Suunnistus, triathlon, ratamelonta ja pikaluistelu esittelivät valmennustaan – katso kestävyyslajien seminaarien esitykset tästä

Maja Alm on yksi kovinta vauhtia radalla pitävistä suunnistajista. Kuvassa hän leimaa MM-kisojen pitkällä matkalla. Kuva: Touho Häkkinen

Maja Alm on yksi kovinta vauhtia radalla pitävistä suunnistajista. Kuvassa hän leimaa MM-kisojen pitkällä matkalla. Kuva: Touho Häkkinen

”Kestävyyslajien huippu-urheilun keskeiset tekijät” -miniseminaarien ensimmäisenä maanantaina Kisakallion Urheiluopistolla Lohjalla esiteltiin suunnistus, triathlon, ratamelonta ja pikaluistelu. 

Seminaariesitykset ovat nyt katsottavissa lajeittain erikseen ja seminaarien materiaali on ladattu verkkoon. Materiaaleja voi tarkastella tästä linkistä.

Petteri Kähäri, suunnistus

Petteri Kähäri aloitti seminaarin kertomalla mitä ominaisuuksia menestyvältä suunnistajalta vaaditaan. Menestyneimpien suunnistajien harjoitusmäärät saattavat poiketa huomattavasti toisistaan.

Maailman huiput harjoittelevat pääsääntöisesti 550-750 tuntia vuodessa, josta suunnistuksen osuus on 150-300 tuntia. Sama suuri vaihtelu pätee myös ”sileän” juoksuvauhtiin. Parhaat miessuunnistajat juoksevat 5000 metriä radalla 13.48-14.45 ja naisten 3000 metrin aika vaihtelee yhdeksän minuutin ja reilun kymmenen minuutin välillä.

 

 

 

 

 

 

Kähäri mainitsi muun muassa Olav Lundanesin taannoisen 5000 metrin ratatestiajan 15.22, jonka hän juoksi tiistaina, kun edellisen torstai-sunnuntain välillä norjalainen kilpaili neljässä startissa oman kotimaansa mestaruuskilpailuissa.

- Aika usein suunnistajat tekevät ratatestejä sellaisessa saumassa, ettei mitään valmistavaa harjoittelua ole tehty alle, Kähäri kertoi.

- Täsmäharjoittelulla tai säännöllisellä rataharjoittelulla ajat voisivat olla toisenlaisia.

Juoksuvauhtien ja harjoitusmäärien lisäksi Kähäri antoi myös esimerkkiviikkoja sunnistajien talvi- ja kesäharjoittelusta sekä kertoi, miten nuoren sunnistajan harjoittelu muuttuu matkalla kohti yleistä sarjaa.

Anne Rikala, ratamelonta

Anne Rikala kertoi, että Suomessa melonta on pieni laji. Kaikissa ratamelonnan lajeissa maassamme ei ole edes tarvittavaa välineistöä, mutta erityisesti kajakkimelonnassa suomalaisilla on vahva perinne ja tähän lajiin Suomessa keskitytään.

Valmennukseen vaikuttaa myös se, missä lajeissa ja millä matkoilla olympialaisissa kilpaillaan. Melonnan olympiaohjelma on ollut viime aikoina muutosten alla. 

 

 

 

 

 

 

Rikalan mukaan suomalaisten harjoittelun fokus on omassa valmennusasiantuntemuksessa. Rikala on tyytyväinen, että suomalainen melontavalmennus on siirtynyt ammattimaisempaan suuntaan viimeisten vuosien aikana.

- Toki verrattuna kansainväliseen vaatimustasoon ollaan vielä paljon perässä. Varmasti annamme vielä paljon tasoitusta monella osa-alueella, Rikala kertoi.

Rikala kertoi suomalaismeloja Miika Nykäsen harjoittelusta. Melontakilometrejä kertyy vuosittain noin 3000 ja harjoitustunteja noin 700.

Janne Hänninen, luistelu

Janne Hänninen perehdytti omassa esityksessään luistelun saloihin. Omalla urheilu-urallaan sprintterinä kilpaillut Hänninen tutustui kestävyysmatkoihin perusteellisesti vasta ollessaan valmentajana Norjassa.
Hänninen kertoi, että luistelija nostaa syväkyykystä noin kaksi kertaa oman painonsa verran.

Kestävyysmatkoilla urheilijalta vaaditaan kovaa maitohaponsietokykyä, sillä itsensä pitäminen pystyssä ja liikkeessä kaarteissa on äärimmäisen raskasta väsyneenä esimerkiksi 5000 metrin matkan viimeisissä kaarteissa.

Hän kertoi myös, että hieman yllättäen luistelua lähimpänä oleva kestävyysurheilulaji on melonta.

- Ennen Lontoon olympialaisia pääsin tutustumaan pikkuisen melontaan. Nämä lajit ovat kuin käsipari, hän kertoi.

- Voimaa pitää saada tuotettua kohtuullisen raskasta vastusta vasten, Hänninen kertoi luistelun kuin myös melonnan fyysisistä periaatteista.

 

 

 

 

 

 

Hänninen kertoo vuosikymmenien pohjoismaisten maaotteluiden kokemuksella, että suomalaiset pesevät norjalaiset sprinttimatkoilla, mutta Norjassa luistelijat pärjäävät suomalaisia huomattavasti paremmin kestävyysmatkoilla.

- Siellä (Norjassa) aloitetaan hyvin nuorena tekemään kestävyyspitoista harjoittelua.

Mika Luoto esitteli huippujen harjoittelua triathlonin olympiamatkalle. Katso erillinen artikkeli tästä.

Seuravat lajit maanantaina

Seminaarit jatkuvat ensi maanantaina KIHU:lla Jyväskylässä. Seminaari on jälleen katsottavissa suorana Kestävyysurheilu.fi:n tv-kanavalta. Maanantaina 2. lokakuuta esitellään ampumahiihto, pyöräily, hiihtosuunnistus ja maastohiihto. Esityksistä vastaavat Jouni Kinnunen, Juho Suikkari, Tapani Partanen ja Reijo Jylhä.

-Juho-Veikko Hytönen

Seminaarien ohjelma

Mikäli esitykset eivät näy kunnolla artikkelin välistä, voi ne avata myös KIHU:n Youtube-kanavan kautta.


Premiumsport.fi

JÄMI147

inov 8 alapanoraama