Ensio ja Jani Lakanen: Henkisen valmentautumisen juttusarja, osa 4

Osa 4/4

Positiivisuudella suoritushurmioon ja pitkäjänteiseen kehittymiseen

Osa 4/4

Positiivisuudella suoritushurmioon ja pitkäjänteiseen kehittymiseen

Opiskellessani (Jani, toim. lis.) liikunta- ja urheilupsykologiaa Jyväskylän yliopistossa aloin ymmärtää, miten mielikuvien avulla voin vaikuttaa toimintaani kilpailutilanteessa ja millainen suorituksestani tulee. Jo nuorena minulla oli onni olla mukana pätevän urheilupsykologin opissa ja niiltä ajoilta opin muun muassa ankkuroimaan kohteen, jossa tunsin aina oloni hyväksi, syvään hengittämiseen. Toistin usein ennen kisaan lähtöä syvään hengitystä ja hyvä olo tuli lähes aina. Tämä ankkurointi tehtiin rentoutumis- ja mielikuvaharjoitusten kautta, ja niitä toistettiin useasti, jotta mielikuvan jälki olisi mahdollisimman pysyvä. Edelleen syvä hengitys saa sopivan rauhallisen olon itselleni ja samalla keskittyminen suoritukseen helpottuu. Tällainen psyykkaus toimii vain, jos sen tahtoo ja uskoo toimivan.

Urheilijan kokonaisvaltainen kasvu ja kehitys

Psyykkinen valmennus jää usein pinnalliseksi ja irralliseksi muusta valmentautumisesta, ja ehkä siksi moni urheilija suhtautuu psyykkaukseen vähätellen sen merkitystä. Joissain taitolajeissa opitaan hyödyntämään nuoresta pitäen systemaattisesti psyykkistä valmentautumista rentous- ja mielikuvaharjoitteiden avulla. Usein myös tavoitteen asettelu ja sitä kautta vaatimusten asettaminen itselle urheilijana ovat osa psyykkistä valmennusta. Psyykkauksella pyritään myös ehkäisemään ulkoisten ja sisäistenkin häiriötekijöiden haittavaikutuksia huippusuorituksen tekemiseen.

Psyyke on kokonaisvaltaisessa valmentautumisessa aina osa kaikkea harjoittelua, niin lajitaitojen kuin fyysisten ominaisuuksienkin harjoittamista. Vain valmistautumalla harjoitukseen ja olemalla aidosti läsnä harjoitustilanteessa voi tehdä kehittäviä harjoitteita. Tämä pitäisi opettaa jo nuorelle urheilijalle. Tiedostamalla, miksi teemme kyseisen harjoituksen, ja tekemällä sen keskittyneesti ajatuksen kanssa, harjoitamme tuntemaamme psyykettä ja valmiuksiamme suoriutua harjoitusten edellyttämällä tavalla kilpailutilanteessa. Mielikuva- ja rentoutumisharjoitteilla pystytään parhaimmillaan suuntaamaan positiivista energiaa tavoitteiden mukaisella tavalla. Voittajat usein toteavat, että ovat mielikuvissa useasti jo olleet voittajia, ennen kuin lopulta tekevät huippusuorituksen arvokisassa ja ovat oikeasti voittaneet jotain suurta.

Psyykkisen valmentautumisen merkityksen ymmärtäminen on tärkeämpää kuin itse psyyken irrallinen kehittäminen. Asioiden tiedostaminen, ymmärtäminen ja soveltaminen ajattelun avulla ovat jatkuvaa psyykkistä valmentautumista. Urheilija oppii tehokkaasti ajatuksen ollessa aina mukana harjoittelussa, miten hän reagoi uusiin tai yllättäviin tilanteisiin, jotka voivat vaikuttaa suoritukseen ja kehittymiseen. Miksi pitäisi nähdä psyykkinen valmennus omana kokonaisuutenaan, kun se on kaikessa harjoittelussa läsnä?

Positiivisuudella pitkäjänteiseen kehittymiseen

Urheilijan elämässä kaikki asiat vaikuttavat kehittymiseen ja huippusuorituksen tekemiseen. Positiivinen elämänasenne ja suhtautuminen muihin ihmisiin tukevat kehittymistä. Psyykkinen valmennus on parhaimmillaan urheilijan positiivisuuden herättelyä, rakentamista ja tukemista kaikessa elämässä. Sitä kautta se siirtyy tehokkaasti myös urheilijana kehittymiseen. Positiivisuuden paistaessa läpi nuoren elämästä urheilu voi myös osaltaan kehittää nuorta kokonaisvaltaisesti myöhempää elämää varten. Urheilu on siten väline ihmisen henkiseen kasvuun.

Näennäisen myönteinen elämänasenne vie ojasta allikkoon, jos urheilijan sisin on sekaisin. Aito positiivisuus on mahdollista vain ihmisen löytäessä sisimpänsä ja aloittaen pyrkimyksen löytää harmonia omassa elämässään. Eri asioihin vaikuttavien tekijöiden harmonia, kuten henkisen valmentautumisen harmoniatähdessä kuvataan, mahdollistaa onnellisuuden tässä hetkessä. Jos olet tyytymätön siihen, mitä sinulla on, miten voisit olla tyytyväinen enempään? Kun olet onnellinen tässä ja nyt, sinulla on mahdollisuus menestyä tulevaisuudessa. Näissä lauseissa piilee suuri voima. Sinä luot juuri tällä hetkellä tulevaisuuttasi.

Positiivisuuden voima on tärkeä myös terveyden kannalta. Terveenä pysyminen on pitkäjänteisen kehittymisen edellytys. Ollessamme tässä hetkessä harmoniassa ja positiivista energiaa välittävinä, kykenemme pitämään itsemme terveinä ja aistimaan myös nopeasti kehomme ongelmat. Siihen tarvitaan toki myös elämänkokemusta. Yhteys kehon signaaleihin voi olla heikko ja harmonian horjuessa yhteys katoaa yhtä nopeasti, kuin sen on saavuttanut. Nämä intuitiiviset kokemukset ovat merkittäviä tulevaisuuden rakentamisessa. Millainen tahdomme tulevaisuutemme olevan?

Tässä on esimerkki aidon positiivisesta asenteesta, joka tukee urheilijana kehittymistä:

Mitä on epäonnistuminen? Urheilussa voin vain onnistua. Epäonnistuminen on sitä, että puuttuu uskallus yrittää – elää vain virran mukana. Positiivisuus on juuri sitä, että negatiiviset tunteet, kuten epäonnistumisen pelko hävitetään olemasta. Sen voi tehdä muun muassa siten, että näkee itsensä onnistujana, jolla on rohkeutta asettaa itselleen riittävän korkeita tavoitteita. Olen onnistuja, koska minulla on rohkeutta asettaa itselleni haastavia tavoitteita ja laittaa itseni täysillä peliin saavuttaakseni tavoitteeni. Joku kaunis päivä voin myös olla paras siinä, minkä eteen teen joka päivä töitä. Kaikilla meillä on mahdollisuus maailmanmestariksi, sillä henkiset voimavarat ratkaisevat. Perityt fyysiset lahjat ovat toissijaisessa asemassa.

Positiivisuudella suoritushurmioon

Perinteisessä psyykkisessä valmentautumisessa positiivisuudella on ollut tärkeä osa. On luonnollista, että positiiviset mielikuvat vaikuttavat tapahtumiin positiivisesti. Toisaalta negatiiviset ajatukset vaikuttavat negatiivisesti. Jos rasitteena on pelkoja ja ahdistumista, heikennetään onnistumisen mahdollisuutta kilpailusuorituksessa. Liian usein urheilija epäilee itseään, jolloin hän valmistaa itsensä heikkoa esitystä tai alisuoriutumista varten. Vaikka urheilija tietää, että pitäisi ajatella positiivisesti, hänellä saattaa olla liian suuria odotuksia ja kovia paineita tietystä sijatavoitteesta tai suoritustasosta. Voidaan todeta, että tällöin tavoitteet on asetettu epärealistiseksi, eli itseluottamus tehtyyn harjoitustyöhön ja sitä kautta omiin kykyihin nähden on epäharmoniassa tavoitteiden kanssa.

Menestyjä valaa itseensä uskoa, näkee vahvuutensa ja uskoo onnistuvansa. Hän on valmis tekemään nöyrästi sen minkä osaa, ja katsomaan mihin se riittää. Nöyryys yhdistettynä rohkeaan tekemiseen mahdollistaa omien taitojen ja suorituskykynsä maksimaalisen hyödyntämisen. On tärkeää saada kokemuksia siitä, mihin oma hyvä suoritus riittää, jotta on valmis kanavoimaan positiivista energiaa tärkeää kilpailua varten. Kun tässä onnistuu, se voi näyttäytyä ympäristölle itsensä ylittämisenä. Silloin on onnistunut ajoittamaan kuntonsa nappiin ja tekemään suorituksen hurmiossa keskittyen täysin tehtävään ilman huolen häivää lopputuloksesta.

Suunnistus on lajina sellainen, jossa suoritushurmio eli flow-tila voi olla vain osittain tiedostamatonta eli automaatioksi harjoiteltua selkäytimestä tulevaa toimintaa. Taitoa on aina kyettävä tietoisesti ohjaamaan eli soveltamaan uuteen, ennalta kokemattomaan tilanteeseen ja ympäristöön. Muissakin lajeissa esimerkiksi arvokisapaine sekä ulkoiset häiriötekijät voivat rikkoa suoritushurmion. Suunnistuksessa suorituksen harmoniaa koetellaan jatkuvasti kartan ja maaston välistä yhteyttä sovitettaessa. Suoritushurmiossa suunnistaja tekee päätöksiä harjoittelun kokemuksen perusteella rauhallisesti, ratkaisut ovat pääsääntöisesti hyviä, ja samalla hän juoksee kuin huomaamattaan tehokkaasti eteenpäin. Tällaisessa tilanteessa kiire on vieras käsite ja ikään kuin aika kulkisi ajatteluun suhteutettuna hitaammin. Sanotaan, että kello tykkää, vaikka olo on rauhallinen. Tämä on yksi esimerkkikuvaus suunnistajan suoritushurmiosta.

Suunnistusmaailman ihmemies Thierry Gueorgiou

Tämän kesän suunnistuskuningas ja kymmenkertainen suunnistuksen henkilökohtainen maailmanmestari (8x keskimatka 2003-2011, 1x sprint 2007 ja 1x pitkä 2011) ranskalainen Thierry Gueorgiou on erinomainen esimerkki huippu-urheilijasta, joka on toki poikkeuksellisen lahjakas yksilö lajissaan, mutta myös mitä ilmeisimmin vienyt omassa elämässään henkisen valmentautumisen korkealle tasolle. Thierryllä on positiivinen elämänasenne, täydellisyyttä tavoitteleva harjoitteluasenne, ja hän on löytänyt kokonaisvaltaisen harmonian suunnistajana.

Moni näkee Thierryssä fanaattisen huippusuunnistajan sen sijaan, että yrittäisi ymmärtää, mistä hän on ammentanut valtavat voimavarat itsensä kehittämiseen. Thierry kirjoittaa omilla kotisivuillaan henkisen kuvaavasti viimeisen vuoden kokemuksistaan kohti kultaisia MM-kotikisoja. Hän kertoo olevansa edelleen huonokuuloinen kotikisojen valtavan kannustusmyrskyn jäljiltä ja kokeneensa kisoissa uskomattomia tunteita. Silti kisaviikkoa hienompana Thierry pitää kokemusta Jukolaa edeltävältä viikolta, jolloin hän oli Suomessa valmistautumassa Jukolaa varten ja teki joka yö suunnistustreenin klo 01 - 02:30 välisenä aikana suomalaisessa kauniissa kesäyössä. Hän ihmetteli sitä elämisen tunteen voimaa, jonka hän tunsi joka aamuyön hetkenä kävellessään noin klo 03 saunasta nukkumaan katsoessaan kaunista auringonnousua.

Thierry on myös tunnettu aivan käsittämättömistä suunnistusmääristään. Enimmillään hän on suunnistanut 350 tuntia vuodessa, mikä tarkoittaa käytännössä yhtä tuntia joka päivä ympäri vuoden. Se tekee yli 3000 kilometriä suunnistusta. Ehkä vain suunnistajat ymmärtävät, miten uskomattomasta määrästä on kyse, kun lähes jokainen harjoitus tehdään eri paikassa. Jokainen suunnistusharjoitus vaatii kartan hankinnan tai tulostamisen, harjoituksen suunnittelun ja tietysti harjoituspaikalle menemisen. Thierrylle on ollut tyypillistä harjoitella leireillä kolme suunnistustreeniä päivässä ja keskittyä tekemiseen aina täysillä. Hän on ollut lähes 300 päivää vuodessa leiri- ja kisamatkoilla.

Miten Thierryn harjoittelumäärät on mahdollista toteuttaa kehittävästi? Thierry kuvaa omilla kotisivuillaan hyvin myös tätä. Hän kertoo joka aamu herätessään tuntevansa itsensä tuorevoimaiseksi ja kiittää siitä, että taas tänään on runsaasti suunnistushaasteita tarjolla ja haltuun otettavia rasteja. Thierry ilmeisesti kykenee pyyhkimään pois edellisen päivän rasitukset ja aloittamaan siten kuin puhtaalta pöydältä uuden päivän. Tämä jos mikä on osoitus positiivisesta elämänasenteesta ja -harmoniasta, joiden kautta hänellä on valtavat henkiset voimavarat käytettävissään suunnistukseen. Meillä kaikilla on samat voimavarat käytössä, kun löydämme oman sisimpämme ja elämänpolkumme – mihin sinä tahdot henkiset energiasi suunnata?

Ensio ja Jani Lakanen

 


Premiumsport.fi

JÄMI147

inov 8 alapanoraama