Suunnistuksen televisioaika kasvussa

Suunnistusliiton toimitusjohtaja Mika Kulmala on tyytyväinen ensi kesän televisiointeihin, mutta myöntää, että tulevien vuosien arvokisatelevisioinneissa on haasteita. Kansalliset kilpailut ovat hänen mukaansa Suomessa huippuluokkaa, mutta SM-kisoihin toimitusjohtaja haluaisi laadukkaampia järjestelyjä. Viestiliigalle Kulmala ei lupaa liiton tukea.

Suunnistusliiton toimitusjohtaja Mika Kulmala on tyytyväinen ensi kesän televisiointeihin, mutta myöntää, että tulevien vuosien arvokisatelevisioinneissa on haasteita. Kansalliset kilpailut ovat hänen mukaansa Suomessa huippuluokkaa, mutta SM-kisoihin toimitusjohtaja haluaisi laadukkaampia järjestelyjä. Viestiliigalle Kulmala ei lupaa liiton tukea.

 

Keskiviikkona moni suunnistuksen ystävä koki ilon hetkiä kun Suomen Suunnistusliitto ja Yle julkistivat yhteistyösopimuksen ensi kesän Huippuliigan televisioinnista. Kaikki neljä osakilpailua nähdään joko TV2- tai FST5-kanavalla. Suunnistus on nyt laajasti esillä Yleisradion kanavilla, sillä Huippuliigan lisäksi YLE:n kanavilta nähdään myös Jukolan Viesti sekä Nordic Orienteering Tourin Suomen osakilpailu.

Suunnistusliiton toimitusjohtaja Mika Kulmala on tyytyväinen tulevan kesän laajentuneeseen yhteistyöhön YLEn kanssa. Tuotantotiiminä jatkaa suunnistuskilpailujen televisiointiin ennenkin osallistunut Kruuva OY.

-YLE tuo omat elementtinsä lähetyksiin ja onkin mielenkiintoista nähdä miten kaikki palaset saadaan ensimmäisillä kerroilla kohdilleen, sanoo Kulmala.

Tämän vuoden Huippuliiga alkaa huhtikuussa perinteisesti Paimion Silja-rasteilta, jossa juostaan keskimatka. Toukokuussa liigasirkus siirtyy sprintin merkeissä Tampereen Särkänniemeen. Liigan kolmas osakilpailu on niinikään sprintti FIN5-viikon lomassa Lohjalla. Huippuliigan finaali on keskimatka ja se käydään takaa-ajona Espoossa. Yksittäisten osakilpailujen arvoa nostaa niiden katsastusarvo - jokainen osakilpailu on katsastus- tai näyttökisa arvokilpailuihin.

-Mielestäni meillä on hyvä miksaus metsäsuunnistusta ja kaupunkisprinttejä, pohtii Kulmala osakilpailujen sisältöä.

Kansainväliset televisioinnit mietityttävät

Viime vuonna tulikasteensa saanut Nordic Orienteering Tour (NORT) jatkuu samalla sapluunalla. Tämänvuotinen Suomen osakilpailu käydään Porvoossa. Viime vuonna NORT:in televisiointi ei saanut hyviä arvosanoja kokonaisuudessaan. Erityisesti Tukholman Gamla Stanin pudotusprintin televisiointi aiheutti jopa häpeää suunnistajien keskuudessa. Kulmalan mukaan NORTin televisiointi tuottaa tänäkin vuonna haasteita erityisesti naapurimaissa, sillä Ruotsi ja Norja eivät ole Suomen tasolla suunnistuksen televisiotuotannossa.

- Esimerkiksi Ruotsissa suunnistus ei ole tv- laji ja Ruotsin liitto on vasta nyt herännyt aiheeseen, koska he ovat hakemassa MM- kisoja vuodelle 2015.

Toiseksi haasteeksi Kulmala näkee MM-kilpailujen televisioinnin. Kansainvälinen suunnistusliitto on hyvin passiivinen televisiointityössä, joten saadakseen MM-finaalit kotisohville, on kansallisten liittojen oltava aktiivisia kulloisenkin MM-kilpailujen televisioinnista vastaavan tiimin kanssa.

-Olen itse joutunut olemaan veturina tässä asiassa ja voin kertoa, ettei homma ole mitenkään helppoa ja yksinkertaista, Kulmala myöntää.

Hän kuitenkin uskoo, että ainakin parista Ranskan MM-finaalista saadaan hyvät tv-lähetykset. Lisäksi toimitusjohtaja lupaa jo nyt, että Vuokatin MM-kisoista saadaan laadukkaat ja tyylikkäät lähetykset.

Kansainvälinen kilpailukalenteri pysynee tulevaisuudessakin tiiviinä, sillä MM-kisojen jokavuotisuus lienee pysyvä ratkaisu. Ainakin vuoteen 2016 asti maailman parhaiden suunnistajien titteleistä kamppaillaan jokaisena kesänä. Päätöksiä vuosikymmenen lopun MM-kisojen aikatauluista tehdään ensi vuonna kansainvälisen suunnistusliiton General Assemblyssä. Siellä jokainen maa voi ottaa kantaa IOF:n valmistelemaan esitykseen. Kulmala itse arvelee MM-kisojen jokavuotisuuden olevan pysyvä ilmiö.

-Me emme ole virallisesti vielä muodostaneet omaa kantaamme, mutta viestit monestakin suunnasta jokavuotisuuden puolesta ovat erittäin vahvat.

SM-kisoihin korkeampaa laatua

Kotimaisessa kilpailukalenterissa Kulmala näkee suurimmat haasteet siinä miten nuoriso- ja huippusuunnistus saadaan yhdistettyä taloudelliseen kannattavuuteen - suunnistusseurojen ei ole järkevää järjestää kilpailuja jos ne eivät tuo killinkejä kassaan.

-Nythän monikin tapahtuma on suunniteltu "suurien ikäluokkien" ehdoilla, koska he tuovat tapahtumanjärjestäjille taloudellisen turvan.

Suomalaisten kilpailujärjestäjien vahvuudeksi toimitusjohtaja listaa muun muassa kansalliset kilpailut, jotka hänen mukaansa ovat laadultaan maailman parhaimpia. Hän näkee kuitenkin SM-kilpailujen järjestelyissä parantamisen varaa. Kulmalan mielestä SM-kilpailut eivät tällä hetkellä järjestelyiltään poikkea juurikaan tavallisista kansallisista.

-Ero on huomattava, kun verrataan sitä vaikkapa maastohiihtoon, jossa kansalliset ovat hyvinkin vaatimattomia, mutta SM-kilpailut taasen aivan eriluokan tapahtumia, Kulmala pohtii.

SM-kisojen televisiointia Kulmala ei näe realistisena lähitulevaisuudessa. Hän jopa arvelee, että kaikki SM-järjestäjät eivät edes halua televisiokameroita paikalle muiden järjestelyjen aiheuttaessa jo suunnatonta työtä. Kotimaisten arvokisojen televisioinnin hän näkee mahdollisena ainoastaan siten, että pari SM-finaalia juostaan osana Huippuliigaa. Parhaiten tähän soveltuvat tällä hetkellä sprintti ja keskimatka.

-Tämä tosin vaatisi hieman sääntöjen rukkaamista esimerkiksi karsintojen ja kuumien ryhmien suhteen, mutta voisi olla jopa toteutettavissa lähivuosina.

Kevyempiä kansallisia – ei viestiliigaa

Suunnistusliitto korotti liitolle tilitettävää kilpailumaksua viidestätoista prosentista kahdeksaantoista. Tämä on herättänyt huolta ja närää erityisesti pienten kansallisten järjestäjien keskuudessa. Liitto tuli kuitenkin vastaan nostamalla osanottajarajaa, josta kilpailijamaksua lähdetään perimään. Aikaisemmin alle 200 osanottajan kilpailuista ei proviisioita tarvinnut tilittää liitolle. Nyt raja on nostettu 250 kilpailijaan.

Pienten kansallisten kilpailujen haasteina ovat viime vuosina olleet alati nousevat järjestelykustannukset. Erityisesti ajanottojärjestelmä vaatii joko asiantuntemusta ja laitteistoa järjestävän seuran sisältä tai niiden ulkoistamista ammattilaisille. Ensin mainittu alkaa olla katoavaa kansanperinnettä monessa seurassa, jälkimmäinen vaatii rahaa. Kansallisten kilpailujen jatkon turvaamiseksi toimitusjohtaja ehdottaakin kevennettyjä järjestelyjä.

-Järjestäjät voisivat jonkin verran keventää taakkaansa esimerkiksi jättämällä ikäsuunnistajien sarjoista palkinnot pois tai keventämällä kilpailukeskustoimintoja, ehdottaa Kulmala.

Viestiliiga ja sen henkiinherättäminen on noussut aika ajoin suunnistuspiirien kuumaksi puheenaiheeksi. Viimeksi kissan nosti pöydälle Jarmo Koskela viime maanantaisessa Suunnistus.netin kolumnissaan. Kulmalan mukaan liiton taholta ei ole odotettavissa investointeja viestiliigan paluuseen.

-Jotta viestiliiga saataisiin oikeasti kukoistukseen, vaatisi se aikamoisen taloudellisen ja henkilöpanoksen, joita meillä ei valitettavasti lähivuosina tule olemaan, toteaa toimitusjohtaja Mika Kulmala.

-Petri Ikävalko

Premiumsport.fi

inov 8 alapanoraama