Ensio ja Jani Lakanen: Henkisen valmentautumisen juttusarja, osa 1

Suunnistuksen maailmanmestarin Jani Lakasen urheilija-uralla henkisellä valmennuksella on ollut keskeinen rooli. Myös hänen isänsä Ensio Lakanen, joka on toiminut pitkään myös Janin taustatukena, on jo pitkään tutkinut ihmisen henkisiä ominaisuuksia ja henkisen valmennuksen roolia urheiluvalmennuksessa. Seuraavassa kattavassa neliosaisessa juttusarjassa Lakaset käsittelevät laajasti henkisen valmennuksen roolia. Tämä ensimmäinen osa keskittyy tieteellisten taustojen selvittämiseen ja jatko-osat näiden taustojen näkymiseen itse käytännön henkisessä valmennuksessa.

Suunnistuksen maailmanmestarin Jani Lakasen urheilija-uralla henkisellä valmennuksella on ollut keskeinen rooli. Myös hänen isänsä Ensio Lakanen, joka on toiminut pitkään myös Janin taustatukena, on jo pitkään tutkinut ihmisen henkisiä ominaisuuksia ja henkisen valmennuksen roolia urheiluvalmennuksessa. Seuraavassa kattavassa neliosaisessa juttusarjassa Lakaset käsittelevät laajasti henkisen valmennuksen roolia. Tämä ensimmäinen osa keskittyy tieteellisten taustojen selvittämiseen ja jatko-osat näiden taustojen näkymiseen itse käytännön henkisessä valmennuksessa.

Henkinen valmentautuminen suunnistajan elämässä

Osa 1/4

Ihmisen henkinen hienorakenne kaiken taustalla

Mitä henkinen voisi todella olla?

Sana henkinen on monelle suorastaan kirosana, koska siihen liittyy niin paljon tuntematonta ja pelottavaakin. Moni ajattelee, että sen voi jättää huomiotta, koska se on käsittämätöntä. Se on läpinäkyvää tai näkymätöntä, siksi se on olematonta. Tiede muutti henkisen psyykkiseksi ja samalla pinnallisti sen vähäpätöiseksi. Samalla eri tieteenalojen välillä on tapahtunut voimakasta eriytymistä ja raja-aitojen vetämistä. Muun muassa psykologia ja filosofia omina tieteenaloinaan ovat kovin rajallisia. Mutta jos paneudumme henkiseen tarkemmin yhdistäen eri tieteenalojen nykytietämyksen ilman ennakkoluuloja, saisimmeko siitä jotain hyödyllistä irti? Voisimme heti alkuun todeta, että henkisen synonyymiksi kävisi yhtä hyvin ymmärrettävämmät sanat, kuten syvällinen, joka on pinnallisen, hienojakoinen karkean, joustava jäykän ja täsmällinen suurpiirteisen vastakohtana.

Tieteellinen lähtökohta

Tieteemme tuntemat pienimmät yksiköt ovat alkeishiukkaset, tärkeimpinä protoni, neutroni ja elektroni sekä niin sanotut virtuaalihiukkaset, kuten fotoni, jolla on kaksi energiatasoa - näkyvä valofotoni ja näkymätön sähkömagneettista voimaa välittävä perusfotoni. Atomit koostuvat protoneista ja elektroneista, joiden vastakkaiset sähköiset varaukset vetävät toisiaan puoleensa, mutta protonin 2000-kertainen massa ja niin sanotut ydinvoimat saavat elektronit vain kiertämään suurella nopeudella suhteellisen suurella etäisyydellä protoneista. Jotain vielä puuttuu, sitä Cernin hiukkaskiihdyttimellä pyritään löytämään. Se on kaiken aineellisen perushiukkanen, pienin mahdollinen, josta kaikki muut muodostuvat. Tämän Higgsin bosoniksi nimetyn hiukkasen ajatellaan kattavan koko avaruuden eräänlaisena kenttänä, joka aiheuttaa tavallaan hitautta, muun muassa painovoiman ja valonnopeuden maksimin, millä hiukkaset voivat liikkua.

Sähkö, joka on vapaiden elektronien virtausta, on jo pitkään ollut ihmiskunnalle tärkein energiamuoto. Sähkö on myös kaikkien alkuaineiden atomeja yhdistävä perusvoima. Jokaisella alkuaineella on oma lukumääränsä protoneja ja vastaava määrä elektroneja, jotka muodostavat eri etäisyydellä olevia kehiä. Kemialliset reaktiot ovat eri alkuaineiden atomeihin sitoutuneiden uloimman elektronikehän välisiä liitoksia, jolloin syntyy erikokoisia molekyylejä. Vajaan kehän omaava alkuaine pyrkii löytämään kumppanikseen aineen, jolla on uloimmalla kehällä tavallaan ylimäärä elektroneja. Esimerkiksi hiili voi muodostaa lukuisia erilaisia yhdisteitä, koska sillä on uloimmalla kehällä viisi elektronia, jolloin se voi sekä täydentää kehänsä viidellä toiselta hiiliatomilta tai useammalta muulta sopivalta aineelta saaduilla yhteiselektroneilla tai luovuttamalla nuo viisi elektronia yhteiskäyttöön muiden sopivien atomien kanssa. Materiaalit muodostuvat molekyyleistä niiden yhtyessä erilaisten epäsymmetristen tekijöiden vaikutuksesta, puhutaan kiderakenteista.

Viime aikoina tieteessä on tapahtunut kehitystä henkiseen suuntaan. On tullut vastaan ilmiöitä, jotka ovat pakottaneet etsimään niille selityksiä pintaa syvemmältä. Hyvä esimerkki tästä on tuoreeltaan esillä ollut tanskalainen tieteisdokumentti "Mielen salattu voima", josta löydät tietoa täältä: http://teema.yle.fi/ohjelmat/juttuarkisto/mielen-salattu-voima

Nanotekniikka tuottaa ihmeaineita

Tekniikka on viime aikoina oppinut valmistamaan materiaaleja, joiden molekyylit asetetaan tietynlaiseen tarkkaan kiderakenteeseen, jollaista ei luonnostaan esiinny. Näin on saatu ominaisuuksiltaan uskomattomia, niin sanottuja nanomateriaaleja. Esimerkiksi nanomateriaalin lujuus voi olla suurempi kuin millään tunnetulla aineella ja silti aine voi olla pehmeää ja joustavaa. Nanon kokoluokka on 10 -9 m.

Onko vielä hienompia rakenteita?

Tieteemme tuntee niin sanotun Planckin pituuden, noin 10 -35 m, ehkä pienimpänä mahdollisena hiukkaskokona. Avaruuden säteilyjakaumista on pystytty arvioimaan sen rakeisuudeksi noin 10 -48 m. Näin olemassa täytyy olla hienorakenteita, jotka ovat jopa neljä nanon kertaluokkaa pienempiä kuin molekyyleistä muodostuvat rakenteet. Onko sellaisia aineita, joiden rakenne on järjestäytynyt älykkäästi aina pienimmästä hiukkaskoosta lähtien? Voimme arvailla näin: Mineraalikunta edustaa karkeaa nanoluokkaa. Kasvit ovat nanonanoluokan muodostelmia, joilla on sellaiset lisäominaisuudet kuin kasvaminen ja lisääntyminen. Eläinten liikkuminen vaatii ilmeisesti vielä hienomman rakenteen, nanonanonanoluokan. Ihmisen tietoisuus voisi olla sitten se kaikkein hienoin olomuoto, nelinkertainen nano.

Voimme vielä yhdistää nämä eri elementteihin. Kiinteä materia on nanoluokkaa, vesi kasvien peruselementtinä yltäisi lisäksi nanonanoluokkaan, ilma eläinten hengityksen takana sisältäisi hienoimpana osanaan nanonanonanoluokan ja tuli sisältäisi kaikkein hienoimman olomuodon. Tuli on niin hienoa eli täydellistä rakenteeltaan, että se polttaa eli hajottaa monia muita aineita. Me näemme sen vain nanoluokan ilmiönä, mutta aina kaikissa makroskooppisissa ilmiöissä tapahtuu muutoksia hienorakenteissakin. Tuli on hyvä esimerkki, että tuolla hienoimmalla rakenteella on kääntäen myös vaikutus karkeampiin olomuotoihin ja mitä hienompi sitä suurempi vaikutus. Oikein hienoksi muuttuva perusrakenne saattaa toisinaan tuhota kokonaan näkyvän karkearakenteen.

Esimerkiksi on todettu, että World Trade Center -tornien tuhoutuessa kuolleet ihmiset ovat hajonneet niin pieniksi hiukkasiksi, että jokainen New York Cityssä asuva kantaa näiden ihmisten hiukkaspölyä mukanaan. Tämä jää kuitenkin nanoluokkaan. Sitä hienomman rakenteen kohtalo kuoleman jälkeen menee ohi tämän tekstin tarkoituksen. Voidaan sanoa, että sen vaikutusalue on paljon laajempi kuin NYC ja sen asukkaat. Tämän ymmärtäminen olisi kyllä tärkeä elementti ihmisenä kasvamiseen ja turhien pelkojen, kuten kuolemanpelon voittamiseen.

Lääketieteestä energialääketieteeseen

Kova koululääketieteemme perustuu kemiaan. Kaikki lääkkeet ovat kemiallisten reaktioiden tuotteita. Mallia on voitu ottaa luonnonaineista, mutta valmistus on ollut puhtaasti kemiallista ja siten hienorakenteen osalta vajaata. Biosähkömagnetismi on ollut tunnettua jo 1700-luvulta lähtien, mutta koska sitä ei täysin ymmärretä ja hallita, lääketiede on sitä ylenkatsonut. Energialääketiede sen sijaan ottaa ihmisen sähkömagneettisuuden vakavasti ja on kehittänyt useita mielenkiintoisia hoitomenetelmiä siihen perustuen.

Valokin on sähkömagneettista säteilyä, joka vaikuttaa kaikkiin atomeihin antamalla niin sanotun kvantin suuruisen pienen energialisäyksen, jolloin atomin elektroni nousee korkeammalle kehälle. Tätä atomiin latautuvaa energiaa ihmisen elimistön arvellaan voivan hyödyntää ja itse asiassa sen katsotaan olevan elintärkeä. Valohoidon on todettukin olevan hyväksi. Auringon monipuolinen säteily on paras valonlähde, keinovalo liian yksipuolista. Kannattaa tutustua energialääketieteestä kirjoitettuun suomalaiseen teokseen (Lindqvist-Niemelä, 2008).

Happamuus kontra emäksisyys

PH-arvo on myös hyvin tunnettu ja merkittävä tekijä. Esimerkiksi veren pH:n täytyy pysyä tarkasti välillä 7,2 – 7,5. Yhden kymmenyksen poikkeama suuntaan tai toiseen johtaa kuolemaan. Arvo 7 on neutraali, sitä pienempi tarkoittaa hapanta ja suurempi, maksimi 14, emäksistä arvoa. Kemiallisissa reaktioissa emäs on pelkistävä, hapan tai happo hapettava. Emäksellä on ylimääräinen elektronipari, hapolla vastaava vajaus tai ylimäärä vetyioneja eli protoneja. Hieman emäksinen on elimistölle edullisempi kuin hapan. Siis pieni ylimäärä elektroneja on parempi kuin protoneja. Tämä voi johtua siitä, että elektroni on paljon liukasliikkeisempi ja omaa kolme kertaluokkaa korkeamman ominaisvärähtelyn, koska on kooltaan sen verran pienempi kuin protoni. Korkeampi värähtely merkitsee siten samalla yleistä positiivisuutta. Tuskin on sattumaa, että negatiivista ihmistä kutsutaan happamaksi.

Kaikkialla vaikuttava hienorakenne

Kaiken perustana oleva hienorakenne on energian tietyn korkean taajuusalueen värähtelyä, joka luo avaruuden perusmediassa vastaavankokoisia tiivistymiä, jotka yhdistyvät sopivissa oloissa tietynlaiseksi rakenteeksi. Kun värähtely muuttuu, rakennekin uudistuu ja on erittäin herkkäliikkeinen. Ajatuskin on värähtelyä ja jos sen taajuusalue sattuu sopivasti hienorakenteen ominaisvärähtelyyn, tapahtuu summautuminen ja muutos, joka alkaa vaikuttaa omalla tavallaan suurempiin kokonaisrakenteisiin. Jos vaikutus on tarpeeksi voimakas, se lopulta alkaa näkyä myös meidän havainnoimamme makroskooppisen tason muutoksena. Koska kaikki muodostuu viime kädessä kaikkein pienimmästä olemassa olevasta hiukkasesta, on se ihmisenkin ominaisuuksien takana. Ihmisen tietoisuuden eli ajatus- ja tunne-energian voidaan katsoa olevan paljon materiaaleja hienompaa. Kemia yltää nanoluokkaan, sähkömagnetismi ehkäpä nanonanoluokkaan, mutta sitä hienompia vaikutuksia voimme havaita vain epämääräisinä tunteina tai yllättävinä ajatuksina.

Tahdon-, ajatus- ja tunnevoima

Ilmeisesti ajatusten kehittämisellä ja keskittämisellä voimme vaikuttaa aivan hienoimpaankin aineen rakenteeseen sitä tahdonvoimallamme muovaten. Sieltä se alkaa viiveellä vaikuttaa karkeampiin olomuotoihin. Tuli on esimerkki nopeasta vaikutuksesta ja ajatuksen nopeushan on tunnetusti suuri. Mutta meidän ajatusvoimamme on vielä niin vähäinen ja kyky suunnata sitä heikko. Makroskooppinen maailmamme on erityisen jäykkä meidän aikaskaalassa, joten hienompien rakenteiden muutosvaikutus tuntuu vasta pitkien aikojen kuluttua, jos silloinkaan. Kun viisas opettaja sanoi, että uskolla voi siirtää vuoria, se oli epäilemättä totta, mutta aikataulu jäi mainitsematta. Aivot ja raajat, jotka olemme saaneet syntymälahjana, mahdollistavat kuitenkin ajatusenergian välittömän toteutuksen käskyttämällä. Raajojen apuna voi olla vielä ajatuksella valmistettuja välineitä. Tunteet ovat samaa energiaa, mutta ihmisen on niin kovin vaikea oppia hallitsemaan tunteitaan eli saattamaan ne hienorakenteen osalta hyvään järjestykseen eli harmoniaan.

Ensio ja Jani Lakanen 2011



Premiumsport.fi

JÄMI147

inov 8 alapanoraama