Kestävyyslajien miniseminaarit: Analyysiä suomalaisten kilpahiihtäjien harjoittelusta

Kuvituskuva. Kuva: NordicFocus

Kuvituskuva. Kuva: NordicFocus

Ville Vesterinen kertoi eLogger-palvelusta ja peräänkuulutti harjoituspäiväkirjan täyttämistä sekä yhtenäisiä merkintätapoja.

Kestävyyslajien yhteistyöhankkeiden miniseminaareja on käyty kaksi kappaletta. Seminaarisyksyn 24. syyskuuta avanneen Kisakallion maanantai-illan esityksien videolähetykset on nyt ladattu verkkoon ja on katsottavissa uudelleen.

Kisakalliossa puhuttiin muun muassa eLogger -palvelusta, joka on erityisesti hiihtäjien suosima nettipohjainen harjoituspäiväkirja. Esimerkiksi Hiihtoliiton kilpailulisenssin lunastaneet henkilöt saavat käyttää maksutta eLogger-palvelua.

Harjoituspäiväkirjoja onkin täytetty ahkerasti etenkin nuorimmissa ikäluokissa, sillä harjoituspäiväkirjaa eLoggerin kautta täyttävät lähes kaikki juniori-ikäluokan SM-kisoihin osallistuvat urheilijat. Tämä tuo hyvän pohjan analyysiin.

Analyysiä suomalaishiihtäjien harjoittelusta

Urheilufysiologi ja liikuntatieteiden tohtori Ville Vesterinen avasi suomalaishiihtäjien harjoittelua. Esityksestä käy esimerkiksi ilmi se, että 19-20 -vuotiaat hiihtäjät pitävät keskimäärin 39 lepopäivää vuodessa ja heillä on 12 sairaspäivää vuodessa. Harjoitusmäärien analyysista selviää, että naishiihtäjät harjoittelevat 16-vuotiaana keskimäärin vajaa 500 tuntia, josta määrä nousee iän myötä. 23-vuotiaat ja sitä vanhemmat harjoittelevat keskimäärin 600 tuntia. Miehillä harjoitustunteja kertyy jonkin verran enemmän etenkin vanhemmassa ikäluokassa.

Merkintätapoihin yhteinäisyyttä

Vesterinen esitteli myös maajoukkueryhmissä hiihtävien urheilijoiden harjoitusdataa. Lopuksi hän käsitteli eLoggerin pohjalta saadun datan hyötyjä, heikkouksia sekä mahdollisuuksia.

Vesterinen kertoi yhdeksi ongelmaksi sen, että harjoituspäiväkirjojen merkintätavoissa voi yksilöillä olla suuriakin eroja. Hän valaisi asiaa esimerkillä.

- Jos tehdään 5 x 5 minuuttia maksimikestävyysharjoitus kolmen minuutin palautuksella niin suomalaisessa hiihdossa merkitään usein tehollinen osuus eli 25 minuuttia. Mutta esimerkiksi Norjassa teho-osioon merkitään määrä palautuksineen, mikäli palautusaika on lyhyempi kuin veto eli tässä tapauksessa tehollinen aika olisi 37 minuuttia.

Tällöin datan analysointi on huomattavasti haastavampaa, ja siksi hän toivoisi yhtenäistä merkintätapaa kaikilta. Lisäksi hän painotti, että jokaisen tavoitteellisesti harjoittelevan nuoren pitää täyttää harjoituspäiväkirja.

- Se on valmentajan tehtävä vaatia, että harjoituspäiväkirjaa täytetään. Se ei ole ainoastaan yksittäisen urheilija-valmentaja -parin hyöty, vaan pitäisi nähdä laajemmin se hyöty mitä siitä saadaan, Vesterinen kiteytti.

Tähän mennessä urheilijoiden harjoittelua on vielä analysoitu palvelun kautta pintapuolisesti. Tulevaisuudessa eLoggerista voidaan analysoida tarkemmin harjoittelua esimerkiksi viikko- tai kuukausitasolla. Lisäksi eri sykemittarivalmistajien kanssa tehdyn yhteistyön kautta merkintätavat voivat yhtenäistyä ja urheilijan kokonaiskuormituksesta kulloisellakin hetkellä voidaan saada lisätietoja.

- Tarvitaan pikkuisen lisää tulkintaa ja ohjeistuksia esimerkiksi, jos urheilijan ylikuormittumisen tai loukkaantumisen riski nousee. Jo nykyisellään olevista tiedoista näitä ohjeita voitaisiin antaa, Vesterinen totesi.

Ville Vesterisen esitys:

 

 

 

Vesterisen esityksessään käyttämä materiaali sekä kestävyyslajien miniseminaarien muiden esitysten video- ja kalvomateriaaliin pääsee tutustumaan osoitteessa kestavyys.fi

-Juho-Veikko Hytönen


Premiumsport.fi

ulvang banneri