980x120 Play 2

D-vitamiinilisän käyttö on perusteltua

Painavaa tutkimustietoa viime aikoina paljon puhuttaneesta D-vitamiinista. Urheilijan kannalta D-vitamiinin mielenkiintoisimmat vaikutusmahdollisuudet liittynevät sen rooliin fyysisen suorituskyvyn kannalta.

D3-vitamiinia saadaan iholla auringon UV-valon avulla tapahtuvan tuotannon seurauksena. Toinen ja paljon tehottomampi vaihtoehto saada D-vitamiinia on ravinto. Huolimatta siitä onko D-vitamiini peräisin iholla tapahtuvasta tuotannosta vai saatu suoraan ravinnosta, maksa muuttaa D-vitamiinin kalsidioliksi, joka on D-vitamiinin veressä kiertävä varastomuoto. Tätä arvoa voidaan mitata laboratoriokokein. Auringosta saadaan kauniina kesäpäivänä keskipäivän aikaan 30 minuutin aikana jopa 500 µg (20000 IU) D-vitamiinia, kun koko keho altistetaan auringonvalolle ja ei käytetä aurinkosuojavoidetta [1-2]. Pidempään auringossa oltaessa D-vitamiinin tuotanto loppuu ja ylimäärin tuotettu D-vitamiini hajoaa iholla [3] sekä iho voi palaa suurentaen melanooman riskiä. On vaikea uskoa, että itseään säätelevä ihon D-vitamiinisynteesi olisi luonnon sattuma, kuten Helsingin yliopiston biolääketieteen laitoksen professori Ilari Paakkari toteaa kotimaisen lääkärilehden pääkirjoituksessa [4]. Päiväntasaajaa lähellä asuvien väestöjen kalsidiolin pitoisuudet ovat noin 2–5 kertaa pohjoisten väestöjen keskimääräisiä pitoisuuksia suurempia. Jopa yli 200 nmol/l pitoisuuksia on mitattu maanviljelijöiltä, jotka todistettavasti eivät käyttäneet D-vitamiinilisää [2].

Talviaikaan, kun auringonvalo ei riitä D-vitamiinin synteesiin iholla, suun kautta otettu 1 µg:n annos D3-vitamiinia vastaa veren kalsidiolitason tason nousua noin 1 nmol/l [2, 5]. Tästä laskemalla nykyinen saantisuositus ottaa 7,5 µg:n D-vitamiinitabletti päivässä nostaa talviaikaan plasman kalsidiolitasoa noin 10 nmol/l, kun huomioidaan suomalaisten keskimääräinen ruoasta saatu (2,5 µg) päivittäinen D-vitamiini mukaan. Ihanteellinen D-vitamiinin varastomuodon, kalsidiolin, pitoisuus veressä luustovaikutusten kannalta on tutkimusten mukaan noin 80-110 nmol/l [6], jolla kalsiumin imeytyminen suolistosta on optimaalista ja luuta hajottavan lisäkilpirauhashormonin aktiivisuus on pienentynyt [4]. Pitoisuuksia alle 37,5 nmol/l pidetään riittämättömän saannin osoittajana. Suomalaiset saavat liian vähän D-vitamiinia: 9–15-vuotiaista tytöistä 75 %:lla seerumin kalsidiolipitoisuus alitti talvella määrän määrän 37,5 nmol/l [7]. Vastaavasti varusmiehistä talviaikaan 39 %:lla ja sairaalan sisätautipotilaista 65 %:lla oli D-vitamiinin puutos [8]. Satunnaistettujen ja lumekontrolloitujien hoitotutkimusten mukaan 25 µg D-vitamiinia päivässä vähentää osteoporoottisia murtumia, mutta 10 µg annoksella ei vielä ole vaikutusta [9].

D-vitamiinilla on myös monia luuston ulkopuolisia vaikutuksia, sillä tähän päivään mennessä on löydetty jo yli 2000 geeniä (3% perimästämme!), jotka koodaavat D-vitamiinin vaikutuksia [6, 10]. D-vitamiinilla on vaikutuksia myös lihaksiin. Sen runsas saanti parantaa alaraajojen toimintaa ja pienentää kaatumistapaturmien riskiä [11-13]. Se vähentää solujen hallitsematonta kasvua. Tätä voidaan hyödyntää psoriaasin hoidossa ja tähän liittynee osittain D-vitamiinin syövältä suojaava vaikutus. Lukuisissa kasvainmalleissa D-vitamiini estää syövän kasvua, verisuonitusta ja etäpesäkkeiden syntyä [6]. D-vitamiinin saannilla ja auringonvalon saatavuudella näyttää olevan käänteinen yhteys autoimmuunitautien kuten tyypin 1 diabeteksen, nivelreuman ja MS-taudin riskiin [2, 6, 11]. Lisäksi D-vitamiinin puutos on luultavasti yhteydessä myös verenkiertosairauksiin ja infektioihin [1, 11].

Havainnot siitä, että ihmisen infektiopuolustus voi tehostua D-vitamiinista [1], ovat urheilijan kannalta mielenkiintoisia. Tiedetään, että tietyt antimikrobiset peptidit (AMP) estävät ainakin influenssa-, Herpes simplex-, adeno-, sytomegalo- ja papilloomavirusten toimintaa [14], jotka aiheuttavat mm. hengitystieinfektoita. AMP:t toimivat immuunipuolustuksen etulinjassa, joten niiden toimiessa tehokkaasti infektioissa oireinen tauti voidaan jopa kokonaan välttää [1]. D-vitamiinilisän käytön vaikutuksesta hengitysinfektioiden torjunnassa on saatu positiivisia tuloksia muutamassa tutkimuksessa [15-16], mutta tutkimukset ovat olleet heikkolaatuisia ja lisänäyttöä tarvitaan.

Itse en ole löytänyt D-vitamiinista kertovaan tutkimuksiin tutustuessa, että 250 µg:n D-vitamiiniannoksilla olisi raportoitu toksisia vaikutuksia aikuisväestössä pitkäaikaisessakaan käytössä. Itse asiassa suun kautta nautitulla annoksella 250 µg/vrk päädytään kahden kuukauden kuluessa keskimäärin tasoon 130 nmol/l [2], mutta yksilöiden vaihteluväli on suuri. Eläintutkimuksessa toksisuutta (hyperkalsemiaa) ilmenee, kun kalsidiolin pitoisuus ylittää 375 nmol/l [6]. En tarkoita, että tämä 250 µg/vrk olisi optimaalinen annos, mutta mielestäni tämä kuvaa hyvin pelon D-vitamiinimyrkytyksestä olevan on aiheetonta, kun muistaa jonkun kohtuuden. Toisaalta Tuohimaa ym. viittasivat tutkimuksissaan [17], että sekä alhainen että korkea kalsidiolipitoisuus olivat yhteydessä kohonneeseen eturauhassyöpäriskiin norjalaisilla miehillä. Suomalaisten miesten osalta vastaavaa yhteyttä ei havaittu. Tuoreen ja laajan eri tutkimusten tuloksia yhdistävän hyöty-haitta-analyysin loppupäätelmä tukee D-vitamiinin saantisuositusta 1800-4000 IU/vrk ja veren D-vitamiinipitoisuutta (kalsidioli) 75-110 nmol/l kaatumisten, murtumien, sydänsairauksien ja paksusuolisyövän ehkäisyssä [12]. Toisten laajojen meta-analyysien mukaan D-vitamiinin puute on yhteydessä kasvaneeseen paksu- ja peräsuolisyövän riskiin [18], mutta ei eturauhassyöpäriskiin [19].

Urheilijan kannalta D-vitamiinin mielenkiintoisimmat vaikutusmahdollisuudet liittynevät sen rooliin fyysisen suorituskyvyn kannalta. Cannell ym. [13] julkaisivat hiljattain aiheesta mielenkiintoisen artikkelin arvostetussa urheilulääketieteen julkaisussa. Artikkelin mukaan tyypin II lihassolujen (ns. nopeat lihassolut) koko ja määrä lisääntyvät D-vitamiinin myötä. D-vitamiinia on käytetty ultraviolettivalon muodossa suoritusta parantava tekijänä Saksassa ja Neuvostoliitossa jo 1950-luvulla. Saksassa mitattiin tuolloin 13 %:n parannus polkupyöräergometritestissä niiden lääketieteen opiskelijoiden ryhmässä, jotka saivat keinotekoista UV-säteilyä. Vastaavia tuloksia on raportoitu artikkelin mukaan myös neuvostoliittolaisilla pikajuoksijoilla nopeuden ja saksalaisilla koululaisilla kestävyyskunnon ja reaktioajan suhteen, mutta tulosten luotettavuus on mielestäni kyseenalainen vaikkakin tulokset ovat mielenkiintoisia. Artikkelissa todetaan, että huippusuoritukset ajoittuvat kirjallisuuden mukaan usein kesäaikaan ja suositellaan D-vitamiinin varastomuodon, kalsidiolin, pitoisuudeksi vähintään 125 nmol/l, joka on mahdollista saavuttaa kesäaikaan myös ilman D-vitamiinilisää. Itse ajattelen, että D-vitamiinin hyvin todistetut vaikutukset kaatumisten vähenemisessä vanhoilla ihmisillä liittyvät sekä parantuneeseen lihasvoimaan että hermo-lihasjärjestelmän (reaktioaika, tasapaino) toimintaan.

Henkilön rasvakudoksen määrä ja ikä heikentävät D-vitamiinin hyötyosuutta, joten veren kalsidiolipitoisuutta tulisi mitata hoidon tuloksen varmistamiseksi. Lisäksi yksilölliset erot D-vitamiinin aineenvaihdunnassa ovat suuria. Valtaosa tutkijoista suosittaa noin 80 nmol/l kalsidiolipitoisuuksia, joihin päästään oleskelemalla kesäpäivän auringossa 10 minuuttia päivässä. Koska asumme Suomessa, D-vitamiinilisän käyttö on hyvin perusteltua. D-vitamiinihoito ei myöskään ole kallista, vaikka markkinavoimat yrittävätkin varmasti ottaa osansa nousevista "terveysbuumeista". Suomestakin saa jo 50 µg:n D3-vitamiinikapseleita ja netistä kotimaisilta sivuilta katsottuna 300 kapselin hinta on 20 euron tienoilla. Vaikka käyttäisi nykyisiä saantisuosituksia enemmän D-vitamiinia (esim. kolme 50 µg:n kapselia viikossa), yhden henkilön vuosikustannuksiksi tulee tällöin noin 10 euroa. Lisäksi D-vitamiinilisistä kannattaa pitää taukoa kesäkuukausina, jos ehtii oleskelemaan ulkosalla. Kesällä vitamiinin luonnollinen lähde, aurinko, tuottaa optimaalisen määrän tuota hormonin esiastetta ihollamme.

LK Henri Taanila
Kirjoittaja viimeistelee parhaillaan väitöskirjaa varusmiesten tuki-ja liikuntaelinvammojen riskitekijöistä ja ehkäisystä

Lähteet:

1. Alitalo A: Ihmisen infektiopuolustus voi tehostua D-vitamiinista. Duodecim 2010, 126:1127-1134.
2. Vieth R: Vitamin D supplementation, 25-hydroxyvitamin D concentrations, and safety. Am J Clin Nutr 1999, 69(5):842-856.
3. Holick MF: McCollum Award Lecture, 1994: vitamin D--new horizons for the 21st century. Am J Clin Nutr 1994, 60(4):619-630.
4. Paakkari I: D-vitamiini - aurinkohormoni. Duodecim 2010, 126:1107-1108.
5. Heaney RP, Davies KM, Chen TC, Holick MF, Barger-Lux MJ: Human serum 25-hydroxycholecalciferol response to extended oral dosing with cholecalciferol. Am J Clin Nutr 2003, 77(1):204-210.
6. Paakkari I: D - etelän hormoni ja pohjoisen vitamiini. TABU Lääketietoa Lääkelaitokselta 2008, 16.12.2008.
7. Lehtonen-Veromaa M, Mottonen T, Irjala K, Karkkainen M, Lamberg-Allardt C, Hakola P, Viikari J: Vitamin D intake is low and hypovitaminosis D common in healthy 9- to 15-year-old Finnish girls. Eur J Clin Nutr 1999, 53(9):746-751.
8. Aro A: D-vitamiini - monivaikutteinen hormoni. Duodecim 2005, 121:1749-1754.
9. Bischoff-Ferrari HA: Optimal serum 25-hydroxyvitamin D levels for multiple health outcomes. Adv Exp Med Biol 2008, 624:55-71.
10. Bouillon R, Carmeliet G, Verlinden L, van Etten E, Verstuyf A, Luderer HF, Lieben L, Mathieu C, Demay M: Vitamin D and human health: lessons from vitamin D receptor null mice. Endocr Rev 2008, 29(6):726-776.
11. Heaney RP: Vitamin D in health and disease. Clin J Am Soc Nephrol 2008, 3(5):1535-1541.
12. Bischoff-Ferrari HA, Shao A, Dawson-Hughes B, Hathcock J, Giovannucci E, Willett WC: Benefit-risk assessment of vitamin D supplementation. Osteoporos Int 2010, 21(7):1121-1132.
13. Cannell JJ, Hollis BW, Sorenson MB, Taft TN, Anderson JJ: Athletic performance and vitamin D. Med Sci Sports Exerc 2009, 41(5):1102-1110.
14. Klotman ME, Chang TL: Defensins in innate antiviral immunity. Nat Rev Immunol 2006, 6(6):447-456.
15. Aloia JF, Talwar SA, Pollack S, Yeh J: A randomized controlled trial of vitamin D3 supplementation in African American women. Arch Intern Med 2005, 165(14):1618-1623.
16. Aloia JF, Li-Ng M: Re: epidemic influenza and vitamin D. Epidemiol Infect 2007, 135(7):1095-1096; author reply 1097-1098.
17. Tuohimaa P, Tenkanen L, Ahonen M, Lumme S, Jellum E, Hallmans G, Stattin P, Harvei S, Hakulinen T, Luostarinen T et al: Both high and low levels of blood vitamin D are associated with a higher prostate cancer risk: a longitudinal, nested case-control study in the Nordic countries. Int J Cancer 2004, 108(1):104-108.
18. Touvier M, Chan DS, Lau R, Aune D, Vieira R, Greenwood DC, Kampman E, Riboli E, Hercberg S, Norat T: Meta-analyses of vitamin D intake, 25-hydroxyvitamin D status, vitamin D receptor polymorphisms and colorectal cancer risk. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2011.
19. Yin L, Raum E, Haug U, Arndt V, Brenner H: Meta-analysis of longitudinal studies: Serum vitamin D and prostate cancer risk. Cancer Epidemiol 2009, 33(6):435-445.


Kuukauden luetuimmat

  1. 10.11.2017”Haluatko tapella?” - Ari Luusua ja Nikita Kriukov kahinoivat ladulla
  2. 11.11.2017Krista Pärmäkoski hiihti ylivoimaiseen voittoon Oloksella
  3. 21.10.2017Mari Laukkanen saa seuraansa kaksi lisävahvistusta - joukkue mukana Vuokatin Suomen Cupissa
  4. 25.10.2017Hiihtäjä Annmari Viljanmaa harjoitteli menestysvuotenaan 500 tuntia
  5. 08.11.2017Uusinta uutta – pitokarvat yksilöllisesti tavallisiin suksiin!
  6. 22.10.2017Maija Oravamäki vuorijuoksukilpailun voittoon Espanjassa
  7. 19.10.2017Jukka Keskisalo antoi miniseminaarissa esimerkkejä omasta harjoittelustaan
  8. 12.11.2017Iivo Niskanen hiihti toiseksi Tykkikisojen vapaan kilpailussa
  9. 12.11.2017Anne Kyllönen voittoon Tykkikisojen vapaan kilpailussa!
  10. 29.10.2017Alexander Stubb paineli Frankfurtin maratonin
  11. 07.11.2017Suomen maajoukkuehiihtäjät avaavat kautensa viikonlopun Tykkikisoissa – Northug Ruotsissa
  12. 28.10.2017Gabriela Koukalova jättää kauden avauksen väliin - myös olympialaiset vaarassa
  13. 04.11.2017Venäläiset nopeimpia Imatran Kylpylän lauantain FIS-hiihdoissa
  14. 10.11.2017Ristomatti Hakola löi venäläiset ja voitti Oloksen sprintin – Juuso Haarala neljäs
  15. 01.11.2017Legkoville ja Beloville elinikäinen kielto olympialaisiin – Venäjän hopeajoukkue Sotšin olympiaviestissä hylätty
  16. 11.11.2017Venäläiset hurjina Tykkikisojen miesten perinteisen kilpailussa
  17. 20.10.2017Roposen vlogi: Heikkisen uljasta menoa Vuokatinvaaran nousussa
  18. 12.11.2017Sunnuntaina toiseksi hiihtänyt Iivo Niskanen oli nopein suihkuun menijä
  19. 05.11.2017Slepov peittosi olympiavoittaja Malyškon Kontiolahdella - Kari Varis paras suomalainen
  20. 19.10.2017Pajulahden miniseminaarissa puhuttiin kestävyysjuoksusta: ”Harjoitusmääriä nostettava riittävän aikaisin, jotta se voidaan tehdä loivasti”
  21. 05.11.2017Roposen vlogi: "Sex? Almost!"
  22. 26.10.2017Norjan hiihtomaajoukkueen valmentaja kertoi jo miesten olympiaviestijoukkueen ankkurin – Northugin leirissä ihmetellään
  23. 11.11.2017Ville Nousiaisen vuorohiihto takkusi
  24. 10.11.2017Hakola lähti kuin rusakko makuulta - Miekka jäi loppukirin tohinassa tuppeen
  25. 13.11.2017Mari Laukkanen ja Olli Hiidensalo nopeimmat ampuhiihtäjien tarkkailukilpailussa
  26. 10.11.2017Tykkikisat käynnistyivät norjalaisvoitolla sprinttiprologissa – Kyllönen nopein suomalainen
  27. 28.10.2017Suunnistajat uhmasivat aikaista talvea Jämi Suunnistusmaratonilla – Knuuttila ja Siivonen pääsarjojen voittajat hankirallissa
  28. 22.10.2017Norjalainen alitti tunnin Valencian puolimaratonilla - naisissa uusi maailmanennätys
  29. 20.10.2017Emily Kempin uran jatko auki: ”Tuntui vaikealta uskoa, että paranen koskaan”
  30. 11.11.2017Pärmäkoskelle ensimmäinen Oloksen voitto - Yleisö oli haltioissaan Ikaalisten hurjan naisen menosta

Premiumsport.fi

JÄMI147

inov 8 alapanoraama