oakley panoraama

D-vitamiinilisän käyttö on perusteltua

Painavaa tutkimustietoa viime aikoina paljon puhuttaneesta D-vitamiinista. Urheilijan kannalta D-vitamiinin mielenkiintoisimmat vaikutusmahdollisuudet liittynevät sen rooliin fyysisen suorituskyvyn kannalta.

D3-vitamiinia saadaan iholla auringon UV-valon avulla tapahtuvan tuotannon seurauksena. Toinen ja paljon tehottomampi vaihtoehto saada D-vitamiinia on ravinto. Huolimatta siitä onko D-vitamiini peräisin iholla tapahtuvasta tuotannosta vai saatu suoraan ravinnosta, maksa muuttaa D-vitamiinin kalsidioliksi, joka on D-vitamiinin veressä kiertävä varastomuoto. Tätä arvoa voidaan mitata laboratoriokokein. Auringosta saadaan kauniina kesäpäivänä keskipäivän aikaan 30 minuutin aikana jopa 500 µg (20000 IU) D-vitamiinia, kun koko keho altistetaan auringonvalolle ja ei käytetä aurinkosuojavoidetta [1-2]. Pidempään auringossa oltaessa D-vitamiinin tuotanto loppuu ja ylimäärin tuotettu D-vitamiini hajoaa iholla [3] sekä iho voi palaa suurentaen melanooman riskiä. On vaikea uskoa, että itseään säätelevä ihon D-vitamiinisynteesi olisi luonnon sattuma, kuten Helsingin yliopiston biolääketieteen laitoksen professori Ilari Paakkari toteaa kotimaisen lääkärilehden pääkirjoituksessa [4]. Päiväntasaajaa lähellä asuvien väestöjen kalsidiolin pitoisuudet ovat noin 2–5 kertaa pohjoisten väestöjen keskimääräisiä pitoisuuksia suurempia. Jopa yli 200 nmol/l pitoisuuksia on mitattu maanviljelijöiltä, jotka todistettavasti eivät käyttäneet D-vitamiinilisää [2].

Talviaikaan, kun auringonvalo ei riitä D-vitamiinin synteesiin iholla, suun kautta otettu 1 µg:n annos D3-vitamiinia vastaa veren kalsidiolitason tason nousua noin 1 nmol/l [2, 5]. Tästä laskemalla nykyinen saantisuositus ottaa 7,5 µg:n D-vitamiinitabletti päivässä nostaa talviaikaan plasman kalsidiolitasoa noin 10 nmol/l, kun huomioidaan suomalaisten keskimääräinen ruoasta saatu (2,5 µg) päivittäinen D-vitamiini mukaan. Ihanteellinen D-vitamiinin varastomuodon, kalsidiolin, pitoisuus veressä luustovaikutusten kannalta on tutkimusten mukaan noin 80-110 nmol/l [6], jolla kalsiumin imeytyminen suolistosta on optimaalista ja luuta hajottavan lisäkilpirauhashormonin aktiivisuus on pienentynyt [4]. Pitoisuuksia alle 37,5 nmol/l pidetään riittämättömän saannin osoittajana. Suomalaiset saavat liian vähän D-vitamiinia: 9–15-vuotiaista tytöistä 75 %:lla seerumin kalsidiolipitoisuus alitti talvella määrän määrän 37,5 nmol/l [7]. Vastaavasti varusmiehistä talviaikaan 39 %:lla ja sairaalan sisätautipotilaista 65 %:lla oli D-vitamiinin puutos [8]. Satunnaistettujen ja lumekontrolloitujien hoitotutkimusten mukaan 25 µg D-vitamiinia päivässä vähentää osteoporoottisia murtumia, mutta 10 µg annoksella ei vielä ole vaikutusta [9].

D-vitamiinilla on myös monia luuston ulkopuolisia vaikutuksia, sillä tähän päivään mennessä on löydetty jo yli 2000 geeniä (3% perimästämme!), jotka koodaavat D-vitamiinin vaikutuksia [6, 10]. D-vitamiinilla on vaikutuksia myös lihaksiin. Sen runsas saanti parantaa alaraajojen toimintaa ja pienentää kaatumistapaturmien riskiä [11-13]. Se vähentää solujen hallitsematonta kasvua. Tätä voidaan hyödyntää psoriaasin hoidossa ja tähän liittynee osittain D-vitamiinin syövältä suojaava vaikutus. Lukuisissa kasvainmalleissa D-vitamiini estää syövän kasvua, verisuonitusta ja etäpesäkkeiden syntyä [6]. D-vitamiinin saannilla ja auringonvalon saatavuudella näyttää olevan käänteinen yhteys autoimmuunitautien kuten tyypin 1 diabeteksen, nivelreuman ja MS-taudin riskiin [2, 6, 11]. Lisäksi D-vitamiinin puutos on luultavasti yhteydessä myös verenkiertosairauksiin ja infektioihin [1, 11].

Havainnot siitä, että ihmisen infektiopuolustus voi tehostua D-vitamiinista [1], ovat urheilijan kannalta mielenkiintoisia. Tiedetään, että tietyt antimikrobiset peptidit (AMP) estävät ainakin influenssa-, Herpes simplex-, adeno-, sytomegalo- ja papilloomavirusten toimintaa [14], jotka aiheuttavat mm. hengitystieinfektoita. AMP:t toimivat immuunipuolustuksen etulinjassa, joten niiden toimiessa tehokkaasti infektioissa oireinen tauti voidaan jopa kokonaan välttää [1]. D-vitamiinilisän käytön vaikutuksesta hengitysinfektioiden torjunnassa on saatu positiivisia tuloksia muutamassa tutkimuksessa [15-16], mutta tutkimukset ovat olleet heikkolaatuisia ja lisänäyttöä tarvitaan.

Itse en ole löytänyt D-vitamiinista kertovaan tutkimuksiin tutustuessa, että 250 µg:n D-vitamiiniannoksilla olisi raportoitu toksisia vaikutuksia aikuisväestössä pitkäaikaisessakaan käytössä. Itse asiassa suun kautta nautitulla annoksella 250 µg/vrk päädytään kahden kuukauden kuluessa keskimäärin tasoon 130 nmol/l [2], mutta yksilöiden vaihteluväli on suuri. Eläintutkimuksessa toksisuutta (hyperkalsemiaa) ilmenee, kun kalsidiolin pitoisuus ylittää 375 nmol/l [6]. En tarkoita, että tämä 250 µg/vrk olisi optimaalinen annos, mutta mielestäni tämä kuvaa hyvin pelon D-vitamiinimyrkytyksestä olevan on aiheetonta, kun muistaa jonkun kohtuuden. Toisaalta Tuohimaa ym. viittasivat tutkimuksissaan [17], että sekä alhainen että korkea kalsidiolipitoisuus olivat yhteydessä kohonneeseen eturauhassyöpäriskiin norjalaisilla miehillä. Suomalaisten miesten osalta vastaavaa yhteyttä ei havaittu. Tuoreen ja laajan eri tutkimusten tuloksia yhdistävän hyöty-haitta-analyysin loppupäätelmä tukee D-vitamiinin saantisuositusta 1800-4000 IU/vrk ja veren D-vitamiinipitoisuutta (kalsidioli) 75-110 nmol/l kaatumisten, murtumien, sydänsairauksien ja paksusuolisyövän ehkäisyssä [12]. Toisten laajojen meta-analyysien mukaan D-vitamiinin puute on yhteydessä kasvaneeseen paksu- ja peräsuolisyövän riskiin [18], mutta ei eturauhassyöpäriskiin [19].

Urheilijan kannalta D-vitamiinin mielenkiintoisimmat vaikutusmahdollisuudet liittynevät sen rooliin fyysisen suorituskyvyn kannalta. Cannell ym. [13] julkaisivat hiljattain aiheesta mielenkiintoisen artikkelin arvostetussa urheilulääketieteen julkaisussa. Artikkelin mukaan tyypin II lihassolujen (ns. nopeat lihassolut) koko ja määrä lisääntyvät D-vitamiinin myötä. D-vitamiinia on käytetty ultraviolettivalon muodossa suoritusta parantava tekijänä Saksassa ja Neuvostoliitossa jo 1950-luvulla. Saksassa mitattiin tuolloin 13 %:n parannus polkupyöräergometritestissä niiden lääketieteen opiskelijoiden ryhmässä, jotka saivat keinotekoista UV-säteilyä. Vastaavia tuloksia on raportoitu artikkelin mukaan myös neuvostoliittolaisilla pikajuoksijoilla nopeuden ja saksalaisilla koululaisilla kestävyyskunnon ja reaktioajan suhteen, mutta tulosten luotettavuus on mielestäni kyseenalainen vaikkakin tulokset ovat mielenkiintoisia. Artikkelissa todetaan, että huippusuoritukset ajoittuvat kirjallisuuden mukaan usein kesäaikaan ja suositellaan D-vitamiinin varastomuodon, kalsidiolin, pitoisuudeksi vähintään 125 nmol/l, joka on mahdollista saavuttaa kesäaikaan myös ilman D-vitamiinilisää. Itse ajattelen, että D-vitamiinin hyvin todistetut vaikutukset kaatumisten vähenemisessä vanhoilla ihmisillä liittyvät sekä parantuneeseen lihasvoimaan että hermo-lihasjärjestelmän (reaktioaika, tasapaino) toimintaan.

Henkilön rasvakudoksen määrä ja ikä heikentävät D-vitamiinin hyötyosuutta, joten veren kalsidiolipitoisuutta tulisi mitata hoidon tuloksen varmistamiseksi. Lisäksi yksilölliset erot D-vitamiinin aineenvaihdunnassa ovat suuria. Valtaosa tutkijoista suosittaa noin 80 nmol/l kalsidiolipitoisuuksia, joihin päästään oleskelemalla kesäpäivän auringossa 10 minuuttia päivässä. Koska asumme Suomessa, D-vitamiinilisän käyttö on hyvin perusteltua. D-vitamiinihoito ei myöskään ole kallista, vaikka markkinavoimat yrittävätkin varmasti ottaa osansa nousevista "terveysbuumeista". Suomestakin saa jo 50 µg:n D3-vitamiinikapseleita ja netistä kotimaisilta sivuilta katsottuna 300 kapselin hinta on 20 euron tienoilla. Vaikka käyttäisi nykyisiä saantisuosituksia enemmän D-vitamiinia (esim. kolme 50 µg:n kapselia viikossa), yhden henkilön vuosikustannuksiksi tulee tällöin noin 10 euroa. Lisäksi D-vitamiinilisistä kannattaa pitää taukoa kesäkuukausina, jos ehtii oleskelemaan ulkosalla. Kesällä vitamiinin luonnollinen lähde, aurinko, tuottaa optimaalisen määrän tuota hormonin esiastetta ihollamme.

LK Henri Taanila
Kirjoittaja viimeistelee parhaillaan väitöskirjaa varusmiesten tuki-ja liikuntaelinvammojen riskitekijöistä ja ehkäisystä

Lähteet:

1. Alitalo A: Ihmisen infektiopuolustus voi tehostua D-vitamiinista. Duodecim 2010, 126:1127-1134.
2. Vieth R: Vitamin D supplementation, 25-hydroxyvitamin D concentrations, and safety. Am J Clin Nutr 1999, 69(5):842-856.
3. Holick MF: McCollum Award Lecture, 1994: vitamin D--new horizons for the 21st century. Am J Clin Nutr 1994, 60(4):619-630.
4. Paakkari I: D-vitamiini - aurinkohormoni. Duodecim 2010, 126:1107-1108.
5. Heaney RP, Davies KM, Chen TC, Holick MF, Barger-Lux MJ: Human serum 25-hydroxycholecalciferol response to extended oral dosing with cholecalciferol. Am J Clin Nutr 2003, 77(1):204-210.
6. Paakkari I: D - etelän hormoni ja pohjoisen vitamiini. TABU Lääketietoa Lääkelaitokselta 2008, 16.12.2008.
7. Lehtonen-Veromaa M, Mottonen T, Irjala K, Karkkainen M, Lamberg-Allardt C, Hakola P, Viikari J: Vitamin D intake is low and hypovitaminosis D common in healthy 9- to 15-year-old Finnish girls. Eur J Clin Nutr 1999, 53(9):746-751.
8. Aro A: D-vitamiini - monivaikutteinen hormoni. Duodecim 2005, 121:1749-1754.
9. Bischoff-Ferrari HA: Optimal serum 25-hydroxyvitamin D levels for multiple health outcomes. Adv Exp Med Biol 2008, 624:55-71.
10. Bouillon R, Carmeliet G, Verlinden L, van Etten E, Verstuyf A, Luderer HF, Lieben L, Mathieu C, Demay M: Vitamin D and human health: lessons from vitamin D receptor null mice. Endocr Rev 2008, 29(6):726-776.
11. Heaney RP: Vitamin D in health and disease. Clin J Am Soc Nephrol 2008, 3(5):1535-1541.
12. Bischoff-Ferrari HA, Shao A, Dawson-Hughes B, Hathcock J, Giovannucci E, Willett WC: Benefit-risk assessment of vitamin D supplementation. Osteoporos Int 2010, 21(7):1121-1132.
13. Cannell JJ, Hollis BW, Sorenson MB, Taft TN, Anderson JJ: Athletic performance and vitamin D. Med Sci Sports Exerc 2009, 41(5):1102-1110.
14. Klotman ME, Chang TL: Defensins in innate antiviral immunity. Nat Rev Immunol 2006, 6(6):447-456.
15. Aloia JF, Talwar SA, Pollack S, Yeh J: A randomized controlled trial of vitamin D3 supplementation in African American women. Arch Intern Med 2005, 165(14):1618-1623.
16. Aloia JF, Li-Ng M: Re: epidemic influenza and vitamin D. Epidemiol Infect 2007, 135(7):1095-1096; author reply 1097-1098.
17. Tuohimaa P, Tenkanen L, Ahonen M, Lumme S, Jellum E, Hallmans G, Stattin P, Harvei S, Hakulinen T, Luostarinen T et al: Both high and low levels of blood vitamin D are associated with a higher prostate cancer risk: a longitudinal, nested case-control study in the Nordic countries. Int J Cancer 2004, 108(1):104-108.
18. Touvier M, Chan DS, Lau R, Aune D, Vieira R, Greenwood DC, Kampman E, Riboli E, Hercberg S, Norat T: Meta-analyses of vitamin D intake, 25-hydroxyvitamin D status, vitamin D receptor polymorphisms and colorectal cancer risk. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2011.
19. Yin L, Raum E, Haug U, Arndt V, Brenner H: Meta-analysis of longitudinal studies: Serum vitamin D and prostate cancer risk. Cancer Epidemiol 2009, 33(6):435-445.

--- Mainos - artikkeli jatkuu alla ---


Kuukauden luetuimmat

  1. 30.05.2017IRONMAN-tapahtuma ensimmäistä kertaa Suomeen!
  2. 14.06.2017Mäkäräinen ja Laukkanen löysivät suunnistajat Venla-joukkueeseen
  3. 06.06.2017Jukolassa 2. osuus merkittävässä roolissa, Venloilla vaativa viesti alusta loppuun – ratamestareiden vinkit huipuille ja kuntoilijoille
  4. 28.05.2017Polkujuoksijat selättivät Rukan hanget - yli 1400 juoksijaa Karhunkierroksella
  5. 18.06.2017Alisa Vainio palasi kilparadoille, voitti 10 000 metriä
  6. 06.06.2017Jukolan viestiin vajaa kaksi viikkoa – ratamestareiden työ on rastien vientiä vaille valmis
  7. 20.06.2017Ainutlaatuinen ajanottojärjestelmä auttaa hiihtäjiä ja ampumahiihtäjiä Imatralla
  8. 23.06.2017Hiihtäjän juhannus: Ristomatti Hakola syö makkaraa ja juo pohjoissatakuntalaista vettä
  9. 10.06.2017 Pärmäkoski haastoi norjalaiset Holmenkollen Skishowssa
  10. 04.06.2017Tässä Tukholman maratonin 100 parasta suomalaista
  11. 18.06.2017Mari Laukkanen ensimmäisestä Venlojen viestistään: "Hieno kokemus, eikä varmasti unohdu"
  12. 06.06.2017Miten Joensuu-Jukolan ratamestarit pakottavat suunnistajat omaan työhön?
  13. 10.06.2017MM-kisan neljäs sija yllätti Henri Ansion
  14. 06.06.2017Johaugin päivä CAS:ssa ohi, FIS haluaa 16-20 kuukauden kilpailukiellon: ”Oli raskasta käydä kaikki läpi uudestaan”
  15. 22.06.2017Maantiepyöräilijän juhannus: Lotta Lepistö on aattona viisi tuntia pyörän päällä
  16. 05.06.2017Camilla Richardssonilta lähes viiden sekunnin ennätysparannus - alitti Lontoon MM-rajan!
  17. 14.06.2017Kuka voittaa Jukolan viestin? Kolme asiantuntijaa veikkaa
  18. 28.05.2017Topi Raitanen juoksi ennätyksensä 3000 metrin esteissä: ”Kesän lopussa pitää olla alle 8.40”
  19. 16.06.2017Punakone valmiina Jukolaan - Runesson yllättyi Jukolan merkityksestä suomalaisille
  20. 20.06.2017Susanna Saapunki kakkossijalle ylämäkijuoksun vertikaalikilometrin maailmankiertueen osakilpailussa
  21. 02.06.2017Sundby varoittaa Johaugia CAS:sta: “Kohtelu erilaista kuin Norjassa“
  22. 31.05.2017Viestit poistettiin hiihdon maailmancupin ohjelmasta – joukkueaika-ajoa ehdotettiin Tour de Skin avausmatkaksi
  23. 06.06.2017Stina Nilsson ylirasitustilassa jo alkukesästä
  24. 12.06.2017Tampereen Pyrinnön Jukola-tavoite: Omat vastuut kirkkaana mielessä
  25. 05.06.2017Iivo Niskanen, Matti Heikkinen ja Krista Pärmäkoski kilpailevat maailman hiihtotähtiä vastaan Norjassa heinäkuun kesätapahtumassa
  26. 29.05.2017Suomen joukkueen matkavalinnat MM-suunnistuksiin
  27. 12.06.2017Mironova ja Sild sotilaiden keskimatkan maailmanmestareiksi, Suomelle kaksi mitalia
  28. 03.06.2017Etiopialaisvoitto myös naisissa – Annemari Kiekaralla vaikea toinen puolikas Tukholman maratonilla
  29. 29.05.2017Ironmanissa paukkui maailmanennätys
  30. 18.06.2017Koovee jälleen paras suomalaisseura Jukolan viestissä

Premiumsport.fi

JÄMI147

Ad16605771St1Sz3466Sq110867070V0Id1