Märkäkorva

Me nuoremman polven valmentajat puhumme mielellämme siitä kuinka kestävyysharjoittelu on muuttunut viimeisen vuosikymmenen aikana dramaattisesti. Nykyään monet kestävyysurheilulajit vaativat kestävyyden lisäksi nopeutta, rytminvaihtokykyä, voimaa, elastisuutta, taitoa ja niin edelleen. Totta vai tarua? Me nuoremman polven valmentajat puhumme mielellämme siitä kuinka kestävyysharjoittelu on muuttunut viimeisen vuosikymmenen aikana dramaattisesti. Nykyään monet kestävyysurheilulajit vaativat kestävyyden lisäksi nopeutta, rytminvaihtokykyä, voimaa, elastisuutta, taitoa ja niin edelleen. Totta vai tarua? Olenko väärässä jos sanon kestävyysurheilussa pätevän vielä 2000- luvulla 90% samat lainalaisuudet kuin 40-, 50-, 60- ja 70- luvuilla? Kuitenkin monia nyt tehtäviä linjauksia ohjaa 90% muutos, eli painopisteet ovat kellahtaneet päälaelleen. Olisiko kuitenkin kysymys siitä, että muutoksen kourissa kamppailevaan kestävyysurheiluun tarvittaisiinkin erilaisilla ominaisuuksilla olevia tyyppejä, jotka harjoittelulla muovaavat itsestään kestävyysurheilun menestyjiä? Oma, ehkä kovin subjektiivinen kokemukseni on se, että monet urheilijat sekä valmentajat, jotka ovat menestystä saavuttaneet viimeisinä vuosina, pohjaavat menestyksen tuolle perinteiselle kestävyysharjoittelulle ja valmennukselle. Toki pikkuiset lisämausteet harjoitteluun on ripoteltu ns. uusista tuulista, mutta niiden osuus kokonaisuudesta on häviävän pieni.

Maastohiihto, tuo suomalaisen kestävyysurheilun (yksi) lempilapsi, on aiheuttanut puhetta, ainakin niissä piireissä joissa itse liikun. Toisaalta puhutaan tämän kauden komeetasta Krista Lähteenmäestä, joka on tehnyt huikean murron kansainvälisissä hiihtopiireissä. Mutta toisaalta keskustellaan myös siitä, mitä tapahtuu muutamien huippujen takana. Aikaerot kotimaisen kärjen ja kansallisen ryhmän välillä ovat huolestuttavan suuret. Helposti todetaan, että harjoittelu on puutteellista ja resurssit minimaaliset. Mutta onko se näin? Sama ongelma on nimittäin Norjassa, tuossa maastohiihdon luvatussa ihmemaassa. Vuonomaassa käy tällä hetkellä vilkas keskustelu siitä, miten lähes rajattomilla resursseilla sekä lukemattomilla lahjakkuuksilla ei tulosta tahdo syntyä. Onko vanhat kestävyysopit unohdettu sielläkin ja liiallinen tehoharjoittelu viety tiensä päähän? Harjoitetaan vain ääripäitä ja vauhtikestävyys unohtuu, jonka pohjalle kuitenkin viime kädessä kilpailullinen menestys, ainakin normaalimatkoilla pohjautuu.

Mistä apua? Pitääkö tietoa lähteä etsimään, tutkimaan vai kokeilemaan? Ehkä kaikkia edellä mainittuja, mutta ehkä muutama napsu taaksepäin ja palataan perusasioiden äärelle. Tuo iän kaikkinen klisee, mutta niin ikävällä tavalla oikea ratkaisu. Ongelmana ei nimittäin ole tiedon määrän vähyys vaan se, että sitä on helposti saatavilla ja liikaa. Internetin keskustelupalstoilla löytyy toinen toistaan parempia valmentajia (ja urheilijoita), jotka viilaavat välineistä grammoja sekä hienojen laskukaavojen avulla säätävät säärikulmia sekä ajoituksia kuntoon. Sieltä me sitten poimimme nuo ideat, jota testataan muutaman viikon ajan vahvassa uskossa muutokseen, kunnes löydetään uusi ja vielä parempi muoto muokata sekä välinettä että kehoa. Onneksi on vielä työ- ja opiskelupaikkoja, joissa työ/opiskelu ajalla voi tehokkaasti surffailla netissä, eikä oman kehon sekä välineiden virittelyyn tarvitse käyttää tehokasta harjoittelu tai palautumisaikaa. Vai tarvitseeko?

Kuumin viimeistely Oslon MM-hiihtoihin on käynnissä. Sinne valitut urheilijat hiovat kuntoaan eri paikoissa: osa korkealla, osa matalalla ja osa kotona. Tuleeko kisoista menestys, katastrofi ja välimallin kisat? Sitä ei kukaan tiedä, mutta veikata voi. Itselläni ei ole aikomusta tehdä veikkauksia kisoista, mutta mistä sitä koskaan tietää? Jos päädytään ennen näkemättömään menestykseen, niin päävalmentaja palkitaan vuoden valmentajana. Jos taas katastrofiin, niin piinapenkkiin joutuvat henkilökohtaiset valmentajat sekä tietysti urheilijat, jotka eivät ole edellisistä virheistä mitään oppineet. Lisäksi vielä pää petti ratkaisevalla hetkellä ja ei tullut edes sitä 110% suoritusta.

Lopuksi. Eräästä uudesta projektista johtuen olen viimeisinä kuukausina taas muutaman vuoden jälkeen seurannut tarkemmalla silmällä hiihtoa. Toki peruskuvioista pitää aina pyrkiä olemaan jyvällä. Luulen tietäväni, kenellä on menestysmahdollisuudet, kuka on kunnossa ja kuka on nousukunnossa. Todellisuudessa en tiedä kenenkään tilanteesta mitään. Yksi asia on varmaa. Lomahotelli Jämin "Pyöreän Pöydän Ritarit" kokoontuvat normaalin maanantain suurtapaamisen lisäksi kisapäiviä ennen, niiden aikana ja niiden jälkeen kantapöytänsä ääreen. Pöydän ääressä juodaan kahvia, lonkeroa sekä olutta, mutta jälkimmäistä kahta ei kuitenkaan päihtymistarkoituksessa, vaan siksi ettei kaikkien maha ei kahdenkymmenen kahvikupin jälkeen meinaa enää kestää tuota mustaa piristettä. Limonaatia on liian lapsellista. Sitä ei juo muut kuin Heikki ja minä. Varsinaisen jäsen en tuossa joukossa ole, sillä kokemusta on liian vähän ja korvantaustat ovat liian märät.


Kuuntele uusin Livigno2Levi Podcast

Suositeltavaa luettavaa

Kilpailukalenterit

Kaupalliset yhteistyöt

Kuukauden luetuimmat

  1. 15.11.2020Niskanen antoi venäläiselle isän kädestä Oloksen leirikilpailussa
  2. 19.11.2020Suomen Cup jatkuu Taivalkoskella - katso lähtölistat
  3. 20.11.2020Niskanen tahkosi Oloksella hurjat kilometrit
  4. 14.11.2020Hyvärinen ja Joensuu voittoihin Kainuun Talvikisoissa
  5. 03.11.2020Hiihdon Suomen Cupin lähtölistat julkaistu – huippuja poissa, mutta kisat vetävät osallistujia
  6. 12.11.2020Kainuun Talvikisoissa mukana useita maajoukkuehiihtäjiä
  7. 23.11.2020Tässä Suomen hiihtäjät Rukalle
  8. 21.11.2020Beitostölenissä myrskysi – yllätysnimi peittosi maajoukkuemiehet 15 kilometrillä
  9. 18.11.2020Björgen ei noudattanut antidopingsääntöjä - ei saa kilpailla tämän vuoden puolella
  10. 26.11.2020Olympiamitalisti vaihtaa kansalaisuutta ja muita hiihtouutisia lyhyesti
  11. 03.11.2020Joni Mäki ja Riitta-Liisa Roponen Suomen Cup -viikonlopun mielenkiintoisimpia nimiä
  12. 14.11.2020Hyvärinen nautti kovasta kisasta, Joensuu hämmentyi voittomarginaalistaan
  13. 16.11.2020Suomen ampumahiihtojoukkue ensimmäisiin maailmancup-osakilpailuihin valittu
  14. 20.11.2020Weng ja Kläbo kovimmat Norjan kauden avauksessa
  15. 22.11.2020Melnitsenko pesi maajoukkuekollegansa Oloksella sunnuntaina – Ustjugovin ja Neprjajevan vauhti kadoksissa
  16. 07.11.2020Tässä Suomen Cupin viestien suosikkijoukkueiden hiihtojärjestyksiä
  17. 21.11.2020Oloksella hiihdettiin venäläisvoittoinen leirikilpailu
  18. 13.11.2020Nuorten MM-hiihdot Suomeen!
  19. 28.11.2020Kläbo: Iversen saa lauantain palkintojuuston, mikäli ei auta Bolshunovia sunnuntaina
  20. 18.11.2020Saako Northug osallistua pitkän matkan hiihtoihin?
  21. 21.11.2020Johaug täysin ylivoimainen Beitostölenin kympillä
  22. 20.11.2020Novak ja Andersson voittoihin Ruotsisssa
  23. 29.11.2020Linn Svahn ja Maja Dahlqvist syyttivät Ebba Anderssonia kaatumisesta Rukalla – Andersson ei ottanut mitään vastuuta tilanteesta
  24. 30.11.2020Kova päätös – Kläbo jättää maailmancupin osakilpailuja väliin
  25. 11.11.2020Kallalla koronavirustartunta
  26. 22.11.2020Johaug nopein vapaallakin – Sundby suurissa ongelmissa
  27. 14.11.2020Mikko Koutaniemi muistelee podcastissä uraansa ja kertoo kaiken Ylläs-Levistä
  28. 18.11.2020Päivitetty: Norja valitsi jo joukkueensa Rukalle
  29. 22.11.2020Kerttu Niskanen suvereeni voittaja Taivalkosken kympillä
  30. 23.11.2020Venäjän kivikova joukkue Rukalle