Ensio ja Jani Lakanen: Henkisen valmentautumisen juttusarja, osa 3

Osa 3/4 Positiivisuus on viisautta valmentautumisessa

Osa 3/4

Positiivisuus on viisautta valmentautumisessa


Henkisen valmentautumisen karikoita

Tavallinen valmentautuminen kohdistuu lähinnä fyysisen osan eli makroskooppisen ja tehokkaimmillaan nanorakenteen kehittämiseen, kuten esimerkiksi dopingilla eli kemiallisilla aineilla. Mutta samalla voi tulla jotain aivan odottamatonta ja haitallista sivuvaikutusta aineen huonosta hienorakenteesta johtuen. Synteettiset vitamiinit voivat myös olla huonon hienorakenteensa takia enemmän haitallisia kuin hyödyllisiä ja niitä tulisi välttää. Tehoviljelty ravinto on samasta syystä huonoa ja sitäkin tulisi välttää. Teollisesti valmistettua pöytäsuolaakin tulisi välttää ja korvata se meri- tai vuorisuolalla, joissa on paljon enemmän mineraaleja ja hivenaineita luonnon lahjoittamassa hyvin imeytyvässä muodossa. Jopa kraanavesi, joka on kemiallisesti käsiteltyä, tai pullotettu kauan seisonut lähdevesi, on menettänyt luonnon harmoniasta saamansa hienorakenteen, joka on muuttunut haitalliseksi kakofoniaksi.

Kaikille edellä mainituille on yhteistä, että prosessattujen eli pitkälle jalostettujen tuotteiden happamuus lisääntyy eli ne siirtyvät protoniylimäärän aiheuttaman matalamman taajuusalueen eli negatiiviseen suuntaan. Luonnollisesti myös ilman saastuneisuus johtaa samaan. Niiden hajottavat vaikutukset ovat aina haitallisia ja aiheuttavat ikävyyksiä. Tosin vaikutus tulee usein viiveellä ja niin yllättävällä tavalla, että yleensä silloin virheellisesti syytetään huonoa tuuria tai vain sattumaa. Jokainen ikävä tapahtuma purkaa negatiivista energiaa jonkin verran, joten sen ote voi taas helpottaa hetkeksi, kunnes uusi annos on kertynyt.

Kunnollinen henkinen valmentautuminen perustuu positiivisuuteen

Nykyisin - psyykkinen/henkinen/mentaalinen - valmentautumiseksi katsotut opit menevät hieman hienorakenteen puolelle, mutta on todella vaikea päästä aivan hienoimman osan järjestämiseen käsiksi. Ihminen voi hetkittäin olla hyvässä harmoniassa, ja muutamaa hetkeä myöhemmin hän on joutunut takaisin normaaliin enemmän tai vähemmän epäjärjestyksen tilaansa. Vaikka kyseessä on sisäinen prosessi, monet ulkoiset tekijät pääsevät heikon suojautumisemme läpi sekoittamaan harmoniaamme. Urheilijalle kilpailutilanne on erityisen stressaava ja harmoniassa pysyminen, joka on edellytys parhaalle mahdolliselle suoritukselle, on todella vaikeaa. Myönteinen mieliala on ensimmäinen ja ehdoton edellytys hyvälle onnistumiselle.

Positiivisuus on karkealla tasolla elektronien ylimäärää eli emäksisyyttä. Tähän voimme siis vaikuttaa osin sillä, mitä syömme ja juomme. Kun menemme todella henkiselle puolelle, tuohon kaikkein hienoimpaan rakenteeseen, ja haluamme saattaa sen hyvään järjestykseen eli kaikkien kehomme osasten parhaaseen mahdolliseen yhteistyöhön, joudumme huomioimaan ihmisenä olemisemme kaikki osatekijät. Hallitsemme mielemme halut, ajatuksemme, keskittymiskykymme on rautainen, hengityksemme pelaa hyvin, nestetasapaino ja veren virtaus on optimaalista, aineenvaihduntamme toimii tehokkaimmalla tavallaan ja raajamme suorittavat hyvin oppimaansa tekniikkaa rennon automaattisesti. Silloin olisimme siis ihmisinä täydellisiä ja pystyisimme maksimaalisiin suorituksiin valitsemassamme asiassa.

Kokonaisvaltaista kasvamista

Henkinen valmentautuminen on aina myös ihmisen kokonaisvaltaista kehittymistä kohti täydellistä. Tämä se on vaikeaa ja jopa vastenmielistä. On paljon mukavampaa vain suorittaa valmentajan antamia fyysisiä harjoitteita ja olla muulloin oma nautinnonhaluinen, ajattelematon ja epäharmoninen itsensä. Kukaan ei ole täydellinen ja aina löytyy parannettavaa. Monessa lajissa nykyisin päästään jo inhimillisen suorituskyvyn äärirajoille, ollaan tietyn suorituksen ajan täydellisiä sen hetken olosuhteisiin nähden. Tämä on niin sanottu flow-tapahtuma, jota suomeksi kutsutaan vielä kärjistetymmin suoritushurmioksi. Toivoisi jokaisen suomalaisen urheilijan tutustuvan flow-sanan keksijän, Chicagon yliopiston psykologian professorin, Csikszentmihalyin kirjaan "Flow - Elämän virta" (1990), joka on käännetty suomeksi vuonna 2005. Hän osaa hienosti esittää asian tieteen ja henkisen rajamailla seilaten. Edellä kirjoitettu antaa kuitenkin vielä paremmat mahdollisuudet ymmärtää, mitä kirjassa halutaan sanoa ja mitä flow-ilmiö todella voisi olla.

Positiiviset tavoitteet, positiiviset ajatukset ja positiiviset tunteet

Positiivisuutta on mahdoton kyllin korostaa, niin hyvää se ihmisen hienorakenteelle tekee. Se nostaa värähtelyjen tasoa ja muodostaa säteilyllään huonoilta vaikutuksilta suojaavan kilven.

Positiivisuuteen pyrkiminen on siis ensimmäinen edellytys ja siihen liittyy edellä mainitut ravinto- ynnä muut olosuhdeasiat, jotka pitäisi saada kohtuulliseen kuntoon – päästä pysyvästi emäksiseen tilaan. Oman lajin erikoistaidot on myös hankittava, mutta tässä pyritään löytämään jotain lisäarvoa henkisestä valmentautumisesta, jotta voitaisiin vielä nostaa omaa kansallista huipputasoaan kohti maailman huippua. Jos lähipiirissä on kovin negatiivisia ihmisiä, ne syövät helposti positiivisuuden ja aiheuttavat ikävyyksiä itsensä lisäksi ympäristölleen. Varsinkin valmentajan tulisi olla positiivinen luonteeltaan, jotta hän olisi henkisiä voimia antava kuluttamisen sijaan.

Tässä yhteiskunnassa on vaikea päästä kokonaan pakoon negatiivisia energiavirtoja, mutta kun pitää omasta tasostaan huolta, nousee ikään kuin korkeammalle ja saa immuniteetin huonoille, matalataajuisille energioille eli välttyy niiden valtaukselta tai edes vaikutukselta omaan tekemiseen tai tunteisiin. Tunne edellä kulkevat ihmiset ovat tässä suhteessa huonossa asemassa, koska heidän mielialansa riippuu täysin ulkoisten olosuhteiden energiatasosta. Ja jos vastaan tulee jotain negatiivista, se välittömästi pudottaa heidän tunnetasonsa ja suoritus floppaa. Se on kuin nopan heittoa: voi saada mitä tahansa ykkösen ja kuutosen väliltä. Kun kuutonen ei satu kohdalle, syytetään huonoa onnea. Sama jatkuu kaikissa suorituksissa loputtomiin ilman, että tapahtuisi kehitystä parempaan suuntaan.

Ajatus aina mukana

Suunnistuksessa ajatuksen ja keskittymisen pitää olla suorituksessa aina mukana. On luonnollista pyrkiä parantamaan niitä. Ajattelun ja keskittymisen saa kuntoon vain ajattelemalla keskittyneesti mahdollisimman usein. Jokainen harjoitus on suunniteltava hyvin etukäteen. Miten minä haluan tämän harjoituksen edistävän kuntoani ja taitojani? Meditaatiossa pyritään enemmän mielen ajatusten kokonaan tyhjentämiseen, jotta opittaisiin näkemään jotain henkisiä asioita voimakkaan aisti-informaatiotulvan takaa. Suunnistajalle sopii paremmin keskittyä juuri aistihavaintojen huomioon ottamiseen. Koska se pitää tehdä yhdessä juoksun ja siihen liittyvän väsymisen aikana, tulisi kaikki juoksuharjoituksetkin tehdä keskittyneesti ajatuksen kanssa. Vielä parempi, jos kartta kädessä tehdään koko ajan reitinvalintoja ja mielikuvituksessa niiden toteuttamista.

Motivaatio vie eteenpäin

Motivaatiosta puhutaan paljon tärkeänä osatekijänä valmentautumisessa. Motivaation takana on tahdonvoima, joka ohjaa ihmisen kaikkea tekemistä. Se on jo syntymässä saatua elinvoimaa, hienointa muutosenergiaa, jota meillä kaikilla on tietty vaihteleva määrä. Sen lisääminen on vaikeaa, mutta voimme suunnata sen haluamaamme kohteeseen tai sitten voimme tukahduttaa sen kokonaan, jos olemme haluttomia tekemään mitään. Elinvoima on jossain määrin kiinni ravintomme laadusta ja mielemme negatiivisuudesta. Nautintoaineet riistävät ihmiseltä oman tahdon ja tekevät passiiviseksi virranvietäväksi ajopuuksi. Huippusuoritus vaatii täyden henkisen latauksen eli tahdonvoiman on oltava maksimissaan ja suunnattu pelkästään suoritukseen. Jos mieleen tulee vaikka ajatus, että nyt on mennyt hyvin, mihinkähän tämä riittää, voi se laskea merkittävästi suorituksen tasoa siitä eteenpäin. Motivaatiota kasvattaa sopiva positiivinen, kannustava ympäristö, joka hyväksyy epäonnistumisetkin.

Voiton tavoittelu

Ennen kuin voi voittaa, on opittava häviämään. Jokainen häviö kertoo, että vielä on parannettavaa. Ne ovat haasteita, joiden pitäisi vain motivoida tekemään asioita vielä paremmin. Valmentajan tai uskotun tukihenkilön kanssa on analysoitava, mitkä osa-alueet olivat liian heikkoja ja miten niitä voitaisiin kehittää. Harmonisuutta on syytä pyrkiä aina parantamaan, sillä se vaikuttaa kaikkeen: tahdonvoimaan, keskittymiskykyyn, havainnointikykyyn, oivalluksiin ja lihasten käskytykseen. Suunnistuksessa vaikutus ulottuu lisäksi kartan hahmottamistaitoihin ja suunnassa pysymiseen. Kaikissa näissä skaala on laaja ja jos monta osa-aluetta sattuu samanaikaisesti alamaihin, tulos jää heikoksi. Päinvastaisessa tapauksessa syntyy uusia ennätyksiä. Tietysti väsyminen vähentää kaikkien osa-alueiden toimintaa, mutta hyvä harmonia antaa enemmän liikkumavaraa ja väsyminenkin hidastuu.

Tarkennetaan edellä mainittuja asioita konkreettisella esimerkillä lihasten käskytyksestä. Aivot joutuvat suorittamaan erittäin monimutkaisia laskutoimituksia lähettääkseen oikeanlaisia impulsseja sadoille eri lihaksille. Suuri osa niistä on rutiininomaisia, pitkällisen harjoittelun tulosta. Jalkapohjan osuessa epätasaiseen maahan lähilihasten on saatava viestiä tarvittavista vastareaktioista suoraan jalkapohjan tuntohermoilta. Selkäytimenkin kautta kestäisi satoja millisekunteja ja jalan reaktio myöhästyisi. Lähes jokainen suunnistaja on joutunut tilanteeseen, jossa innoissaan tai äkkinäisen hoksaamisen tuloksena tekee ilmassa kulkusuunnan muutoksen. Rastin huomaaminen sivulla tai jonkin muun kohteen takia tehdään nopea muutos liikesuuntaan. Ylävartalon lihakset kääntävät suunnan heti ilmassa, jalat seuraavat, mutta jalkaterän asentoa säätäville lihaksille uudet ohjeet tulevat liian myöhään ja tuloksena voi olla nilkan nyrjähdys.

Edellä mainittuja tilanteita on syytä varoa, mutta hyvässä harmoniassa olevan henkilön reaktiot nopeutuvat ja riskitilanteita syntyy vähemmän. Negatiivinen mieliala hidastaa kaikkia toimintoja ja siksi riskit kasvavat. Myös hyvin aggressiivisessa mielentilassa mieliala on negatiivisella puolella, mikä lisää loukkaantumisriskiä ja heikentää suunnistussuoritusta. Hyvin rauhallinen luonne voi tarvita silti aggressiivista tahdonvoiman latausta ennen kisasuoritusta, jotta oma suoritusharmonia optimoituu.

Ensio ja Jani Lakanen


Premiumsport.fi

inov 8 alapanoraama