Jarmo Hast nauttii triathlonin monipuolisuudesta

JarmoHast_intro290411Näin uuden triathlonkauden kynnyksellä Hevoskuuri tavoitti langan toiseen päähän triathlonisti Jarmo Hastin. Kyselimme myös Jarmon kuulumisia ja muun muassa sitä, mikä triathlonissa oikein viehättää.

JarmoHast290411Jarmo Hast Hawaijilla. Kuva: Jarmo Hastin kuva-arkistoNäin uuden triathlonkauden kynnyksellä Hevoskuuri tavoitti langan toiseen päähän triathlonisti Jarmo Hastin. Kyselimme myös Jarmon kuulumisia ja muun muassa sitä, mikä triathlonissa oikein viehättää.

Hei Jarmo! Kerro näin alkuun hiukan itsestäsi Hevoskuurin lukijoille? Missä asustelet ja mitä puuhailet triathlonin ohella? Entä mitä pidät parhaimpina saavutuksinasi?

– Asun Pirkkalassa ja triathlonin lisäksi olen viimeiset kaksi vuotta ollut Varalan urheiluopistolla oppisopimuskoulutuksessa. Ja olen tällä hetkellä GoGo:ssa harjoittelusssa. Olen siellä personal trainerina sekä vedän erilaisia kursseja ja tunteja, eniten lähinnä spinning-tunteja. Parhaimpana saavutuksena olympiamatkoilta pidän maailman cupin yhdeksättä sijaa vuodelta 2003. Pitkillä matkoilla, joihin olen viime vuosina panostanut, näkisin Englannin Ironman kilpailun kolmannen sijan olevan paras saavutukseni kilpailullisesti.

Triathlon on äärimmäisen kova laji harrastaa ja vaatii pitkäjänteisyyttä ja kovaa puurtamista, mikä siinä sinusta kiehtoo eniten?

– Lajina se on kuin mikä tahansa muukin kestävyyslaji. Minua triathlonissa kiehtoo juuri se, että siinä saa vaihtaa lajia kesken suorituksen, ei tarvitse jyystää aina sitä samaa. Näin en ole päässyt kyllästymään lajiin, vaikka olen tehnyt tätä jo vuodesta toiseen.

Triathlonissa yhdistyy myös kolme varsin erilaista lajia. Miten se näkyy sinun harjoittelussa ja miten painotat niitä? Entä kuinka paljon teet näitä yhdistelmäharjoituksia? Monellehan juoksu on tosi vaikeaa pyöräilyn jälkeen ja meno on jäykkää, pystyykö sitä harjoittelemalla parantamaan?

– Joo, on totta että pyöräily vie juoksusta kimmoisuuden. Sitä ei voi kuin harjoitella, eli ensin pyörä alle ja sitten juoksua päälle. Tärkeintä on totutella keho tähän. Itsellä yleensä ensimmäiset 15 minuuttia ovat vaikeammat, sen jälkeen alkaa sujumaan. Erilaisia yhdistelmäharjoituksia pitää siis tehdä. Yleensä en vedä kaikkia kolmea lajia putkeen, vaan teen kahden eri lajin yhdistelmäharjoituksia, esimerkiksi uinti-pyöräily ja pyöräily-juoksu. Suomessa tosin pitkä talvi ja kylmät kelit rajoittaa näiden yhdistelmäharjoituksen tekoa. Tosin, nykyäänhän niitä voi tehdä hyvin sisälläkin, kun on sisäpyöriä ja juoksumattoja käytettävissä.

Nyt pitkille matkoille tähtäävässä harjoittelussa painopiste keskittyy pyöräilyyn, joka on minun heikoin lajini sekä myös juoksuun, sillä juoksussahan lopulliset sijoitukset ratkaistaan. Olen tullut uinnin puolelta lajiin ja vahvan uimataustan omaavana, minun ei tarvitse keskittyä siihen niin paljon pitkän matkan harjoittelussakaan.

Mitkä ovat sinun harjoittelun kulmakivet, johon harjoittelusi perustuu? Entä millainen on kova hevoskuuri sinulla, kuinka paljon ja mitä?

– Harjoitteluni perustuu pitkiin juoksulenkkeihin, pyörälenkkeihin tai pitkiin yhdistelmäharjoituksiin aerobisella teholla. Triathlon on ennen kaikkea kestävyyslaji. Ei saa kuitenkaan innostua liikaa määrän kanssa, ettei siitä olisi jopa haittaa. Tehon kanssa toimitaan maltilla. Tehot sen mukaan, että harjoittelu on enemmän rakentavaa kuin hajottavaa. Korkeintaan liikun vauhtikestävyysalueella, maksimikestävyysharjoituksia en juurikaan tee. Tärkeää on liikkua siinä aerobisen kynnyksen tuntumassa ja nostaa kynnystä ja alueita ylemmäksi. Spinning-tuntien vetämisessä tulee hyvää sykevaihtelua, kun syke nousee välillä lyhyeksi aikaa korkealle, mutta ei ne vielä varsinaisia tehotreenejä ole, mukava harjoittelun lisä kuitenkin. Kovimmat hevoskuurit minulla ovat olleet noin 40 tunnin leiriviikkoja. Niitä seuraa kyllä sitten yksi tai kaksi palauttavaa kevyempää viikkoa.

Miten näet Suomen triathlonin tilan tällä hetkellä ja yleisemmin suomalaisen kestävyysurheilun tilan?

– Tilanne näyttää hyvältä tällä hetkellä. Osallistujamäärät ovat kovassa nousussa. Joroisten kisassa taisi olla viime vuonna jopa 500 osanottajaa ja tänä vuonna on kuulemma tällä hetkellä enemmän ilmoittautuneita kuin samaan aikaan viime vuonna. Toki ei lajin harrastajia koskaan liikaa ole. Lisäksi nuorissakin näyttäisi olevan nyt muutama potentiaalinen kaveri, joilla on edellytyksiä kansainvälisille kentille, mikäli pystyvät ja päättävät panostaa lajiin tosissaan.

Yleisestikin ottaen kestävyysurheilu näyttäisi kiinnostavan suomalaisia. Nyt kun olen kevään tullen seurannut tilannetta, niin ulkona näyttäisi olevan ilahduttavan paljon lenkkeilijöitä. Monet ovat varmasti halunneet hyvän hiihtotalven jälkeen jatkaa ulkona liikkumista ja ulkoilua. Hienoa, että ihmiset ovat löytäneet kuntosalien lisäksi myös ulos ulkoilemaan.

Kiitokset haastattelusta ja onnea tuleviin koviin täysmatkojen kilpailuihin!

- Tero Viljanen

enervit tri paketti banner


Premiumsport.fi

inov 8 alapanoraama