Kuukauden kirja: Urheilulajien synty

Uudessa juttusarjassa luetaan kuukausittain kestävyysurheiluaiheisia kirjoja, uusia ja vanhoja.

urheilulajiensynty etukansiEnsimmäisessä osassa käsitellään urheilun evoluutiota muinaisista kreikkalaisista lähtien. Kovin kliseinen aloitus! Juha Kanervan ja Vesa Tikanderin teos Urheilulajien synty lienee kuitenkin paikkansa ansainnut. Marraskuussa ilmestynyt 500-sivuinen yleisesitys nykymuotoisten urheilulajien taustasta valittiin Vuoden urheilukirjaksi 2012.

Teoksessa esitellään alustuksen jälkeen 47 lajia tai lajiryhmää. Mukana ovat kaikki olympialajit, sekä joitakin suomalaisille tärkeitä lajeja, kuten pesäpallo, suunnistus ja salibandy. Kestävyysurheilusta kiinnostuneille antoisimpia ovat luvut pyöräilystä, ampumahiihdosta, hiihtourheilusta, triathlonista, suunnistuksesta ja yleisurheilusta, jonka alle on sovitettu kaikki juoksu-urheilut.

Olen epäreilu lukija ja luen Urheilulajien syntyä vain kestävyysurheilusta kiinnostuneena. Jotenkin juoksulajien sijoittaminen yleisurheilun alle jää närästämään, onhan mukana ratamatkojen lisäksi asiaa maasto- ja vuorijuoksuista. Onneksi yleisurheilulle on annettu kattavasti tilaa (45 sivua), joten juoksutkin saadaan esiteltyä. Juoksulajeista otetaan esiin hauskoja yksityiskohtia, kuten miten radankiertosuunnaksi vakiintui vastapäivä tai millaisia juoksuvaatteita käytettiin. Selviääpä myös keskimatkan juoksijoiden erityisyys muiden matkojen juoksijoihin nähden: "Näillä matkoilla ei nopeus riitä, vaan menestyäkseen juoksijan täytyy kyetä arvioimaan vauhdinjakoa ja noudattamaan laatimaansa taktiikkaa. Valmennuskirjojen mukaan mestarijuoksija on yhdistelmä nopeutta, rohkeutta ja älykkyyttä. Yleisurheiluhistorioitsija Roberto L. Quercetanin mukaan tämä ehkä selittää, miksi keskimatkanjuoksijoilla on usein kompleksisempi luonne kuin pikajuoksijoilla."

Joistakin lajeista ei valitettavasti ole onnistuttu kaivamaan mukaan yhtä herkullisia yksityiskohtia. Välillä kronologisessa esityksessä vilisee liikaa vuosilukuja ja järjestöjen kirjainlyhenteitä. Tämä lienee piirre, minkä vuoksi urheiluhistorialliset tekstit jäävät itseltäni usein kesken. Urheilulajien synnyssä luettelomaisuus ei hyppää silmille kokonaiskuvassa, vaan häiritsee vain paikoin.

Triathlonista on saatu irti herkullinen tarina Havaijin Ironman-kisan synnystä. Uimarit osallistuivat maantiejuoksuviestiin ja palkintojenjaossa syntyi keskustelua, kumman lajin urheilijat ovat kovempikuntoisia. Pyöräilijät saatiin mukaan haastekilpailuun, kun ammattipyöräilijä Eddy Merckxillä kirjoitettiin mitatun korkein hapenottokyky ikinä.

Johdannossa luvataan urheilusosiologista tietämystä, mitä teoksesta olisi mielellään lukenut enemmänkin. Suunnistuksen ja ampumahiihdon kilpailuhistoriaan ja harrastamiseen vaikutti pitkään sotilaallinen tausta. Monien lajien esittelyissä tulee esiin englantilaisten jo keskiajalta alkanut harrastuneisuus eri lajeissa. Golfin leviäminen elitistisestä lajista laajemman väkijoukon harrastukseksi katsotaan suureksi osaksi Tiger Woodsin ansioksi, joka pystyi paitsi nostamaan pelin urheilullisesti uudelle tasolle, myös murtamaan "valkoisten miesten linnakkeen".

Urheilulajien nimien etymologiaa on upotettu sulavasti mukaan. Hiihdossa kilpailtiin aiemmin erikseen tasamaa- ja murtomaahiihdossa. Suomalaiset pärjäsivät 1800-luvulla lähinnä tasamaahiihdossa, kun taas norjalaiset olivat erikoistuneet mäkisten reittien kilpailuihin. Suomenmestaruuskilpailuiden reitit määrättiin vuonna 1922 vedettäviksi murtomaaston ja suomalaisten suksivalmistajienkin oli lopulta nöyrryttävä norjalaisen murtomaasuksimallin ja suomalaisen tasamaasuksen kilpailussa. Tasamaahiihdon lisäksi kirjasta löytyisi muitakin käyttökelpoisia ideoita leikkimielisten, vanhanaikaisten urheilukilpailuiden järjestämiseen.

Kaiken kaikkiaan Urheilulajien synty on pätevä yleisesitys urheilulajienkirjosta. Itseäni innostivat eniten lukujen alut, joissa kerrottiin lajien varhaisvaiheista. Lukujen loppua kohden siirrytään kohti nykypäivää, jonka osalta lajien kuvailu on urheilullisen yleissivistyksen omaavalle tuttua luettavaa, mutta lajien kehityskaaren kuvauksessa nykytilanteellakin on toki paikkansa. Useimpien lajien kohdalla Suomen osuus on sijoitettu erikseen luvun loppuun, mikä toisaalta on selkeä jäsentely, mutta mielenkiintoista olisi ollut seurata Suomen tilannetta rinnan kansainvälisen historian kanssa.

Ruokapöytälukemistona Urheilulajien synnystä maistuvat kestävyysurheiluihmiselle muutkin lajit. Alkaa harmittaa painin olympiastatuksen kohtalo, sellainen historia takana!

>> Urheilulajien synty

- Outi Ojanen


Premiumsport.fi

inov 8 alapanoraama