Kehity pyöräilijänä -kirja vie syvälle valmennusfilosofiaan ja data-analyysien hyödyntämiseen

Kehity pyöräilijänä teoksen on kirjoittanut Lotta Lepistönkin valmentajana toimiva Tommi Martikainen. Kustantaj Fitra.

Kehity pyöräilijänä teoksen on kirjoittanut Lotta Lepistönkin valmentajana toimiva Tommi Martikainen. Kustantaj Fitra.

Uusi pyöräilykirja Kehity pyöräilijänä on yhdistelmä Tommi Martikaisen pitkälle hiottua valmennusajattelua ja datan hyödyntämisen teoriaa.

Lotta Lepistön valmentajana toimiva Martikainen on koonnut yksien kansien väliin sellaisen määrän tietoa, että sen sisäistämiseksi saanee kokenutkin ketjunpyörittäjä pureskella tekstiä hitaasti, kappale kerrallaan. Teoksen ymmärtäminen vaatii pyöräilyn perusteiden hallintaa. Aloittelija ei paljon kirjasta hyödy, joskin penkkiurheilijanakin on mielenkiintoista lukea, miten valtavan tarkkoja yksityiskohtia kilpapyöräilijöiden harjoittelusta, kilpailusuorituksista ja välineistä tutkitaankaan.

Martikainen kertoo, millaisia analyyseja datasta voidaan tehdä ja mitä niistä olisi pääteltävä. Käytäntöön soveltaminen vaatii vankkaa näkemystä ja tietopohjaa numeroiden ja tilastokäyrien merkityksestä. Teos on hieno vastaantulo fanaattisille kilpakuntoilijoille ja kehitykseen tähtääville pyöräilijöille: usein kun lajioppaat jäävät aloittelijan tasolle ja jatkotasolla valmennustietoa olisi haettava tieteellisistä tutkimuksista, valmennustieteen oppikirjoista tai omatoimisesti kokeneita haastattelemalla. Kehity pyöräilijänä iskee tähän rakoon. Se ei ole kansantajuinen teos, mutta pyöräkansantajuinen kyllä.

Martikainen kommentoi teoksessa harjoitteluun liittyviä yleisiä uskomuksia tai puhetapoja. Keskeisimpänä hänen valmennusajattelustaan nousee teoksessa esille, että kynnysarvoja oleellisempaa on kuinka kauan urheilija pystyy viettämään tehoalueella. Vaikka kahden urheilijan arvo olisi laboratoriotestissä sama, voi käytännössä olla suuria eroja siinä, miten kauan kumpikin pystyy mitatulla teholla polkemaan.

Pitkän suorituksen suoritustehon ja samalla siis tuloksen parantamiseksi on Martikaisen mukaan saatava ensin pidennettyä aikaa, jonka urheilija jaksaa tietyllä teholla polkea ja vasta sitten haettava lisää suorituskykyä nostamalla harjoittelun tehoa.

Kolmas mielenkiintoinen harjoitusajattelua koskeva seikka on harjoittelun tehojakauma, joka jaksaa ikuisesti keskusteluttaa. Martikainen pitää tärkeimpänä kehitysalueena PK2-aluetta, tai Zone2:ta, kuten Martikainen termistössään sanoo: ”Käytännössä helppo tapa pitää aineenvaihdunnan rajoitteet mielessä on se, että n. 75–80 % harjoittelusta tulisi tapahtua alle ’aerobisen’ kynnyksen (n. alle 2 mmol, urheilijasta riippuen). Tärkeää onkin se, kuinka käytetään tuon kahdeksankymmenen prosentin ulkopuolelle jäävä aika. Se on myös tämän teoksen fokus harjoittelun suhteen.”

Kirjan alussa selitetään datamittauksiin liittyviä termejä. Triathlonpyöräilystä puhutaan kirjassa erikseen omassa lajianalyysissaan ja triathlonistit on huomioitu pitkin matkaa. Mielenkiintoisia nostoja ovat myös naisten ja miesten huippupyöräilyn ominaisuusvaatimusten erojen selventäminen sekä urheilijan tavoitteita palvelevan tehontuottokyvyn analysoiminen ja harjoittaminen.

Vaikka kirjassa on paljon tilastoja ja datakäyriä, muistuttaa Martikainen jatkuvasti, miten mikään numero yksinään ei kerro urheilijan suorituskyvystä tai menestysvalmiuksista. Data on valmennuksen apukeino, ei numeerinen tavoite, johon pyritään. Aluksi ja lopuksi ja keskelläkin Martikainen korostaa valmennuksen yksilöllisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta. Tietyillä teholuvuilla ja minuuttimäärillä suoritettu harjoitus voi vaikuttaa kahteen eri urheilijaan eri tavalla. Ja sitten on vielä psyykkinen vaikutus, jota ei tehomittarilla saada kiinni.

Martikaisen teoksesta huokuu varma, prosessoitu valmennusajattelu ja valtava taito hyödyntää numeerista dataa valmennuksen tukena.

Kehity pyöräilijänä -teos saatavilla Premiumsport.fi verkkokaupassa tarjoushintaan 24,90 e.

- Outi Hytönen

kehitypyorailijana


Premiumsport.fi

inov 8 alapanoraama