Lehtonen tähyää Rioon triathlonissa ja maratonilla

Kaisa Lehtonen Finntriathlonissa Joroisilla. Kuva: Teemu Ojapalo

Kaisa Lehtonen Finntriathlonissa Joroisilla. Kuva: Teemu Ojapalo

Triathlonin olympiapaikka Rio de Janeirossa ja hyvässä lykyssä myös olympialaisiin oikeuttava maratonin aika ovat Kaisa Lehtosen ensi kauden urheilulliset päämäärät. Niiden saavuttamiseksi urheilijalta vaaditaan malttia ja harkintaa kilpailukalenterin rakentamisessa.

Syyskuussa pitkän matkan MM-hopeaa voittanut Lehtonen haluaa mieluummin kisata muutaman hyvän kilpailun kuin urakoida maailmancupeissa ympäri maailman. Oppi kilpailukalenterin rakentamiseen tuli kantapään kautta. Lontoon 2012 olympiapaikkaa varten Lehtonen ahnehti kisoja, mutta jäi harmittavasti ensimmäiselle varasijalle.

– Silloin tuli pahimmillaan kahdeksan kisaa kymmenessä viikossa. Kesti aika kauan, että siitä toipui henkisesti, Lehtonen muisteli keskiviikkona, kun Helsingin Urheilutoimittajat palkitsi hänet Pääkaupunkiseudun parhaana urheilijana.

Lehtonen onnistui tänä vuonna Kansainvälisen triathlonliiton pitkän matkan MM-kisoissa, vaikka selän noidannuoli oli pilata osallistumisen. Lehtonen ylsi MM-hopealle urakassa, johon kuului neljä kilometriä uintia, 120 kilometriä pyöräilyä ja 20 kilometriä juoksua.

– Uinti on heikoin lajini. Juoksu ja pyöräily ovat luontevampia, Lehtonen kertoi ja sanoi innostuneensa triathlonista jo 12-vuotiaana.

Nuoren tytön vanhemmat päästivät hänet kokeilemaan 180 kilometrin pyörälenkkiä mummolaan, ja Lehtonen oli menettänyt sydämensä lajille.

Ensi vuonna hänen pääkilpailunsa ovat pitkän matkan MM-kisat kesäkuun lopussa Ruotsin Motalassa ja olympiamatkojen EM-kisat heinäkuussa Genevessä.

– Lisäksi kilpailen jonkin maailmancupin kisan, mutta en ole vielä päättänyt tarkkaan.

Maratonkokeilun aika on sitten syksyllä, mahdollisesti Berliinissä.

Enemmän treeniä kuin hiihtäjillä

Suomalaishiihtäjät pitävät yleensä 800 tunnin vuosiharjoittelua kansainvälisesti vertailukelpoisena lukuna. Lehtonen hioo kestävyyskuntoaan ja kolmen lajin tekniikkaa paljon hiihtäjiä enemmän.

– Viime vuonna tuli 1 086 tuntia harjoittelua ja noin 400 tuntia huoltavaa, Lehtonen kertoi.

Harjoittelun lisäksi pienen lajin urheilijan on pakko tienata rahaa urheilulle. Elintarviketieteiden maisteriksi valmistunut triathlonisti tekee alansa asiantuntijatöitä sen verran kuin urheilulta ehtii.

STT–KAIJA YLINIEMI

(STT)


Premiumsport.fi

inov 8 alapanoraama