpailu voitosta koveni entisestään ja monet seurat alkoivat "haalia" suunnistajia riveihinsä pärjätäkseen entistä paremmin Jukolassa ja muissa viestikilpailuissa.

1980-luvulle tultaessa Jukolan viesti teki myös uuden aluevaltauksen. Vuonna 1980 Jukola kilpailtiin pohjoisempana kuin koskaan aikaisemmin, Rovaniemen Ounasvaaralla. Yö oli yötön ja kilpailu yhtä suurta juhlaa. Kilpailussa juostiin myös ensimmäistä kertaa voittajien toimesta alle 6 minuuttia kilometriä kohden. Melkoista vauhtia siis yöttömässä yössä Ounasvaaran rinteillä pidettiin. (Jukolan viestin tarina 1989, 83)

Vuosi 1980 oli merkittävä vuosi Jukolan viestin järjestämisessä. Silloin perustettiin Jukolan viestin johtoryhmä ja laadittiin tehtävänjakosopimus. Laaja päätoimikunta oli ollut hankala ja tilalle haluttiin tiiviimpi ja usein kokoontuva työryhmä. Johtoryhmään tuli edustaja Kaukametsäläisistä, Suunnistusliitosta ja Helsingin Sanomista. Kaukametsäläisten puheenjohtaja on toiminut johtoryhmän puheenjohtajana. Tehtävänjakosopimuksessa määritettiin jokaisen sopijapuolen tehtävät. Vuodesta 1982 lähtien ovat kaikki järjestäjät allekirjoittaneet erillisen järjestelysopimuksen. Jukolan viestissä oli selvästi siirrytty ammattimaisempaan otteeseen. (Jukolan viestin kotisivut: http://jukola.com/?kieli=suo&id=56, viitattu 15.9.2009; Jukolan viestin tarina 1989, 93)

Osallistujamäärät kaksinkertaistuvat tämän kauden aikana 508 joukkueesta (1980) yli tuhanteen joukkueeseen 1990-luvun alussa. Ainoastaan Pyhä-Luoston Jukolassa 1994 jäätiin alle tuhannen joukkueen (982) pohjoisen sijaintinsa takia. (Koski, Matti. J. Jukolan viestin tilastot)

Tekniikan ja kaupallistumisen kausi 1995–2009

Viimeisintä kautta kuvaa eniten seuraavat neljä asiaa: tekninen kehitys, kaupallistuminen, kilpailun koveneminen ja kansainvälistyminen. Näissä kaikissa on tapahtunut huomattavaa kehitystä viimeisten viidentoista vuoden aikana. Viidentenä kohtana voisi vielä tuoda esille harrastajasuunnistajat. Myös harrastajaporukat ovat löytäneet Jukolan viestin kasvavassa määrin 2000-luvulla ja tämä on suurin yksittäinen selittäjä osallistujamäärien kasvussa. Olen nimennyt kauden kuitenkin tekniikan ja kaupallistumisen kaudeksi näiden tekijöiden antaessa eniten leimaa aikakaudelle.

Tekniikan kehittyessä hurjaa vauhtia Jukolan johtoryhmässä päädyttiin ratkaisuun, että Jukola ei ole tekniikan edelläkävijä, vaan varhainen soveltaja. Uudistuksia haluttiin tehdä maltilla, koska muutosten haluttiin olevan pysyviä ja pitkäaikaisia. Näin ei haluttu tehdä kokeilua erilaisten teknisten uudistuksien kanssa, vaan odotettiin, että ne todella oli käytössä testattu toimiviksi ennen kuin ne otettaisiin Jukolassa käyttöön. (Reimo Uljaksen haastattelu 15.10.2009)

Yhteenvetoa Jukolan viestin kausista

Seuraavaksi kokoan vielä lyhyesti yhteen eri aikakausien ominaispiirteitä. Kustakin kaudesta on löydettävissä juuri kyseessä olevaa ajanjaksoa kuvaavat ominaispiirteet. Ensimmäistä kautta kuvaa parhaiten sana "innostus". Sotavuosien jälkeen oli pulaa kaikesta, mutta Kaukametsäläisiä ajoi eteenpäin valtaisa innostus asiaansa kohtaan. Taustalla oli kansallisromanttinen näkemys Suomen luonnosta ja suomalaisesta metsän miehestä.

Kaikki innostus laantuu ja laimenee aikanaan ajan kuluessa. Näin kävi myös Jukolan suhteen 1950-luvun puolesta välistä 1970-luvun alkuun saakka. On aivan luonnollista, että samanlainen innostus ei voi jatkua loputtomiin. Jukolan viesti oli ehtinyt kuitenkin jo nopeassa ajassa vakiinnuttaa paikkansa suomalaisten suunnistuskisojen joukossa ja siitä oli nopeasti tullut kesän kohokohta. Näin pienestä toiminnallisesta taantumasta huolimatta Jukolan viesti vakiintui entisestään. Kaukametsäläisten ydinryhmä Erkki Pekkasen johdolla kantoi ansiokkaasti vastuuta Jukolan laadukkaista järjestelyistä. Muuten Kaukametsäläisten toiminta oli heidän omaksikin harmikseen liian heikkoa.

1970-luvulle tultaessa oli tullut selväksi, että viestin täytyy uudistua ja näin myös tapahtui. Päätoimikunta perustettiin organisoimaan paremmin ja yhtenäistämään Jukolan viestin järjestelyitä. Kasvaneet osallistujamäärät pakottivat myös hajautusmenetelmien käyttöönottamiseen. 1970-luvun suurin uudistus tapahtui kuitenkin kilpailukarttojen puolella. Aikaisempien laadultaan kovin vaihtelevien peruskarttojen sijaan suunnistuksessa ja myös Jukolassa otettiin käyttöön moniväriset suunnistuksen erikoiskartat. Tämä uudistus vähensi virheiden määrää huomattavasti.

1980-luvulla Jukolan viesti ammattimaistui entisestään. Tärkeimpänä yksittäisenä tekijänä on Jukolan viestin johtoryhmän perustaminen päätoimikunnan tilalle. Johtoryhmän perustaminen ja toiminta ovat osoittautuneet varsin onnistuneeksi ratkaisuksi. Johtoryhmä käyttää varsinkin tänä päivänä varsin suurta valtaa, mutta toisaalta se samalla estää vuosittaiset "poukkoilut" eri järjestäjien kesken. Päätökset tehdään suunnitellusti ja harkiten. Ammattimaistumisen lisäksi Jukolan viesti kasvoi entisestään 1980-luvulla ja jopa kiihtyvällä tahdilla. Viimeistään silloin Jukola oli noussut suomalaisten urheilun suurtapahtumien joukkoon.

Viimeisimmällä kaudella Jukola on kehittynyt entisestään muun muassa kaupallistumisen ja kansainvälistymisen merkeissä. Tämän kauden ehkä merkittävin muutos on kuitenkin ollut tekniikan kehittyminen ja sen hyödyntäminen Jukolan viestissä. Tämä on näkynyt niin kilpailun järjestämisessä kuin sen seuraamisessakin. Pihtileimasimet ovat vaihtuneet elektroniseen leimausjärjestelmään, online-tulospalvelu, jättivideotaulut kilpailukeskuksessa ja reaaliaikainen GPS-seuranta ja sen näyttäminen videotaululla. Lisäksi koko yön kestävä radiolähetys on vaihtunut vastaavaan tv-lähetykseen, tosin yön radiolähetykset ovat jälleen yleisön pyynnöstä tulleet takaisin. Viime vuosina myös nettilähetyksillä on ollut suuri merkitys viestin seuraamisen ja julkisuuden kannalta. TV-lähetys on mennyt samalla myös internetiin ja lähetystä on seurattu jopa yli 50 maassa. Nettilähetyksillä onkin voitu tavoittaa aivan uudet ja entistä suuremmat katsojakunnat kuin aikaisemmin."

- Tero Viljanen


Premiumsport.fi

inov 8 alapanoraama