Kuukauden kirja: Joutavan juoksun jäljillä

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran viime syksyn kuvastossa ehdittiin jo luvata kestävyysurheilun ystäville herkkupala: Suomalaisen kestävyysjuoksun historia. Tämän hetken tietojen mukaan kirjan ilmestyminen on siirtynyt ensi syksyyn, mutta kun ehdin sitä odotella muutaman kuukauden, en malttanut olla enää tarttumatta tekijän, Erkki Vettenniemen aiempaan juoksuhistorialliseen teokseen Joutavan juoksun jäljillä. Kestävyysjuoksun varhaisvaiheet Suomessa (SKS, 2005).

Sittemmin Vettenniemi on kirjoittanut myös teokset Pohjolan helleenit (2007) ja Suomalaisen urheilun synty (2008), joten vankkaa pohjatietoa tulevalle kestävyysjuoksuhistoriikille on ainakin olemassa.

Joutavan juoksun jäljillä kuvaa kestävyysjuoksun vaiheita ennen suurjuoksijoita Kolehmaista ja Nurmea. Millainen juoksukulttuuri Suomessa oli ennen heitä? Ennen säännöllisiä kilpailuja Suomessa vieraili eurooppalaisia taitojuoksijoita, jotka juoksun ohessa tekivät omalaatuisia liikkeitä ja käyttivät joskus huvittavaa vaatetusta tai juoksivat vaimon tai isoäidin kanssa. Osa heistä esiintyi lupaamalla juosta tietyn matkan tiettyyn aikaan.

Samaan aikaan yleistyivät lyhyet, 100–400 metrin juoksukilpailut kansanhuvien yhteydessä. Paljain jaloin, maantiellä. Pidemmillä, tavallisesti 5–15 kilometrin matkoilla alettiin kilpailla 1890-luvulla. Palkintoa ei aina ojennettu kilpailun nopeimmalle, vaan hyvään suoritukseen kuului myös kaunis juoksutyyli. Taitojuoksuesityksiä ja varhaisia kilpailuja Vettenniemi luettelee ja kuvaa teoksen alkupuolella väliin puuduttavankin yksityiskohtaisesti. Teemoittain etenevässä lukujaossa hypitään vuosissa eteen ja taakse, ja kun vieraita nimiä on mainittu runsaasti, on välillä vaikea pysyä mukana juonessa. Teos on tieteellisen tarkka lähdeviitteineen, ja aiempaa tutkimusta arvioidaan hyvin kriittisesti. Aiemmissa tutkimuksissa on Vettenniemen arvion mukaan tehty paljon yleistäviä johtopäätöksiä ja mututuntumaan perustuvia, pitkälle vedettyjä tulkintoja.

Ennen kaikkea Vettenniemi tutkii suhtautumista varhaisiin juoksijoihin, ja kirja muuttuukin alun jälkeen kiinnostavammaksi, kun juoksukulttuuria suhteutetaan ajan asenteisiin ja tapoihin. 1800-luvun polella oli kunnia saavuttaa voitto harjoittelematta. Harjoittelua pidettiin turhana ajanhukkana. Helsingin puistossa saattoi juokseva saattoi saada poliisin peräänsä. Juoksijoita pidettiin jonkin sortin hulluina, epätavallisina höyrypäinä, ja jotkut pistivätkin kylien kohdalla kävelyksi jatkaakseen taas taajaman ulkopuolella juosten. Vielä 1800-luvulla suomen kielessä ei ollut edes sanoja "harjoittelu" ja "valmennus".

Kun yli 1500 metrin kilpailuja järjestettiin ensimmäisiä kertoja, vaadittiin osallistujia lääkärintarkastukseen ennen kilpailua. Juoksun pelättiin olevan haitallista terveydelle, vaikka esimerkiksi hiihdon kohdalla sellaisia pelkoja ei esitetty.

Ulkomailla pedagogiset oppinsa hankkinut Viktor Heikel alkoi suositella juoksua osana voimisteluharjoittelua. Kun 1900-luvun taitteessa alettiin kirjata ennätyksiä, oli Heikel jyrkästi tätä vastaan: juoksun tuli olla osa liikuntaharrastusta, ei kilpailua. Ivar Wilskman taas ajoi kilpailullisuuden ja ennätysten tavoittelun asiaa.
Modernin harjoittelun uranuurtajana toimi 1900-luvun ensivuosina Lauri "Tahko" Pihkala, joka toi ohjelmaan hidasta juoksua. Aiemmin esimerkiksi tuhannen metrin juoksua harjoiteltiin juoksemalla kovaa nimenomaan tuhatta metriä. Uusi ajattelu vaati urheilijoilta uskoa ja rohkeutta. Hannes Kolehmaisen mainitaan olleen ensimmäisiä pitkäjänteiseen kehitykseen uskoneista ja tähdänneistä juoksijoista.

Kolehmaisen ja Nurmen olympiavoittojen myötä suomalaiset profiloituivat juoksukansaksi, kestäviksi Pohjolan asukkaiksi. Ennen suurjuoksijoita tähän ei ollut mitään perusteita, vaan kansainvälistä näkyvyyttä käytettiin kansallisen profiilin pönkittämiseen. Hiihto ja pyöräily olivat paljon hyväksytympiä urheilulajeja, joiden harjoittajia ei kummasteltu lainkaan juoksun tapaan.

Vettenniemen teos kirjaa muistiin paljon varhaisia juoksijoita ja tapahtumia, jotka kenties muuten jäisivät vain sanomalehtien sivuille arkistoihin. Parasta antia on kuitenkin kulttuurinen analyysi ja juoksun vahvaa asemaa edeltävien asetelmien ja tilanteen kuvaus. Lukija saa herkutella vanhan juoksukulttuurin hauskoilta tuntuvilla yksityiskohdilla. Neljänsadan sivun lukemiseksi saanee olla jonkinlainen urheiluhistorian fanaatikko, sillä hieman puurtamiseksi pikkutarkka kuvaus paikoin menee. Vaan eihän kestävyysurheilussa kaiken tarvitsekaan olla koko ajan hauskaa, lopputulosta varten on tehtävä töitä, ja Vettenniemen tutkimuksen avaama kokonaiskuva kyllä palkitsee lukijan työn.

- Outi Ojanen

JoutavajuoksuEVetteniemi iso



Kuukauden luetuimmat

  1. 13.10.2018Näin seuraat Havaijin Ironman-kilpailua suorana
  2. 14.10.2018Maastojuoksu: Hiihtäjä peittosi juoksijat Norjan mestaruuskilpailuissa
  3. 14.10.2018Daniela Ryf neljännen kerran täysmatkan maailmanmestari, Sali seitsemäs
  4. 20.09.2018Didrik Tönseth ennätysvauhdissa hiihtäjien ylämäkitestissä, Kläbo kaukana viime syksyn ajasta
  5. 22.09.2018Alisa Vainio kovalla ajalla maratonin Suomen mestariksi
  6. 10.10.2018Kansainvälisesti patentoitu suomalainen innovaatio Krista Pärmäkosken tukena
  7. 08.10.2018Onnistu Voitelussa! -seminaarit kiertävät Suomea!
  8. 01.10.2018Martin Johnsrud Sundby ei mukana maajoukkueleirillä – isä lähellä kuolemaa metsästysreissulla
  9. 05.10.2018NRK: Nämä Norjan mieshiihtäjät on valittu jo Rukan maailmancup-avaukseen – vain yksi paikka jaossa kansallisen kauden avauksessa
  10. 07.10.2018Alisa Vainio juoksi puolimaratonin ennätyksensä Punkaharjulla
  11. 03.10.2018 Eveliina Piipolla opettavainen kesä – seuraavaksi Val Senalesiin
  12. 09.10.2018Suunnistuksen 21-kertainen arvokisamitalisti lopettaa kansainvälisen uransa – perhe menee edelle, fokus jatkossa polku- ja vuorijuoksuissa
  13. 17.09.2018Kaisa Mäkäräinen tuplamestari rulla-ampumahiihdon SM-kisoissa
  14. 14.10.2018Kaisa Sali pettyi: Voimaton päivä Havaijilla
  15. 29.09.2018Lidingöloppet keräsi jälleen yli 30 000 juoksijaa – Kero, Lindholm ja Nikander parhaat suomalaiset
  16. 22.09.2018Helsinki City Trail venäläissuunnistajien juhlaa
  17. 02.10.2018Nousuajat vertailussa: U23-pronssia ottanut Jaakko Hänninen polki MM-maantieajon nousun kovempaa kuin miesten maantieajon kärkimiehet
  18. 28.09.2018"Tämä MM-pronssi voi avata uusia ovia, mutta ei tässä vielä parane henkseleitä paukutella"
  19. 06.10.2018BUFF Trail Tour Finlandin kokonaisvoitosta käytiin tiukka kisa - Ansio kukisti lopulta Pajusen
  20. 19.09.2018Sveitsissä katsastettiin suunnistajia maailmancupiin 5000 metrin ratatestillä – Wyder kunnossa, miesten huippukunto tämän kauden osalta ohi?
  21. 12.10.2018Kaisa Sali uskoo olevansa vahvempi kuin ennen – ”Tänä vuonna kilpailu naisten sarjassa on kovempaa kuin koskaan”
  22. 20.09.2018Roposen vlogi: Katsaus Riitta-Liisa harjoitustilanteeseen
  23. 15.10.2018Tässä on Havaijin Ironmanin suomalaistulokset 2018
  24. 05.10.2018Kankaanpäässä on nyt Ristomatti Hakolan nimikkoruokakauppa
  25. 19.09.2018Anne Kyllösen selässä välilevypullistuma - edessä usean viikon kuntoutus
  26. 28.09.2018Jaakko Hänninen ratkaisi maantiepyöräilyn MM-mitalin viimeisessä nousussa - Näin huippujännittävä kilpailu ratkesi
  27. 14.10.2018Nouskin miehet voimissaan SM-erikoispitkällä
  28. 07.10.2018Nuorten Eurooppa-cupille poikkeuksellinen päätös
  29. 07.10.2018Venla Koivula-Huttunen seitsemäs Barcelonan Iroman-kilpailussa
  30. 11.10.2018Fredric Portin suunnistaa ensi kaudella Pargas IF:n väreissä

Premiumsport.fi

inov 8 alapanoraama