Vuokatin MM-sprintin järjestäjät: ”Keväästä on otettu oppia”

Vuokatin suunnistuksen MM-kisoihin on aikaa vielä kaksi vuotta, mutta järjestelyt ovat täydessä käynnissä. Yksi kisojen onnistumisen kannalta tärkeimpiä elementtejä on ratasuunnittelu.

Vuokatin suunnistuksen MM-kisoihin on aikaa vielä kaksi vuotta, mutta järjestelyt ovat täydessä käynnissä. Yksi kisojen onnistumisen kannalta tärkeimpiä elementtejä on ratasuunnittelu. Esimerkiksi viimevuotisten MM-rastien radat jäivät monien mieleen todella huonoina. Suomalaisittain suurin jännitys ratamestarityössä kohdistuu sprinttiratoihin. Kuluneen kesän sprinttikisat kun eivät ole kaikin puolin menneet nappiin.

Viime viikon Euromeetingin sprinttikilpailun ratamestarina toimi kaikille tuttu Jarmo Puttonen. Suunta 101:ssä nousun tehnyt, Tampereen Pyrinnössä loistanut sekä myöhemmin Vaajakosken Terässä jäähdytellyt Puttonen oli hyvin lähellä pääsyä Suomen kisajoukkueeseen vuoden 2001 MM-kisoissa. Tulevissa MM-kisoissa Puttonen viihtyy järjestelykoneiston osana MM-sprintin valvojan roolissa.

- Euromeetingin ratamestaritehtävä oli ensimmäinen harjoitus "kovilla panoksilla" MM-kisoja varten, Puttonen kertoo.

Seuraavan kerran tositoimiin päästään ensi vuoden maailmancupissa ja lopullinen tulikoe on itse MM-sprintti.

- Urheijat, jotka juoksivat Euromeetingin voivat tulla ensi vuonna maailmancupiin ja juosta sitten MM-sprintin. Tämän on tämmöinen "kerää koko sarja"-homma, Puttonen nauraa.

Sprinttiradan laatiminen Kuhmoon vaikutti aluksi erittäin vaikealta, mutta lopputulos oli erinomainen. Rata sai lähes pelkästään positiivista palautetta sekä urheilijoilta ja valmentajilta.

- Tässä oli hyvä tiimi takana. Lisäksi saimme suostuteltua muutamia tontinomistajia aukaisemaan piha-alueensa suunnistajille, Puttonen valaisi valmisteluja.

Toisin sanoen osa rasteista sijaitsi yksityisillä piha-alueilla, jonne päästiin erikoisluvalla. Tämän vuoksi Kuhmon sprintin juokseminen kisan jälkeen on kiellettyä.

Pihojen avaaminen ei kuitenkaan riittänyt. Sen verran yksinkertainen on kainuulaisen kaupungin keskusta, että järjestäjät joutuivat hieman rakentamaan maastoa.

- Muutamia aitoja sinne laitettiin reitinvalinnan vuoksi , paljasti Puttonen

Hän arveli, että Suomessa maaston rakentamista ei ole juurikaan käytetty sprinttikisojen järjestelyissä. Toimittajan mieleen putkahtaa vuoden 2004 SM-sprintti Kangasalla, jossa muutamia rastipisteitä oli rakennettu rehutelineiksi.

Kevään surullisen kuuluisat sprintit ovat saaneet myös tulevat MM-järjestäjät varpailleen ja järjestelyjä on mietitty monta kertaa uudestaan.

- Täällä viitoitimme kaikki vähänkin epäilyttävät kohteet, jotta homma on selvä urheilijoille, Puttonen paljasti.

Hylsyjä ei kuitenkaan voitu hyvälläkään ratamestarityöllä välttää. Kaksi rastiväliä sijaitsi suoralla linjalla, jolloin useat miehet ja naiset juoksivat yhden rastin ohi.

- Näissä hylsyissä vika oli suunnistajissa, onneksi, Puttonen huokaisi.

Lisäksi yhdellä rastivälillä paikallisten asukkaiden parkkeeraamat autot hidastivat suunnistajien etenemistä ja näin ollen etukäteen rastivälin reitinvalinta ei ollut nopein todellisuudessa. Sprinttisuunnistuksen järjestäjänä Puttonen on huomannut erään silmiinpistävän seikan

- Tässä on miljoona asiaa johon tämä homma voi kosahtaa ja ne kaikki pitäisi osata ottaa huomioon.

Puttonen urheili oman huippu-uransa pääosin 1990-luvulla, jolloin sprintti oli vain kiilto IOF:n miesten silmissä. Näin ollen Keski-Suomen Rutalahdesta kotoisin oleva opettaja ei itse ole päässyt kokemaan sprinttisuunnistusta. Tosin Park World Tour eli PWT oli tuolloin huippusuunnistajien kovatasoinen puistosuunnistussarja ja näitä kisoja myös tuleva MM-valvoja pääsi juoksemaan. Puttonen löytää kuitenkin yhden selkeän eroavaisuuden silloisen puistosuunnistuksen ja nykyisen sprinttisuunnistuksen välille.

- PWT:ssä pyrittiin ratasuunnittelussa kikkailemaan mahdollisimman paljon, mutta käsittääkseni nykysprintissä kikkailua pyritään välttämään.

Puttosen kommentti on lohdullinen, sillä tämän perusteella voidaan Vuokatin MM-sprintistä odottaa hyvälaatuista ja selkeää sprinttisuunnistusta. Puttosen mielestä sprintissä suunnistetaan kuitenkin mahdollisimman vähän metsässä, joten Vuokatissakin sprintti juostaneen pelkästään urbaanissa ympäristössä. Kirjoituspöydän ääressä MM-kisoihin valmistautuville suunnistajille Hevoskuuri suosittelee tarkastelemaan Kuhmon Euromeetingin sprintin erityispiirteitä, olihan ratamestarina MM-sprintin valvoja. Puttonen kuitenkin kiistää nähneensä mitään MM-kisojen ratasuunnitelmia eikä kommentoi niistä enempää. Samalla Puttonen haluaa vielä kerran muistuttaa, että Kuhmon sprinttirataa ei voi enää kiertää, sillä osa rasteista sijaitsee yksistyisalueilla.

Tänään keskiviikkona juostaan tämän kauden viimeinen tärkeämpi sprinttikilpailu Lohjan keskustassa. Kisa on samalla Huippuliigan kolmas osakilpailu ja MM-katsastus. Hevoskuuri ja suunnistava suomi odottaa jännityksellä onnistuvatko järjestäjät ja onnistuvatko suunnistajat.

- Juho-Veikko Hytönen


Premiumsport.fi

inov 8 alapanoraama