Mykoplasma urheilijoilla - ikuinen mysteeri vai selvää pässin lihaa?

Lääkäri Satu Ojalainen on perehtynyt mykoplasmaan myöskin urheilijan näkökulmasta. Kuva: Satu Ojalaisen kotialbumi

Lääkäri Satu Ojalainen on perehtynyt mykoplasmaan myöskin urheilijan näkökulmasta. Kuva: Satu Ojalaisen kotialbumi

Mykoplasmaan perehtynyt lääkäri Satu Ojalainen tekee selkoa siitä, mistä tästä monia urheilijoita vaivaavasta ikävästä kiusankappaleesta on oikein kyse ja kuinka sen kanssa tulee toimia.

Olen ihmetellyt ja selvitellyt tätä asiaa itsekin reilun kymmenen vuoden ajan, kun aloin käytännön lääkärin työssäni tutkia nuorten urheilijoiden erikoisia hengitysvaikeuksia ja suorituskyvyn heikkenemisiä. Aikaa on kulunut, mutta viimeksi tälläkin viikolla työssäni sain taas kerran todeta, ettei lääkäreiden Terveysportissa oleva Mykoplasman hoitosuositus toimi urheilijoiden hoidossa. Oireet saattavat hetkellisesti talttua, mutta ryöpsähtävät jonkin ajan (kuukausien) kuluttua uudelleen. Mykoplasma vaatii muutakin hoitoa kuin antibioottikuurin, ja käsitykseni mukaan myös selvästi pidemmän antibioottikuurin ja suuremmat annokset kuin yleisesti luullaan. Lisäksi Aasiassa yleinen makrolidiresistenssi (tietyn antibiootin tehon menetys) näyttää rantautuneen meillekin. Sen vuoksi lääkevalintaan pitäisi kiinnittää erityistä huomiota. Mutta koska urheilijoilla antibioottikuuri on vain yksi osa hoitoa, niin tehokaskaan lääke ei yksin riitä.

Miksi kaikki ei mene kuin Strömssössä?

Sinänsä kyse on melko ongelmallisesta ja monioireisesta tartuntataudista. Etenkin kestävyysurheilussa taudin epäonnistuneesta hoidosta voi olla pitkäänkin haittaa. Hoito ei myöskään auta, jos diagnoosi ei ole oikea. Vanha Mykoplasma on hankalampi hoidettava kuin tuore, ja vasta-ainetestien tulosten ilmoittaminen ja tulkinta eivät nekään ole aina yksiselitteistä maassamme. On alueita (esim. Kainuu ), joissa tulos tulee merkinnällä - , +/-, +. Osassa maata saadaan tuloksena numeroarvo, viitearvo ja lausunto (esim. Hus-piiri). On selvää, etteivät puutteelliset ja kirjavat laboratoriovastauskäytännöt ainakaan helpota Mykoplasmaan sairastuneen tilaa ja hoitavan lääkärin työtä. Jo tulosten ilmoittamiseen toivoisi kemisteiltä yhtenäistä, yksiselitteistä linjanvetoa.

Ongelmalliseksi Mykoplasman tekee sen kyky lisääntyä ihmissolun sisällä, ikään kuin virukset. Näin se lymyää osin piilossa, vaurioittaen isäntäsolua, osin lääkkeiden ulottumattomissa.

Sen vuoksi pelkkä lääkekuuri ei paranna tautia, vaikkakin estää Mykoplasman lisääntymistä soluissa, vaan siihen tarvitaan myös oma immunologinen paranemisreaktio, joka yleensä sitten hävittää taudin lopullisesti ajan kanssa.

Mikä se sitten on?

Mykoplasma pneumoniae on pienikokoinen soluseinätön bakteeri. Tauti tarttuu kuten ylähengitystieinfektiot yleensä, hengitystie-eritteiden mukana kosketus- (omat kädet) tai pisaratartuntana (yskiminen aivastelu). Itämisaika on 1 - 4 viikkoa ja se aiheuttaa yleisimmin flunssan kaltaisen taudin (nuha, yskä, kuume, kurkkukipu, päänsärky, huonovointisuus), mutta se aiheuttaa myös hitaasti alkavia keuhkokuumeita, joihin voi liittyä pitkittynyt yskä. Mykoplasma voi levitä elimistössä laajalti valkosolujen mukana ja häiritä elimistön toimintaa, aiheuttaa sairastelukierrettä, kurkunpäätulehdusta ja -kramppeja, ylirasitustilan kaltaista kehon oireilua, hengitysfunktion huononemista, hengitysvaikeuksia etenkin rasituksessa, sydämen tykytyksiä ja palautumisongelmia, ihottumaa, lihaskipuja, lämpöilyä, päänsärkyjä, infektioastmaa, tai se voi pahentaa jo olemassa olevaa astmaa. Olen omin silmin todistanut muutaman kerran urheilukisoissa tai treeneissä tulleita kurkunpääkrampeja, jotka saivat urheilijan lyyhistymään tantereelle, ja jotka osoittautuivat Mykoplasman aiheuttamiksi.

Erityisesti urheilijan kannalta keskeistä on, että Mykoplasma estää elimistöä palautumasta rasituksesta, jolloin puhutaan alipalautumisesta.

Riskiryhmänä urheilevat nuoret

Eniten Mykoplasma näyttää runtelevan urheilua harrastavia teini-ikäisiä, nuoria ja nuoria aikuisia. Se miksi näin on, voidaan vain arvailla, mutta pääsyy on otollinen ikä saada tartunta ja oireiden paheneminen rasituksesta yhdistettyinä palautumisongelmiin.

Jos on sisätiloissa viihtyvä ns. sohvaperuna, ei taudista kokemukseni mukaan ole akuutin vaiheen jälkeen juurikaan haittaa. Toki poikkeuksiakin on, kuten väsymystä ja sairasteluherkkyyttä.

Vanhemmilla ihmisillä Mykoplasma ei enää aiheuta merkittävää sairastelua, johtuen mahdollisesti siitä, että kovaa (kilpaurheilu tasoista) rasitusta ei juurikaan enää ole ja tauti on sairastettu jo nuorempana jättäen pitkäaikaisia, luultavasti suojaavia vasta-aineita lievästi koholleen. Kokemukseni mukaan alle kouluikäiset paranevat parhaiten, jopa huomaamatta, mutta lapsuuden Mykoplasma voi aktivoitua uudelleen vanhempana.

Mykoplasman toteaminen

Itse en koskaan hoida tautia Mykoplasmana, ennen kuin oireet siihen sopivat ja vasta-ainetestien tulokset tulkintoineen niin osoittavat.

Kliinisen kuvan ja tavallisten tulehdusta mittaavien laboratoriokokeiden avulla (CRP, leukosyytit) Mykoplasmaa ei voi erottaa muista bakteeri- tai virustaudista. Mykoplasman laboratoriodiagnoosi perustuu tällä hetkellä verikoevasta-ainetesteihin. Tulos tulee muutamassa päivässä.

Keuhkoröntgenkuvassa tauti näkyy vain silloin, kun kyse on keuhkokuumeesta. Tosin sekin voi olla tässä tapauksessa kuumeeton.

Tuore infektio voidaan diagnosoida osoittamalla IgM-luokan (= akuutin vaiheen) vasta-aineita seeruminäytteessä (yleensä positiivinen noin 1- 3 viikon kuluttua oireiden alusta) tai merkitsevä IgG-luokan (pitkäaikaisten) vasta-aineiden nousu 2 - 3 viikon välein otetuissa pariseerumeissa.

IgG vasta-aineet alkavat nousta tuoreessa taudissa muutamien viikkojen - kuukauden kuluttua, jopa yli 500 tasolle (normaalisti taso <45 ).

Korkein arvo, jonka olen tavannut, on ollut >500, tällä nuorella henkilöllä oli Mykoplasman aiheuttama keuhkokuume. Sinänsä arvon korkeus ei välttämättä liity pelkästään taudin vakavuuteen vaan myös henkilön omaan immunologiseen tilaan.

IgM-luokan vasta-aineet voivat säilyä positiivisina 1 - 2 vuoden ajan. IgG vasta-aineet voivat hoidonkin jälkeen yhä nousta ja laskevat yleensä melko hitaasti myös onnistuneen hoidon jälkeen ja jäävät jollekin matalammalle tasolle koholle vuosikymmeniksi, mutta urheilevilla hoitotavoite on saada IgG alle <100. Jos se ei mahdollista kovin nopeasti, niin minimitavoite on saada arvo laskusuuntaiseksi ja tuntemukset elimistössä normaaliksi, ortostaattiset sykereaktiot hyvälle tasolle (optimaalinen syke- erotus <25) samoin kuin hengitystiefunktio normaaliksi.

Vanha Mykoplasma voi myös uudelleen aktivoitua (=re-infektio ), jolloin oireet palaavat ja IgG taso selvästi nousee aiemmasta. Tällöin hoito annetaan samoin kuin tuoreessa Mykoplasmassa. Uusintainfektioissa IgM-vaste useimmiten puuttuu.

Keskushermostoinfektioissa vasta-aineita voidaan osoittaa aivo-selkäydinnesteestä (normaalisti selkäydinnesteessä ei ole mykoplasmavasta-aineita). Tiedän kahdella kouluikäisellä lapsella olleen Mykoplasman aiheuttama keskushermostotulehdus viime vuonna. Toinen on oma potilaani ja hoidettiin Lastenklinikalla. Hän on toipunut hyvin.

Mykoplasman hoito

Hoito harkitaan tapauskohtaisesti, riittävän pitkä ja riittävä annos oikeanlaista antibioottia, on hoidon perusta (kuten doximysiini /klaritromysiini / telitromysiini nuorilla, aikuisilla käyvät myös fluorokinololit mutta muistettava niihin liittyvät jänneriskit ), tukihoitona tarvitaan immunologiaa vahvistavia valmisteita kuten maitohappobakteereita ja D-vitamiinia, lepoa ja monipuolista ravintoa ja mahdollisia muita tulehduslääkkeitä sekä limaneritykseen vaikuttavia lääkkeitä, etenkin keuhko-oireisilla. Penisilliinit eivät Mykoplasmaan tehoa.

Miten käy treenien kanssa?

On tärkeää, että urheilija malttaa levätä infektion hoidon aikana vähintään 2 viikkoa ja keventää harjoittelua senkin jälkeen riittävän pitkään (toiset 2 viikkoa), jotta puolustusjärjestelmä voi tuhota tunkeilijan lopullisesti. Jos näin ei käy, infektio voi jyllätä elimistössä matala-asteisena ja aiheuttaa urheilijalle ns. immunologisen alipalautumistilan. Oireina ovat huonontuneen palautumisen lisäksi mm. suorituskyvyn lasku, syketasojen kohoaminen, krooninen väsymys, lihasten hapottaminen ja räjähtävyyden puute eli hermolihasliitoksen toimintahäiriö.

Normaaliin harjoitteluun palaaminen tapahtuu hoidon jälkeen alkuun matalilla sykkeellä (syke <120, ei saa hengästyä), kunnes tuntemukset kropassa ovat normaalit. Osalle jää tavallista runsaampaa kovan hengitystyön provosoimaa limaneritystä pitkäksikin aikaa.

Uran jatko?

Vaikka Mykoplasma voi kuullostaa hirvitykseltä ja " mykopaskalta", se on hankalimmillaan 1-2 vuoden hidaste aktiivi urheilijan uralla - mutta ei uran jatkon este sitkeissäkään tapauksissa. Aktiiviurheilijan olisi hyvä tutkituttaa 1-2 kertaa vuodessa muiden kokeiden ohessa Mykoplasma -testi, oli oireita tai ei, jotta mahdolliset piilemään jääneet, uudelleen aktivoituneet taudit saataisiin ajoissa kiinni. Silloin olisi helpoin estää Mykoplasmasta johtuva sairastelukierre, keuhko-ongelmat ja alipalautumiseen liittyvät murheet. Hoitamattoman Mykoplasman kanssa on vaikea päästä aivan huipulle - etenkään kestävyyslajeissa.

- Satu Ojalainen
LL, Yleislääketieteen erikoislääkäri
Kotkan lääkäriasema Haminan toimipiste
Imatran Kliininen laboratorio
Kuhmon lääkäriasema Vuokatti Snowpolis

Instagram | Jaa kuvasi #hevoskuuri

Kuukauden luetuimmat

  1. 01.03.2015Pirkan Hiihto hiihdettiin 60. kerran
  2. 26.02.2015Jukolatiimi2015 Minna Kaupin johdolla Louna-Jukolan yöhön
  3. 02.03.2015Näin harjoittelee Johan Olsson
  4. 08.03.2015Vasaloppetin suomalaistulokset
  5. 01.03.2015Northug voitti viidenkympin MM-kultaa kolmannen kerran urallaan
  6. 06.03.2015Kolminkertainen Vasaloppet-voittaja lopettaa hiihtouransa sydänvaivoihin
  7. 09.03.2015Riitta-Liisa Roponen toiseksi Engadin Skimarathonilla
  8. 26.02.2015Voiteluneuvot Pirkan hiihtoon
  9. 02.03.2015Luusua Team Santanderin väreissä Vasaloppetiin
  10. 15.03.2015Tartossa tehtiin 100 metrin hiihdon maailmanennätys
  11. 08.03.2015Lampinen hiihti nousujohteisesti uransa parhaaseen Vasaloppetiin – Luusua auttoi Gjerdalenia
  12. 02.03.2015Suomen joukkueet Salpausselällä
  13. 01.03.2015Matti Heikkinen pyörtyi haastattelualueelle
  14. 10.03.2015Suomen joukkue Osloon maailmancupin päätöshiihtoihin
  15. 09.03.2015Digginsiltä suksi irti ja Heikkinen haastatteli Mertarantaa
  16. 25.02.2015Olsson ikävöi perhettään seitsemän viikkoa – uhraus toi MM-kullan
  17. 05.03.2015Muutoksia Suomen hiihtomaajoukkueen kokoonpanoon Salpausselällä
  18. 25.02.2015Diktatuuri vaihtui demokratiaan viestivalinnoissa
  19. 16.03.2015Juoksutesti kertoo harjoitusten vauhdin
  20. 17.03.2015Iivo Niskanen hiihtää Birkebeinerrennetin Team Coopin miehistössä
  21. 03.03.2015Tervahiihto historialliselle Oulujokivarren reitille
  22. 02.03.2015Norjan hiihtäjät Salpausselälle
  23. 25.02.2015Kalla iskee kakkososuudella - Ruotsin ja Norjan naisten viestijoukkueet selvillä
  24. 09.03.2015Tervahiihdon ja muiden hiihtokilpailujen tuloksia
  25. 16.03.2015Satu Auvinen pesi liki kaikki hiihtomiehet
  26. 27.02.2015Matti Heikkinen ja vesikelin suksien mysteeri
  27. 08.03.2015Manninen juoksi puolimaratonilla kauden kotimaisen kärkiajan
  28. 08.03.2015Laukkasen työ ei näy tuloksissa
  29. 05.03.2015Kalevan kisoihin tulosrajalla tai rankingin perusteella
  30. 28.02.2015Oona Kettunen alitti Sandra Erikssonin ennätyksen